Työharjoittelusta kesätöihin ja takaisin

Posted on 8 syyskuun, 2023 by - Ajankohtaista, Kesätyöt, Kotikatulaiset äänessä, Kuopio

Kesätyöntekijä Jani Ahonen

Kiinteistönhoitajaopiskelija Jani Ahonen nauttii ulkotöistä ja asiakaskohtaamisista.

Kuopiolainen Jani Ahonen on 39-vuotias alanvaihtaja, joka on aiemmin työskennellyt kaupan alalla ja tehnyt siivoustyötä. Tällä hetkellä hän opiskelee Savon ammattiopistolla kiinteistönhoitajaksi. Kotikadulle Jani saapui ensin työharjoitteluun opiskelujen alussa, loka-marraskuussa 2022.

– Alun perin opettajani ehdotti minulle työharjoittelua Kotikadulla ja tänne tulin. Tammikuussa taas esihenkilöni kyseli, olisinko kiinnostunut kesätöistä ja niinpä täällä ollaan vieläkin, kertaa Jani tapahtumien kulkua.

Kesätöissä Janin toimenkuvaan ovat kuuluneet erilaiset kiinteistönhoidon ulkotyöt, pääasiassa ruohonleikkuu, roskalenkit ja pienemmät työt, kuten esimerkiksi aitojen korjaukset ja puiden sidonnat. Syksyllä Janin kesätyö jatkuu jälleen työharjoittelun merkeissä.

– Elo-syyskuu on vielä näitä kesäkauden töitä, mutta sitten syksyllä korostuvat enemmän pihojen siivous ja esimerkiksi lehtien poisto, kuvailee Jani.

Tärkeää työtä turvallisuuden ja viihtyisyyden edistämiseksi

Kiinteistönhuoltoalalle Jania vetää erityisesti ulkona tehtävän työn mahdollisuus.

– Kiinteistönhuoltoala on mielestäni monipuolinen, fyysisesti raskas, mutta tärkeytensä vuoksi myös hyvin antoisa. Tykkään ulkotöistä ja pihojen kunnossapidosta kaikkina vuodenaikoina. On mukava tietää, että oma työ helpottaa konkreettisesti asukkaiden liikkumista ja edistää heidän turvallisuuttaan ja viihtyisyyttään, perustelee kirjallisuutta ja musiikin säveltämistä harrastava Jani.

Suosikkityökseen Jani mainitsee lumityöt juuri siksi, että ne ovat fyysisesti mukavia. Parasta ja palkitsevinta työssä sen sijaan ovat olleet asiakaskohtaamiset.

– Hyvä palaute on tietysti aina palkitsevaa, mutta raskaan työn jälkeen se tuntuu erityisen hyvältä, hän perustelee.

Tasapainottelua on vaatinut aikatauluttaminen.

– Kesä on tiukempi kuin talvi, koska nurmikko kasvaa nopeasti ja työn jäljen pitäisi kuitenkin olla siisti, Jani pohtii.

Ulkotöistä pitävän unelmaduuni

Koska työt ovat jatkuneet jaksosta toiseen, ja ala kiinnostaa, on Janilla myös mielipide siitä, millaiselle henkilölle kiinteistönhoitajan työ sopii.

– Jos pitää ulkoalueiden parissa työskentelystä, ei pelkää säiden vaihtelua eikä työn fyysisyyttä, tämä on mainio valinta. Ja ahkeruudella etenee hyvin, hän täsmentää.

– Kun tekee kaikkensa, niin pääsee pitkälle, ja vaikka aina ei onnistuisi, niin siitäkin voi oppia jonkin toimintatavan, jota voi taas seuraavaksi hyödyntää, miettii Jani.

Apua ja tukea aina tarjolla

Kotikadulla Jani on viihtynyt hyvin.

– Olen saanut opetella töitä Kotikadulla pitempään työskennelleiden matkassa. Perehdytys on ollut hyvää ja työntekijät ovat suhtautuneet työntekoon tosissaan: hommat halutaan hoitaa huolellisesti alusta loppuun. Esihenkilöt ovat tarttuneet asioihin aina heti ja kaikki on hoitunut hyvin, sanoo Jani.

Työn ohessa Jani on saanut myös uusia kavereita.

