Silmät auki vahinkojen varalta

Posted on 10 helmikuun, 2022 by - Ajankohtaista, Remontointi ja korjausrakentaminen, Talomestari, Vahinkosaneeraus

Kun kotona sattuu vahinko, on nopea reagointi ja lisävahinkojen ehkäiseminen tärkeää. Yleensä vahingot ovat korjattavissa ja mikä parasta, tavallisimmat kodeissa sattuvat vahingot ovat usein ehkäistävissä tehokkaasti ennalta. Haastattelimme vahinkosaneerauksen ammattilaista ja kysyimme, mitä jokainen voi tehdä vahinkojen välttämiseksi.

Kotikatuun kuuluvan Catevan yksikönpäällikkö Pasi Rytkösellä on selvä näkemys kotitalouksissa yleisimmin sattuvista vesivahingoista: eniten murheita aiheutuu astianpesukoneista sekä tiski- ja pesualtaiden viemäröinnin hajulukoista.

– Käytännössä astianpesukoneen poistopuolen letkut sekä niiden tiivisteet kuluvat ja hapertuvat ajan myötä, ja niistä aiheutuu vesivuotoja. Hajulukoissa yleinen syypää vesivuotoon on puolestaan huonosti tehty kannakointi eli putkien ripustus sekä tiivisteiden hapertuminen, Pasi kertoo.

– Kun letkustot ja viemäröinnit ovat lisäksi tavallisesti roskiskaapin perällä poissa silmistä, saattaa niihin tullut vuoto päästää vettä pitkänkin aikaa ennen kuin sitä huomataan, Pasi lisää.

Palovahingot ovat Pasin oman kokemuksen mukaan vesivahinkoihin verrattuna harvinaisempia, mutta niitäkin on heille eteen sattunut.

– Yksi yleinen kohde on liesituulettimen rasvasuodatin. Jos suodatin pääsee todella likaiseen kuntoon, se saattaa syttyä palamaan. Siksi suodattimen säännöllinen puhdistus kannattaa merkitä vaikka kalenteriin muutaman kuukauden välein, Pasi ohjeistaa.

– Kotikadun huolto voi tilauksesta tehdä kylppäreiden ja wc- sekä keittiötilojen vesikalusteiden tarkistukset ja liesituulettimien suodattimien puhdistukset myös taloyhtiön kaikkiin asuntoihin kerralla. Se on helppo ja tehokas keino asumisen turvallisuuden parantamiseen, Pasi jatkaa.

Vahinko katkaisee viihtyisän asumisen

Jos astianpesukoneen putki pamahtaa tai hajulukon tiivisteet sanovat sopimuksen irti, ovat aiheutuvan vesivahingon seuraukset moninaisia.

– Asukas ei välttämättä aina edes osaa ajatella, että erityisesti vesivahingon kuivausvaiheesta saattaa aiheutua jopa yli kuukauden katkos normaaliin asumiseen. Monesti ainakin asunnon keittiö tai kylppäri on korjauksen aikana kokonaan poissa käytöstä, ja viihtyisästä asumisesta on niissä olosuhteissa hankala puhua, Pasi sanoo.

Joskus myös korjausten kustannukset ja niiden jakautuminen saattavat tulla asukkaalle yllätyksenä.

– Vahinkoja, taloyhtiöitä sekä niiden yhtiöjärjestyksiä on tietysti monenlaisia ja korvausvastuuasioissa on paljon muitakin liikkuvia osia. On hyvä pitää mielessä, että jos omassa kodissa on vaikka lattian pintamateriaalina kallis parketti ja se menee vesivahingon seurauksena pilalle, niin taloyhtiön vastuu kattaa tavallisesti korjauksen ainoastaan perustasoon asti. Toki kotivakuutus korvaa monesti juuri tällaisia kustannuksia, eli omat vakuutukset kannattaa pitää kunnossa ja ajan tasalla jatkuvasti, Pasi toteaa.

Silmät ja nenä vahingontorjunnan työkaluina

Kodin vesi- ja palovahinkojen ehkäiseminen ja ennakointi ei vaadi asukkaalta sen kummempaa erityisosaamista: silmien ja nenän auki pitäminen ovat hyviä konsteja vahinkojen torjuntaan.

– Kannattaa aina välillä kurkistaa sinne allaskaappiin ja kokeilla vaikka talouspaperilla pyyhkäisemällä, että kaikki putket ja letkut ovat kuivia. Allaskaapin siivoaminen säännöllisesti auttaa havainnointia huomattavasti. Lisäksi astianpesukoneen ja jääkaapin alle asennettava vuotokaukalo on paitsi erittäin hyödyllinen myös edullinen ratkaisu vesivahinkojen ehkäisemiseen ennalta, Pasi vinkkaa.

Palovahinkojen ehkäisemisessä tehokkain apuväline on palovaroitin, joka toimii ja jossa on toimivat paristot. Sähköpaloja voi estää pitämällä silmällä erityisesti iäkkäämpien laitteiden sähköjohtojen kuntoa. Jos johtojen eristeet ovat hapertuneet, laitetta ei kannata käyttää.

– Hyvänä vahingontorjunnan yleisääntönä voi sanoa, että jos asukas ylipäätään huomaa kodissaan outoa hajua tai kosteutta tai vaikka värimuutoksen seinässä, kannattaa ottaa yhteys kiinteistöhuoltoon. Kiinteistönhoitaja tekee sitten sen ensimmäisen analyysin ja osaa laittaa vireille tarvittavat toimenpiteet. Kiireellistä reagointia vaativissa hätätilanteissa kannattaa tietysti olla yhteydessä tilanteesta riippuen kiinteistöhuollon päivystykseen tai hätäkeskukseen, Pasi ohjeistaa.

Monenlaisia vahinkoja nähnyt Pasi suosittelee lisäksi, että taloyhtiöiden hallitukset ja isännöitsijät ottaisivat vahingontorjuntaan ennakoivamman otteen.

– Yhtiöissä olisi hyvä käydä ihan säännöllisesti kaikki paikat läpi ja kartoittaa kunnossapitotarpeet perusteellisesti – näin ennaltaehkäistän vahinkoja.

Huolellinen suunnittelu, sujuvampi remontti

Jos vahinko kuitenkin pääsee sattumaan, on Cateva asukkaan apuna. Korjausrakentamiseen erikoistuneen yhtiön palveluvalikoimaan kuuluvat niin vahinkokartoitukset, kuivaukset kuin remontointikin – kaikki kätevästi samalta ammattitaitoiselta toimittajalta ja yhden puhelinsoiton päästä.