– Kokemukseni mukaan yhteishenki Kotikadulla on tosi hyvä. Olen saanut tukea ja apua aina, kun olen tarvinnut, hän tiivistää.

Hyvinvointia joustavista työajoista ja fyysisestä työstä

Posted on 31 elokuun, 2023 by - Ajankohtaista, Kesätyöt, Kotikatulaiset äänessä

Noormarkkulainen Jonna Mansikka-Nurmi vietti kesän Kotikadun siivoojana Porissa.

Sosionomiksi kolmatta vuotta opiskeleva Jonna Mansikka-Nurmi kaipasi kesän lähestyessä työtä, mutta myös mahdollisuutta panostaa omaan hyvinvointiinsa. Loman lähestyessä Jonna alkoi miettiä, miten järjestää työt. Aiempina vuosina lähihoitajataustainen Jonna oli tehnyt paljon hoitotöitä, jotka painottuvat iltoihin ja viikonloppuihin. Nuorempana hän oli kuitenkin työskennellyt myös siivoojana, ja siltä ajalta saadut hyvät kokemukset tukivat Kotikadun valitsemista kesätyöpaikaksi.

– Tällä kertaa tuntui, että kaipasin ilta- ja viikonlopputyön sijaan muuta. Löysin MOL:n sivuilta ilmoituksen, soitin ja tykästyin saman tien esihenkilöön ja hänen ihmisläheiseen tyyliinsä. Niinpä valitsin kesätyöpaikakseni Kotikadun. Joustava työ sopi myös tämänhetkiseen elämäntilanteeseeni täydellisesti, kertaa Jonna.

Siivousalassa Jonnaa viehätti nyt erityisesti se, että työaika oli joustava, ja päivän aikana tuli liikuttua paljon.

– Liukuva työajan aloitus sopi elämäntilanteeseeni nyt täydellisesti. Oli myös kiva päästä tekemään fyysistä työtä, jossa oman työn jäljen pääsee näkemään heti. Kun työssä tuli liikuttua, ei työpäivän jälkeen harmittanut, jos ei huvittanutkaan lähteä pelailemaan tai salille, kun askeleita kertyi jo työpäivän aikana, kertoo koripalloa ja käsitöitä harrastava Jonna.

Työn suolana asiakaskohtaamiset

Jonnan töihin kuului kesän aikana pääsääntöisesti rappukäytävien siivousta ja puhtaanapitoa: kerrossiivouksia, jotka pitivät sisällään yleisten tilojen, kuten rappukäytävien, pesuhuoneiden ja saunojen siivousta.

– Työni oli lähinnä lattioiden ja erilaisten pintojen puhtaanapitoa. Lisäksi työtehtäviini kuuluivat urheiluhallin ja autokuljetusliikkeen siivoukset, joissa oli ohjelmassa toimistosiivouksia, kertoo Jonna.

Mukavinta siivoustyössä ovat Jonnan mielestä olleet asiakaskohtaamiset.

– On kivaa, että työn jäljen näkee heti. Hyvät palautteet lämmittävät tietysti aina mieltä, mutta myös pienet sananvaihdot, hymyilyt ja moikkailut ovat olleet työn suola, pohtii ihmisläheiseksi henkilöksi itseään luonnehtiva Jonna.

– Asiakaspalveluhenkisyydestä on alalla kuin alalla etua. Tänä kesänä on entisestään vahvistunut ajatus, että olemalla ystävällinen muille saa myös itse ystävällisyyttä osakseen, hän jatkaa.

Itsenäistä työtä joustavin työajoin

Työaikojen joustavuus on tuonut hyvinvoinnista ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneen Jonnan kesään uudenlaista vapautta.

– Aamuherätykset ovat toki olleet aikaisia. Jollekin ne voivat olla haaste, mutta minulle selkeä etu. On kiva, kun päivä on ollut jo aikaisin pulkassa, ja on jäänyt aikaa tehdä vielä muitakin juttuja, pohtii kahden teinin äiti.

Jonna suositteleekin siivoustyötä lämpimästi varsinkin, jos pitää fyysisestä työstä ja haluaa nähdä nopeasti työnsä jäljen.