– Meillä Catevalla on korjausrakentamisen tärkeänä lähtökohtana se, että asukkaalle ja asumiselle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Tähän päästää suunnittelemalla toimenpiteet huolellisesti ja pitämällä asukas jatkuvasti kärryillä projektin etenemisestä, Pasi tiivistää.

Täältä pesee – lumityöt hoituvat sulavasti halki Suomen

Posted on 1 helmikuun, 2022 by - Ajankohtaista, Kiinteistöhuolto pihalla, Kotikatulaiset äänessä, Oulu, Pääkaupunkiseutu, Paikkakunnat, Talvi, Turvallisuus

Arto Pietikäinen käsittelee pääkaupunkiseudun liikekiinteistöissä lumilapiota ja -kolaa reippain ottein; Oulussa koneyksikön liikkeitä ohjailee tottunein ottein työnjohtaja Mikko Kestilä. Kotikadun ammattilaiset painavat talvisin pitkää päivää luonnon ehdoilla, mutta tuiskukaan ei kismitä, kun porukka puhaltaa yhteen hiileen.

Rollaattorien ja ambulanssien on päästävä aina kulkemaan, se on selvä. Sillä ajatuksella Kotikadulla tehdään talvisaikaan pitkää päivää ja joustetaan tarpeen mukaan.

Iso osa lumitöihin ja liukkauden torjuntaan kuuluvasta työstä on sitä näkymätöntä tekemistä, johon ei kiinnitä huomiota silloin, kun se on tehty hyvin. Kiinteistöissä tehdään ensin kolaa ja lapiota vaativat pienten tilojen lumityöt: ovien suut, lastauslaiturit, seinien vierustat. Konekuskit käyvät sitten siirtämässä valmiit kasat pois. Samalla konekuskit tarkkailevat kattolumien tilannetta, ovatko rännit kunnossa, mihin tarvitaan hiekoitusta tai tarvitaanko johonkin varoituspuomeja. Tiedot raportoidaan sitten kiinteistönhoitajille, jotka laittavat paikat kuntoon.

– Lumenpoisto tehdään yhteistyössä lapiomestareiden ja konekuskien kanssa, Arto kertoo. – Vaatii vähän ennakointia tietenkin, mutta yhdessä pidetään huolta, että saadaan tärkeimmät väylät ajoissa auki.

Mitään hierarkiaa ei tekijöiden ja tekotapojen välillä ole, vaan kaikki auttavat kaikkia ja tieto kulkee. Sillä tavalla taataan turvallisuus ja toimivuus.

– Päästään järkevästi helpolla, kun toimitaan näin, tuumii Mikko. – Me pyritään palvelemaan mahdollisimman laajasti. Tälläkin tavalla puhalletaan yhteen hiileen.

Työvälineitä hiekkaämpäristä 20-tonniseen työkoneeseen

Tukkivaa lunta ja petollista liukkautta korjataan laajalla skaalalla työvälineitä. Portaiden jäät poistetaan yleensä petkeleellä, liukkautta kuritetaan sekä hiekalla että jäänsulatusaineella, tai sitten lumisodan välineeksi voidaan ottaa peräti 20 tonnia painava työkone. Oulussa kalustoon kuuluu jopa tiehöylä.

Oulun korkeudella työkoneet ovat liikkeellä päivittäin. Jos työlistalla ei ole lumenpoistoa ja -siirtoa, sillä on varmasti hiekoitusta. Koneet lähtevät pohjoisessa lumisina öinä jo puoliltaöin liikkeelle. Oulun seudulla avataan isot väylät, niin liiketiloihin kuin asuinalueillekin, yhtä aikaa. Yleisesti ottaen reitit palvelutaloihin ja sairaaloihin hoidetaan ensin, sen jälkeen liikekiinteistöt, kauppakeskukset ja konttorit.

– Täytyy varmistaa, että palvelutaloissa voidaan liikkua turvallisesti. Avataan kulkuväylät, pyörätuoliluiskat, lastauslaiturit, Arto listaa.

Kotikadun paikallistuntemus helpottaa elämää ja tehostaa työntekoa monella tavalla. Koneaurauslistat on tehty koneen koon mukaan, eli oikean kokoiset työvälineet toimivat oikeissa ympäristöissä. Samoin paikalliset tekijät tietävät pihakaivojen paikat, oikeat lumen läjityspaikat, missä kohdissa tarvitaan käsityötä kolan ja lapion kanssa, ja mitkä paikat vaativat erityistä huomiota, jotta kaikkien arki sujuisi mahdollisimman näppärästi.

Yksikään päivä ei ole samanlainen

Tavallinen työpäivä Kotikadulla sisältää monenlaista askaretta. Mikon mielestä se onkin työn suola. Tarjousten tekemisten, reittien suunnittelun ja koneiden ajamisen lisäksi työnjohtajan päivään sisältyy jatkuvaa seurantaa. Iltapäivisin yleensä tehdään seuraavaa päivää valmiiksi – suunnitellaan ja aikataulutetaan reittejä, jolloin toimeen päästään kiinni heti aamusta. Tai jo aiemmin, jos on tarvetta: lumitilannetta ja sääennusteita seurataan kaiken aikaa. Yleensä työvuoroista ja yölähdöistä saadaan kuitenkin sovittua jo edellisenä päivänä.

– Normaali työpäivä alkaa aamuseitsemältä ja päättyy kolmelta, mutta näin lumiaikaan saattaa hyvinkin olla lähtö jo aamuyöllä, sanoo Mikko. – Kyllä minulla koko päivä menee koneella, mutta riippuu vähän päivästä, millä koneella!

Kuitenkin pitkien päivien tekeminen on palkitsevaa. Oman, tutun tiimin kanssa on ilo tehdä töitä hyvässä hengessä. Kaikki ovat valmiita auttamaan toisiaan tarvittaessa. Paras kiitos työnjohtajalle onkin päivän onnistuminen: kun työt ovat ajallaan valmiit ja asiat sujuvat.

– Jos hallilla vielä hymyilyttää, eikä kukaan lähde kotiin pahalla tuulella, se on se paras kiitos, Mikko sanoo.

Iloa toki tuo sekin, kun asiakkaat ovat tyytyväisiä.

– Kyllä siitä jää hyvä mieli, Arto sanoo.

Muutenkin Kotikadulla työskentely on molemmille miehille mieleen. Työn monipuolisuus ja sen sosiaalisuus saa kiitosta.

– Ollaan samalla periaatteessa psykologeja, Arto hymyilee. – Kuuntelemme murheet ja löydämme ratkaisut. Mutta hyvin voi siellä kiinteistöllä ohi kulkiessa kysyä meiltä neuvoa. Meiltä löytyy aina apua.

 

Vastuullisuuskolmikko luotsaa Kotikatua kohti kestävää huomista

Posted on 1 helmikuun, 2022 by - Ajankohtaista, Esimiestyöt, Kehittyvä kiinteistöhuolto, Kotikatulaiset äänessä, Turvallisuus, Vastuullisuus

Vastuullisuus, tuo yhä useammin mainittu avainasia. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa käytännössä? Kotikadulla on tällä hetkellä työn alla vastuullisuusstrategian ja -tavoitteiden päivitys. Tähän mennessä on selvinnyt se, että hyvää työtä on jo tehty, mutta vielä parempaa kohti mennään.

Vastuullisuudella tarkoitetaan vastuuta sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista. Hanna Haapakoski, Kotikadun vastuullisuusjohtaja, on siis paljon vartija: hän vastaa konsernin yritysvastuusta ja kestävästä kehityksestä. Käytännössä tämä päivityksen aika tarkoittaa hänelle runsain määrin sisäisiä keskusteluja ja selvitystyötä, jossa tutkitaan alan vaatimuksia ja trendejä, kerätään tietoa ja kehitetään tiedonhankintaa muutenkin.

– Sitä, mitä vastuullisuus tarkoittaa juuri Kotikadulla, määritellään uudelleen nyt. Kotikadun perustehtävä ei kuitenkaan muutu mihinkään: teemme jatkossakin työn kerralla kuntoon, paikallisesti toimien. Tämän päivityksen myötä meillä on erinomainen mahdollisuus rakentaa ihmisten ja ympäristön kannalta vastuullista kiinteistöpalvelua, Hanna kuvaa.

Turvallisempaa tätä päivää

Kotikadun vastuullisuutta tarkastellaan erityisesti kahden keskeisen asian näkökulmasta. Ensimmäinen niistä on turvallisuus – niin omien työntekijöiden kuin asiakkaidenkin.

– Asiakkaan kokemaa turvallisuutta on vaikea mitata, se kun on ennen kaikkea tunne. Lisäksi työturvallisuus ei ole ainoastaan sattuneiden työtapaturmien summa, vaan kyse on työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesta turvaamisesta, koko työuran ajan. Turvallisuudesta huolehtiminen on osa laadukasta ja ammattitaitoista palveluiden tuotantoa. Kun työntekijät hallitsevat oikeat, turvalliset työtavat, tämä välittyy myös laadukkaana ja osaavana palveluna, Sampsa Soittila, turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö kuvaa.

– Vastuullisuuden ja asiakastyytyväisyyden kytkös ei aina ole itsestään selvä, mutta vastuullisuus kyllä näkyy palvelun laadussa, Hanna täydentää.

Kotikadulla työympäristöjen monimuotoisuus ja vaihtelevuus luo turvallisuuden standardien määrittelylle omia haasteitaan. Lisäksi työskentelyolosuhteet vaihtelevat vuodenajan ja vuorokauden ajan mukaan. Kun ympäristö on elävä, kahdella samaa työtä tekevällä voi olla hyvin erilaisia turvallisuushaasteita.

– Kotikatu on muutaman viime vuoden aikana kasvanut ja kehittynyt todella paljon. Tämän päivitysprosessin myötä haetaan yhtenäisiä toimintamalleja – pyritään siis tunnistamaan niitä hyviä käytänteitä ja järkeviä toimintatapoja, joita eri toimipisteissä on käytössä, jotta saadaan parhaat mahdolliset opit käyttöön kaikkialle, Sampsa sanoo.

– Työturvallisuusasiat helposti mielletään joksikin, joka on pois päivittäisestä työstä tai sitä vastaan, mutta vastuullisuus ja turvallisuushan ovat nimenomaan arjen toimintaa tukevia asioita. Työturvallisuuden edistäminen on organisaation sisällä oleva tukifunktio, joka auttaa tekemään saman työn entistäkin paremmin, Sampsa painottaa.

Kehityksessä mukana, ei suinkaan viherpesua

Toinen keskeinen asia Kotikadun vastuullisuuspäivityksessä on ympäristöystävällisyys.

– Tämäkään ei ole mikään uusi asia, mutta on jatkossa läsnä entistäkin vahvemmin, Hanna kertoo.

Kemikaalit ja kierrätys tulevat helposti ensiksi mieleen ympäristöystävällisyydessä, mutta hankintajohtaja Erkan Yilmazin tehtävänä on viedä ympäristöystävällisyys ja vastuullisuus suurempiinkin linjoihin.

– Vastuullisuus on tavaran- ja palveluntoimittajien valinnassa ensisijainen kriteeri. Toimittajavalinnan tulee olla hyvin läpinäkyvää: meillä on ennalta määrätyt kriteerit, joihin sitoudumme. Emme hae halvinta ostohintaa, vaan huomioon otetaan kokonaiskustannukset. Suomessa on paljon tilaamiseen, työelämään tai ympäristönsuojeluun liittyviä asioita, jotka lainsäädäntö vaatii, mutta me viemme vaatimukset mielellämme vielä vähän eteenpäin, Erkan kertoo.

Erkanin mukaan Kotikadun hankintastrategiana on löytää arjen tekemistä tukevia ja taloudellisesti järkeviä ratkaisuja. Esimerkiksi viime vuosiin saakka ammattikäyttöön soveltuvien sähkötyökalujen valikoima on ollut varsin suppea, mutta nykyään niihin vaihtaminen alkaa olla varteenotettava vaihtoehto. Niiden käyttö on turvallisempaa, meluhaitat ovat pienempiä ja polttoaineen vaihtuessa sähköön tulee sekä taloudellista säästöä että vähemmän päästöjä. Tuotteen koko elinkaari huomioidaan kaluston päivityksen yhteydessä, ja hankintoja tehdessä muutenkin.

– Aiemmin hankintaa on optimoitu yrityksen lähtökohdista, nyt sitä lähdetään viemään strategisempaan suuntaan. Pyritään siis tekemään hankintoja ennalta suunnitellummin ja proaktiivisesti. Meillä on suuri vastuu tehdä järkeviä, toteuttamiskelpoisia ratkaisuja aina, kun se on käytännössä mahdollista. Paljon on tehtävää, mutta ollaan menossa ihan oikeaan suuntaan, Erkan iloitsee.

Taloyhtiön kerhotilasta etätyöpisteeksi – asukkaat arvostavat muunneltavuutta

Posted on 24 tammikuun, 2022 by - Ajankohtaista, Remontointi ja korjausrakentaminen, Vinkit

Etätyöt ja -opiskelu ovat tulleet osaksi ihmisten arkea ja asumista. Rauhaisa soppi on usein lohkaistu oman kodin neliöistä, mutta erilaisia työskentelypisteitä suunnitellaan yhä enemmän myös taloyhtiön tiloihin. Kerhohuoneiden valjastaminen hyötykäyttöön on erinomainen askel kohti resurssiviisasta asumista myös ympäristön kannalta. Jokainen lämmitetty neliö kuluttaa energiaa, kun taas tilojen hyödyntäminen parantaa kustannustehokkuutta ja ennen kaikkea lisää ihmisten asumis- ja työskentelymukavuutta.

Koronapandemia on osoittanut, että suomalaisilta löytyy etätöihin vaadittavaa luottamusta sekä itsensä johtamista. Kokemuksen kirkastama tulevaisuuden visio on, että etätyöt ovat tulleet jäädäkseen lisääntyvässä määrin.

Asuminen ja työt muuttuvat ajassa tukien ihmisten hyvinvointia sekä jaksamista. Taloyhtiöiden yhteis- ja kerhotiloille löytyy varmsti potentiaalista käyttäjäkuntaa etätyöläisten ja -opiskelijoiden keskuudesta. Tilojen kuntoonlaitto ja yhteisten pelisääntöjen luominen auttavat alkuun.

Hyötykäyttöön päivisin, iltaisin & viikonloppuisin

Tähän asti etätyötilojen järjestäminen on ollut työntekijän itsensä vastuulla, mutta jo nyt usealla taholla ollaan herätty uuteen ajattelumalliin: moneen rakenteilla olevaan kohteeseen omakotitaloista pien- ja kerrostaloihin suunnitellaan joustavia, tarpeiden mukaan vaihtelevia etätyötiloja. Tilojen muunneltavuus on tärkeää. Sähköiset pöydät ja tekniset kokoustyökalut saadaan sulavasti sopimaan samoihin tiloihin esimerkiksi kuntoilulaitteiden tai biljardipöydän kanssa. Näin taloyhtiön yhteisiä tiloja pystytään päivisin hyödyntämään asukkaiden etätyöskentelyyn tai -opiskeluun. Iltaisin sekä viikonloppuisin tilat taas kutsuvat kokoontumaan ja viihtymään pelien taikka liikunnan merkeissä.

Etätyöpisteen vaatimat muutokset

Entä, mitä tarvitsee huomioida, jotta nykyisestä kerhotilasta kuoriutuu käyttäjäystävällinen, riittävin toiminnoin sekä tekniikoin varusteltu etätyöpiste?

Jos nykyinen tila on todella avoin ja avara, sitä voidaan jakaa pienempiin soppeihin hyödyntämällä esimerkiksi erilaisia väliseinäratkaisuja tai liukuovia. Näin mahdollistetaan rauhallinen työskentely sekä etäpalaverit ilman pelkoa, että naapureita vilahtelee kameran taustalla. Yleisilmeen ja pintaremontin lisäksi äänieristyksiin tulee kiinnittää huomiota sekä sähköistyksiä muuttaa, jotta etätyöskentelyyn vaadittavat työkalut ja yhteydet saadaan kuntoon. Myös ilmanvaihdon toimivuus on varmistettava ja sen mahdolliset muutostarpeet huomioitava, kun tiloissa oleskellaan pidempiä aikoja.

Ammattilainen avuksi heti alkumetreillä

Apuvoimat kannattaa kutsua paikalle matalalla kynnyksellä, vaikka kyse olisi vasta suunnittelusta tai tarpeiden kartoituksesta. Kotikadulla on kokemusta niin pienistä pintaremonteista kuin suuremmistakin hankkeista; huolellinen suunnittelu ja valmistelu sekä oikeat materiaalit toimivat avaimina onnistuneeseen lopputulokseen. Huomioitavaa on, että esimerkiksi kaikki sähköasennustyöt kuuluvat aina ammattilaiselle. Kokeneet tekijät myös takaavat, että hommat hoituvat alkuvaiheista loppusiivoukseen ilman turhaa stressiä tai yllätyksiä.

Oikealla ajoituksella voi varmistaa, että remontti ei häiritse asukkaiden arkea. Kerhohuoneiden muuttaminen hyötykäyttöön kiinnostaa taatusti myös asukkaita ja saa osakseen positiivista huomiota, joten avoin viestiminen ja tulevista vaiheista tiedottaminen on avainasemassa.

Jätä yhteydenottopyyntö, niin suunnitellaan ja päivitetään taloyhtiönne kerhotilat osaksi tätä päivää. Meiltä saat ammattitaitoista apuvoimaa tilojen suojaukseen, tyhjentämiseen sekä remontin kaikkiin osa-alueisiin – viestintää unohtamatta.

Hyvinvointia ja hyväntekijyyttä pyörällä polkien

Posted on 17 tammikuun, 2022 by - Ajankohtaista, Esimiestyöt, Kotikatulaiset äänessä, Pääkaupunkiseutu, Vastuullisuus

Kotikatu Espoon Viherpalvelun vetäjä Tuomas Äärynen on tiimiläisiään kuuleva esihenkilö ja paikallisyksikön tiimihengen rakentaja. Omasta hyvinvoinnistaan hän huolehti pyöräilemällä – ja kerää saman lajin parissa myös lahjoituksia kohteista kenties tärkeimpään, sairaiden lasten hyväksi.

10 000 kilometriä. Suurin piirtein sellaiset lukemat piirtyvät Kotikatu Espoon Viherpalvelun Tuomas Äärysen pyöräilymatkamittariin joka vuosi. Vaikka kunnioitettava kilometriluku saattaa kuulostaa äkkiseltään kilpaurheilijan aikaansaannokselta, kertoo yksikönpäällikkönä toimiva Tuomas pyöräilevänsä pääsääntöisesti vain omaksi ilokseen.

– Vaikka kilometrejä kertyy, eivät ne ole minulle mikään erityisen merkittävä juttu. En kisaa kenenkään, edes itseni kanssa. Sunnuntaipyöräilijä kuvaa terminä minua ja harrastustani varsin hyvin. Sitä on hankala selittää, mikä pyöräilyssä kiehtoo. Minulle laji vaan yksinkertaisesti maistuu. Tällainen pitkäkestoinen yksilösuorittaminen, jossa voi samalla irtaantua arjesta, sopii minun mielenlaadulleni mitä parhaiten, Tuomas nauraa.

Yhtenä joukkueena hyvällä asialla

Ihan pelkkää yksinäistä taipaleen taittamista ei Tuomaksen pyöräily kuitenkaan ole. Toimelias mies on aktiivisesti mukana myös espoolaisessa Team Rynkeby – God Morgon -tiimissä. Kyseessä on hyväntekeväisyysjoukkue, joka pyöräilee vuosittain Pariisiin ja kerää siten rahaa vakavasti sairaiden lasten hyväksi.

– ­Itse olen tiimissämme jo sitä veteraaniosastoa. Pariisin reissut olen kokenut niin pyöräilijänä kuin huoltojoukoissakin. Meillä on erittäin tiivis porukka, joka paitsi treenaa aktiivisesti yhdessä, myös osallistuu erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin ja vie sitä kautta tätä tärkeää hyväntekeväisyysasiaa eteenpäin. Meitä kaikkia yhdistää liikunnallisuus ja halu auttaa. Yhteisöllisyys on tässä hommassa se ykkösjuttu.

Tuomaksen Team Rynkeby -joukkue kerää lahjoituksia Sylva ry:lle, joka tarjoaa tukea ja järjestää toimintaa syöpäsairaiden lasten perheille valtakunnallisesti. Toinen varainkeruun kohde on AAMU Suomen Lasten Syöpäsäätiö, joka tukee lasten syöpien tutkimusta. Tuomas kertoo, että myös Kotikatu on ottanut osaa hyväntekeväisyystalkoisiin.

– Olen erittäin kiitollinen, että myös työnantajani on tukenut lahjoituksella tätä hyvää asiaa. Kerätyt varat päätyvät suoraan apua tarvitsevien käyttöön, eli meidän urheilutoimintamme sponsoroinnista ei ole kyse. Pyöräilytiimimme toimii tässä vain välikätenä, lahjoittajien ja avuntarvitsijoiden yhdistäjänä.

Hyvää tiimihenkeä rakentamassa

Yhteisöllisyydellä on tärkeä merkitys myös Tuomaksen arjessa Kotikatu Espoon Viherpalvelussa. Yksikön vetäjänä Tuomas kertoo olevansa ennen kaikkea joukkuepelaaja: hän on tiimihenkeä ylläpitävä esihenkilö, joka edesauttaa alaistensa työssä onnistumista ja jaksamista. Saman tyyppinen rooli kuin pyöräilyjoukkueen huoltajana siis.

– ­Kuuntelemisesta ja kuulemisesta se lähtee. Tämä pätee paitsi minuun itseeni myös kaikkiin muihin meillä työskenteleviin. Meillä ei ajatella sinun työsi ja minun työni -mallilla, vaan kaikki tekee töitä yhdessä ja yhteisen päämäärän eteen.

Vaikka Tuomas ”elää” pyöräilystä ja pyöräilylle, ja tiimiläistensä hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti välittääkin, ei hän silti tuputa omaa lajiaan työkavereilleen.

– Minä uskon, että ihan jokaiselle löytyy se oma juttunsa, jonka kautta voi pitää omasta hyvinvoinnistaan huolta. Ei sen välttämättä täydy olla mikään urheilulaji tai ylipäätään liikunnallinen juttu, vaan se voi olla jotain ihan muutakin. Pääasia on, että jokaisella on jokin harrastus, josta nauttii ja saa virtaa arkeensa.

Tuomas kertoo, että asiakkaitaan paikallisesti palvelevassa Viherpalvelussa on kaksi ydintiimiä: yksi tekee viheralueiden hoitoon ja ylläpitoon liittyviä töitä, toinen rakentaa ja kunnostaa lasten leikkipaikkoja. Kaikissa työnkuvissa on hyötyä siitä, että tekijän fyysinen kunto on kohdallaan.

– Jo pelkästään se, että olemme käytännössä jatkuvasti jalkeilla, on pidemmän päälle aika fyysistä. Lisäksi on paljon nostoja ja kantamisia, ja erilaisten koneidenkin käyttö edellyttää monesti vähintään kohtalaista peruskuntoa. On ihan selvä juttu, että liikunnallisista vapaa-ajan harrastuksista on näissä hommissa oma etunsa.

Hyvinvointi on kokonaisuus

Kotikadun henkilöstöjohtaja Eeva Tielinen on Tuomaksen kanssa samaa mieltä siitä, että hyvä fyysinen kunto on ehdottomasti valtti paitsi viherpalvelujen arjessa myös Kotikadun muissa työtehtävissä, siivouksessa ja kiinteistönhuollossa.

– Liikunnalliset harrastukset tukevat vahvasti hyvinvointia ja jaksamista työssä. Toki samaan hengenvetoon on sanottava, että fyysinen kunto on vain yksi osatekijä hyvinvoinnin kokonaisuudessa. Meille kotikatulaisille hyvinvointi lähtee ennen kaikkea siitä, että arki on sujuvaa työyhteisössä.

– Iso merkitys on esimerkiksi sillä, että lähijohtaminen toimii mallikkaasti. Meillä esihenkilöt tuntevat tiiminsä ja paikallisten olosuhteiden vaatimukset, he osaavat tunnistaa kunkin työntekijän vahvuudet ja hyödyntää niitä.

Tielinen muistuttaa lopuksi, että hyvinvoinnin ”omistajuus” on viime kädessä aina työntekijällä itsellään. Jokainen kotikatulainen vastaa omalla kohdallaan siitä, että elämänhallinta, terveys ja voimavarat ovat omaan työhön peilaten balanssissa.

– Esihenkilö tukee näitä asioita ja vastaa siitä, että perehdyttäminen on kunnossa, työn tavoitteet ovat selkeät ja saavutettavat ja että työstä saa palautetta. Hän pitää huolen, että työmenetelmät ja työvälineet ovat kunnossa ja työtä on mahdollista tehdä ergonomisesti oikein. Lisäksi hyvinvoinnin kannalta on merkityksellistä, että työntekijällä on vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Meillä Kotikadulla työntekijä ja esihenkilö miettivät säännöllisesti yhdessä, onko osaaminen ajan tasalla ja sitten tehdään suunnitelma osaamisen kehittämiseen, Tielinen kuvailee lopuksi.

 

Jo 20 nauruntäyteistä työvuotta täynnä

Posted on 21 joulukuun, 2021 by - Ajankohtaista, Asiakaspalvelu, Esimiestyöt, Kotikatulaiset äänessä, Kuopio

Hallintopäällikkö Johanna Hakala on Kotikadun Kuopion-toimipisteen hyvän meiningin hengetär ja asiakaspalvelun laadukkuuden takuunainen. Hän tarttuu arjessaan toimeen kuin toimeen yhä edelleen sillä samalla innokkuudella kuin ensimmäisenä työpäivänään reilu 20 vuotta sitten.

Kuopion Kotikadulla työskentelevä Johanna teki jo lukioaikoinaan siivoustöitä Puijon Kiinteistöpalvelussa. Tradenomiopintojen aikana hän tuuraili huoltoyhtiön toimistotöissä ja valmistumisen jälkeen aukesi vakipaikka saman työnantajan leivistä. Siitä se lähti, ja nyt työuran matkamittariin on rapsahtanut lukemiksi pyöreät kaksikymmentä. Upea ja arvostettava luku, joka kertoo ennen kaikkea siitä, että niin työnantaja, työnkuva kuin työporukkakin ovat olleet tekijätyypiksi tunnustautuvan Johannan mieleen.

– Kun kaikin puolin hyvän on kerran löytänyt, niin mitäpä sitä vaihtamaankaan, hän aloittaa nauraen.

– Toki tässä matkan varrella niin oma osaaminen kuin työnkuvakin on kehittynyt ja mullistunut melko lailla. Vastuuta on tullut lisää. Suoritin äitiysloman aikana ja sitä seuranneella opintovapaalla kauppatieteen maisterin opinnot, minkä jälkeen aloitin talouspäällikkönä Puijon Kiinteistöpalvelussa.

Kun paikallinen yhtiö liittyi yrityskaupan myötä Kotikatuun vuonna 2019, Johanna nimitettiin hallintopäälliköksi.

– Nyt toimin asiakaspalvelun esimiehenä ja tietojärjestelmävastaavana sekä hoidan muun muassa toimipisteemme henkilöstö- ja laskutusasioita. Hyvin monipuolisia ovat päiväni peräjälkeen yhä edelleenkin. Olen täällä toimistopuolella sellainen vähän kaikesta tietävä asiantuntija ja muille tuki ja turva, jolta kysytään, jos on jotain probleemaa mielen päällä, Johanna kuvailee.

Laadukkaasti ja ripeästi asiakas edellä

Kahteenkymmeneen vuoteen on mahtunut yhtä ja toista myös koko kiinteistönhuoltoalan kehitystä ajatellen. Johannan mielestä asiakkaiden odotukset ovat tänä päivänä menneitä vuosia korkeammalla, niin palvelun laadun kuin toiminnan ripeyden näkövinkkelistä katsoen.

– Meille kotikatulaisille kyseessä on tietysti positiivinen juttu, se tsemppaa meitä monella tavalla. Asumiseen ja kiinteistöjen kunnossapitoon liittyvän asiantuntijuutemme pitää olla jatkuvasti ajan tasalla ja mieluummin hiukan aikaansa edelläkin. Nyt kun olemme valtakunnallisen Kotikadun osa, ovat lähtökohdat ja resurssit tämän tavoitteen täyttämiselle entistäkin paremmalla tolalla myös paikallisesti.

– Lisäksi meidän on kehitettävä palvelumme yleistä sujuvuutta jatkuvasti, eli pitää huolta esimerkiksi siitä, että asiakkaan yhteydenottoihin vastataan heti ja huoltotyöt lähtevät eteenpäin kiinteistönhoitajille nopeasti.

Johanna kertoo, että lähellä asukkaita ja isännöitsijöitä toimivan Kotikadun pyrkimyksenä on auttaa asiakkaitaan jo ensimmäisen yhteydenoton, yleensä puhelun, aikana mahdollisimman perusteellisesti.

– Mielestäni olemme suoriutuneet tässä mallikkaasti, ja saamamme palaute kertoo ihan samaa tarinaa. Se motivoi minua, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, Johanna myhäilee tyytyväisenä.

Rempseässä työporukassa kaikilla kivaa

Tärkein motivaattori Johannan arjessa on kuitenkin yhteisöllisyys ­– tarkemmin sanottuna oma tuttu työporukka, jossa savolainen rempseys näkyy ja kuuluu.

­– Meillä ei turhia nipoteta ja nauru raikaa monesti. Kaikki vetävät yhtä köyttä ja kaikki viihtyvät. Ainakin minusta tuntuu suoraan sanottuna siltä, että työpaikallamme jokaisella on töissä kivaa.

Ja kun hyvä meininki syntyy kuin itsestään, ei tiimihenkeä tarvitse juurikaan sen kummemmilla konsteilla rakennella. Johanna kertoo, että sille silti annetaan välillä pientä buustia esimerkiksi koko työporukan yhteislounaiden muodossa.

– ­Nyt korona-aikana yhdessäolo on valitettavasti jäänyt tavallista vähemmälle, kun on ollut näitä etätyökuvioita ja muita. Mutta eiköhän se normaalikin aika taas kohta koita. Meillä ainakin uskotaan ja toivotaan niin. Pian voidaankin buukata taas vaikka keilailu tai vastaava tempaus ja ottaa ilo kunnolla irti. Saapa nähdä kuka tällä kertaa nappaa voiton, kisailusta ja urheilusta innostuva Johanna päättää hymyillen.

Kotikatu Kuopio palkittiin erinomaisesta työstä

Posted on 29 lokakuun, 2021 by - Ajankohtaista, Asiakkaamme kertovat, Kiinteistöhuolto pihalla, Kiinteistöhuolto sisätiloissa, Kuopio

Kruunuasunnot palkitsee vuosittain ne huoltoyhtiöt, jotka ovat hoitaneet työnsä erityisen hyvin. Yksi ansioituneista huoltoyhtiöistä on Kotikatu Kuopio, jonka kiinteistönhoitajana työskentelee Tanja Piispanen.

– Se vähän yllätti, miten paljon erilaisia tehtäviä kiinteistönhuoltoon kuuluu. Tämä on monipuolisempaa kuin olin ajatellut, 8 vuotta sitten alalle tullut kiinteistönhoitaja Tanja Piispanen kertoo.

Aloittaessaan Kotikatu Kuopiolla hänen töihinsä kuuluivat Hatsalankadun ja Sompatien ulkoalueiden hoito. Työpäiviin lukeutui muun muassa roskakierroksia, nurmikonhoitoa, ulkokalusteiden ja leikkipaikkojen kunnosta huolehtimista ja talvella käsilumitöitä sekä hiekoitusta. Sittemmin Piispanen kouluttautui lisää ja siirtyi sisällä tehtäviin teknisiin huoltotöihin. Asuntojen ilmanvaihdon, lämmityksen, sähköjen ja vedenjakelun tulee toimia oikein. Kotikatu Kuopion työnjohtaja Jouni Taskinen sanoo, ettei kotona aina osaa ajatella, miten paljon erilaista tekniikkaa asumisviihtyvyyteen vaaditaan.

– Talon rakentamisessa on mukana lukuisia eri alojen erikoisosaajia. Kun asukkaat muuttavat taloon sisään, kiinteistönhoitajan pitää hallita ja tietää kaikista erikoisaloista vähintään perusasiat. Kiinteistöissä onkin jo niin teknisiä ratkaisuja, että on lähes välttämätöntä kouluttautua koko ajan ja pysyä mukana uudistuvassa kehityksessä. Mitä parempi tieto kiinteistönhoitajalla on hoidettavasta kiinteistöstään, sitä vähemmän vikatilanteita tulee, Jouni kertoo.

Koneiden ja laitteiden tarkkailu, säätäminen sekä huoltaminen, mittareiden lukeminen, yhteistilojen siivous, pihan hoito ja muut toistuvat vuosityöt vievät reilut puolet kiinteistön ylläpitoon kuluvasta työajasta. Loppupuolisko koostuu yllättävistä tehtävistä, kuten asukkaiden ilmoittamista vioista.

Tiimissä jokaisella on oma osansa

Piispasen mieluisimpia tehtäviä ovat ne, jossa pääsee tekemään käsillä.

– WC-kalusteiden tai hanojen korjaus, muiden laitteiden korjaus ja yleisesti kaikki pieni näperrys. Ensimmäisillä kerroilla jännitti mennä toisten ihmisten koteihin tekemään töitä, mutta nyt se on jo arkipäivää, Tanja sanoo.

Hatsalankadun ja Sompatien asukkaat tulevat mielellään juttelemaan Piispaselle, kun näkevät tätä taloilla. Joskus eteen tulee erikoisiakin työkeikkoja. Kerran hän esimerkiksi kävi päästämässä asukkaan sisään asunnon parvekkeelta, kun koirat olivat vahingossa lukinneet omistajansa ulos. Taskisen mielestä antoisinta työssä ovat juuri asiakaskohtaamiset. Jotta työt sujuvat hyvin, taustalla on iso joukko tekemässä töitä.

– Olemme osa Kruunuasuntojen tiimiä, jossa kaikki hoitavat oman osansa. Monta asiaa käydään asukkaan puolesta läpi ennen kuin asukas sitä tietääkään. Yksittäisen asukkaan asiaa voi hoitaa useampi ihminen, toteaa Jouni.

Palkkiojärjestelmä kannustaa tekemään parhaansa

Huoltoyhtiöiden tekemä työ on usein näkymätöntä. Kun sisällä on puhdasta ja siistiä, valaistus pelaa, ulkona ei tarvitse pelätä liukastumista, tiet on aurattu ennen töihin lähtöä ja kaikki on kunnossa, asukkaat eivät välttämättä kiinnitä asiaan huomiota. Kruunuasunnoilla hyvä työ palkitaan. Kotikatu Kuopio on yksi niistä huoltoyhtiöistä, joka sai vuodelta 2020 lisäpalkkion, joka vastaa yhden kuukauden huoltosopimusmaksua. Kruunuasuntojen palkkiojärjestelmä toimii myös toisin päin, eli jos huoltoyhtiö ei ole täyttänyt kaikkia tehtäviään, heille tulee sanktiomaksu.

Palkkioiden tai sanktioiden maksu päätetään taloilla tehtävien tarkastuskierrosten perusteella, joita pidetään eri vuodenaikoina. Kierrosten lisäksi myös asukkaiden antamilla palautteilla on vaikutusta palkkioihin. Kruunuasuntojen kiinteistöpäällikkö Timo Rautiainen kertoo Piispasen ja Taskisen onnistuneen töissään erinomaisesti.

– Hyvä, osaava, ammattitaitoinen, aikaansaava, asiakaspalvelu kohdallaan, tuntee kohteet – koskee molempia, Rautiainen sanoo.

Teksti:  Kruunuasunnot / Marianne Minkkinen
Kuvat: Kotikatu Kuopio / Jouni Taskinen

Energiansäästöviikko – meidän teoillamme on merkitystä

Posted on 11 lokakuun, 2021 by - Ajankohtaista, Energiansäästö, Lämmittäminen, Vastuullisuus

Valtakunnallinen Energiansäästöviikko käynnistyi jälleen maanantaina 11.10.2021. Olethan sinäkin mukana!

Energiansäästöviikkoa vietetään tänä vuonna jo 25:ttä kertaa ja se herättää meidät pohtimaan, kuinka energiaa järkevästi käyttämällä hillitsemme ilmastonmuutosta ja vähennämme muita ympäristövaikutuksia. Kampanja kannustaa huomaamaan, että vastuullinen energiankäyttö on meidän kaikkien yhteinen asia.

Me kiinteistöhuollossa teemme töitä energiansäästämisen eteen joka päivä: havaitsemme epäkohtia ja laitamme ne kuntoon, ehdotamme laitteistojen uusimista, säädämme laitteistoja toimimaan kulloisenkin tarpeen mukaan ja energiatehokkuutta parantaen, vaihdamme lamppuja energiatehokkaimmiksi ja keräämämme datan avulla parannamme huoltamiemme kiinteistöjen energiatehokkuutta kaiken kaikkiaan. Lisäksi asiantunteva henkilöstömme neuvoo ja ohjaa taloyhtiöitä ja asukkaita toimimaan entistä energiatehokkaammin. Meidän teoillamme on merkitystä! Ota yhteyttä, niin mietitään yhdessä, millaisia energiatekoja sinun kiinteistössäsi voidaan toteuttaa.

Kasasimme sivuillemme monipuolisen joukon vinkkejä arjen pieniin ja suurempiin ekotekoihin. Kurkkaa vinkit läpi ja nappaa käyttöön!

Voit lukea energiansäästöviikosta lisää Motivan sivuilta tästä.

Yrittäjähenkisyys toimintamme ytimessä

Posted on 3 syyskuun, 2021 by - Ajankohtaista, Lahti, Oulu, Yrittäjätarinat

Yläkuva: lahtelaiset Petri Pitkänen, Markku Saarinen ja Jani Niemi
Vasemmalla alakuvassa: helsinkiläiset Tarja ja Kaj Grönvall
Oikealla alakuvassa: oululaiset Sami Tervonen, Mikko Kestilä, Harri Väänänen, Niina Vaarala, Saila Runtti, Tero Vaarala, Teemu Runtti.

Asiakaslähtöisyyttä, sisukkuutta, vastuunkantoa, laadun varmistamista ja jatkuvaa kehittymistä. Muun muassa näitä asioita merkitsee meille kotikatulaisille yrittäjähenkisyys – jota vaalimme kaikissa paikallisyksiköissämme ympäri Suomen.

Valtakunnallista Yrittäjän päivää juhlittiin 5.9.2021. Kotikadun vaiheikas historia kietoutuu tiiviisti pienyrittämisen ja yrittäjähenkisyyden ympärille. Viihtyisän ja turvallisen asumisen varmistavalle ja asiakkaan tarpeita kuuntelevalle toimintamallille luotiin perusta jo vuonna 1989. Yrittäjähenkisyys on vahvasti läsnä arjessamme edelleen, sillä joukoissamme työskentelee useita yrittäjätaustaisia henkilöitä.

¬ Yhtiömme perustajat ymmärsivät jo tuolloin, että ihmisille on tärkeää olla yhteydessä omaan ja läheiseen paikallisyksikköön, jossa palvelevat tutut henkilöt. Tämä perusajatus ohjaa meitä yhä edelleen, Suomen liiketoimintojen maajohtaja Toni Mannila sanoo. Meillä on paikalliset yksiköt 37 eri kaupungissa ympäri Suomen. Vaikka yhtiö toimii ison konsernin voimin, korostuu käytännön tekemisessä pienten paikallisten yksiköiden sekä niiden oman alueensa hyvin tuntevan henkilökunnan merkitys, Toni jatkaa.

– Vaikka lihaksemme ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti, on toimintamme edelleen tiiviisti kytköksissä perinteiseen pienyrittäjyyteen ja siihen liitettäviin ajatusmalleihin. Yrittäjyys on meille sitä, että pidämme jatkuvasti huolta palvelun laadusta ja olemme valmiita kantamaan vastuuta.  Myös sisukkuus on yksi yhtiömme arvoista. Meiltä löytyy yrittäjille ominaista periksiantamattomuutta tiukoissakin paikoissa ja kekseliäisyyttä ratkaista eteen tulevat pulmat. Puhallamme yhtenä tiiminä yhteen hiileen asiakkaamme parhaaksi, kuten alla olevista jutuista voit lukea, Toni kertoo.

Laadukkuus edellä Lahdessa

Kotikadun Lahden yksikön voimakolmikko tunnetaan paikkakunnalla kiinteistöhoitoalan uranuurtajina. Paikallisyksikön nokkamiehinä toimivat Markku Saarinen, Jani Niemi ja Petri Pitkänen, joilla jokaisella pitkä kokemus omasta kiinteistöhuoltoyrityksestä.

– Tunnemme asiakkaamme ja kohteemme, lisäksi meillä on yhä samaa huoltohenkilökuntaa töissä kuin 20 vuotta sitten. Töitä tehdään samalla hengellä kuin aikoinaan yrittäjänä – ripeästi ja tunnollisesti, Jani sanoo.

Yrittäjähenkisyys näkyy Kotikatu Lahden arjessa myös laadunvalvontakäytännöissä.

– Sen lisäksi, että tiimin kanssa käydään asiat yhdessä läpi, tarkastaa työnjohtaja itse henkilökohtaisesti huoltamamme kohteet. Näin pystymme reagoimaan heti, jos on jotain puutteita. Meillä on ollut tämä malli käytössä jo vuosikaudet, ja se pysyy myös jatkossa, Jani kuvailee.

Lue kolmikon mietteitä lisää tästä.

Jatkuvaa kehitystä Oulussa ja Helsingissä

Kotikatu Oulun paikallisyhtiön puikoissa toimivat entiset huoltoyhtiöyrittäjät Saila ja Teemu Runtti sekä Tero ja Niina Vaarala,

– Asiakkaiden tarpeiden kuuleminen on vienyt meitä oikeaan suuntaan jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Meidän mielestämme yrittäjähenkisyyteen yhdistyy vahvasti jatkuvan kehittymisen ajatus, ja siitä mekin pidämme kiinni, Saila sanoo.

– Vaikka kehitymmekin, pidämme kiinni hyvistä vakiintuneista käytännöistä. Emme koskaan tuudittaudu siihen, ettei olisi parannettavaa. Se on sitä yrittäjähenkisyyttä sekin, Teemu lisää.

Lue lisää oululaisten ajatuksia yhteistyöstä ja yrittäjähenkisyydestä

 

Keski-Helsingissä Kotikadun paikallisyksikköä vetävät Kaj ja Tarja Grönvall ovat oululaisten kollegoidensa kanssa samoilla linjoilla toiminnan jatkuvasta kehittämisestä.

– Tämä ala on muuttunut viime vuosina ja vuosikymmeninä paljon. Aikaisemmin riitti, että työt tulee tehtyä. Nykyään tarvitaan enemmän teknistä osaamista ja asiat kirjataan tarksti ylös mahdollista myöhempää tarvetta varten. Vuonna 2018 Kotikadun kanssa tehtyjen yrityskauppojen myötä olemme saaneet tueksemme kotikatulaisten laajan osaamisverkoston sekä tietotaidon – enää ei tarvitse yksin olla kaiken ekspertti!

Lue lisää Tarjan ja Kajn mietteitä

Katso kaikki paikallisyksikkömme täältä.