– Kannattaa olla ennakkoluuloton ja harkita rohkeasti siivousalaa. Vaikka työ on ajoittain rankkaa, siinä on paljon hyviä puolia, joita monella alalla ei välttämättä ole: työajat ovat monesti sovittavissa, työ on joustavaa ja itsenäistä. Paikkaa hakiessa kannattaa myös rohkeasti soittaa ja kysellä. Olen huomannut, että parhaiten työllistyy, kun ottaa itse kontaktia. Asiat etenevät nopeammin, hän vinkkaa.

Onnistuneen kokemuksen taustalla hyvä perehdytys

Ennen varsinaisen kesätyöjakson alkua Jonna sai hyvän perehdytyksen tehtävään sitä vakituisesti hoitavalta henkilöltä.

– Kuljin kolme päivää hänen mukanaan. Se oli mielestäni riittävä aika. Kävimme yhdessä kohteita läpi, ja sitten sain ruveta itse hommiin, Jonna kuvailee.

Jonna on viihtynyt työssään hyvin.

– Henki Kotikadulla on ollut hyvä. Toimistolle on aina kiva mennä. Ihmiset moikkaavat toisilleen ja siellä on hyvä olla. Sekä siivous- että kiinteistöpuolella vedetään yhtä köyttä. Aina voi kysyä ja tarvittaessa saa apua. Esihenkilölläni on hyvä, ihmisläheinen ote, viestintä on ollut sujuvaa ja nopeaa, perustelee Jonna.

Kotikadun asiakaspalvelu: ”Palvelemme oman kylän asukkaita, oman kylän voimin”.

Posted on 18 heinäkuun, 2023 by - Ajankohtaista, Asiakaspalvelu, Järvenpää, Jokilaakso, Kotikatulaiset äänessä, Kuopio, Lahti, Oulu, Pääkaupunkiseutu, Pirkanmaa, Pori, Sipoo

Kotikadun asiakaspalvelupisteitä löytyy lähes kaikista kunnista ja kaupungeista, joissa kiinteistöpalveluyhtiö toimii. Näistä perinteisistä kivijalkakonttoreista jokainen on erilainen ja ihmistensä näköinen, mutta palvelua ohjaavat yhtenäiset arvot ja toimintamallit.
– Jokainen asiakas kohdataan Kotikadulla yksilönä, tämän tarpeita ja toiveita kuunnellen, asiakaspalvelupäällikkö Satu Hannula sanoo.

Helsingistä Ouluun ja Porista Kuopioon. Kotikadun asiakaspalvelut ovat turvallisen ja viihtyisän asumisen asialla ympäri Suomen. Paikallisissa palvelupisteissä puhelimet pirisevät ja sähköpostit kilahtelevat tiuhalla tahdilla – mutta langat pysyvät osaavissa käsissä tiukasti.

– Kun mukaan lasketaan meidän kaikki asiakaspalvelupisteet, nousee kuukausittaisten yhteydenottojen keskimääräinen lukema useisiin kymmeniin tuhansiin. Yleisimmin meihin otetaan yhteyttä sähköpostilla, ja niitä meille tuleekin noin 57 000 kuukaudessa. Hyvänä kakkosena on puhelut, joita kertyy toimisto- ja päivystysajan lukemat yhteen laskettuna reilut 35 000 kuukaudessa. Lisäksi saamme verkkosivujen chatin ja botin kautta joitain satoja yhteydenottoja, Satu laskee.

Vuodenaikojen kierto ja esimerkiksi sääolosuhteet vaikuttavat yhteydenottojen määriin merkittävästi.

– Kun lumipyry tai vaikka kesätulva iskee paikkakunnalle, alkaa asiakaspalvelussamme tavallisesti puhelin pirisemään tiuhemmalla taajuudella. Samassa kaupungissa kun sijaitsemme, olemme näissä tilanteissa aina ikään kuin ennakkoonkin ”kärryillä”, hän kuvailee.

Paikallinen tuntee paikalliset tarpeet

Kaikki yhteydenotot käsitellään Kotikadulla samalla asiakkaan tarpeita ja toiveita kuuntelevalla sekä ripeään ratkaisuun tähtäävällä palvelumallilla.

– Huoltopyynnöt, tarjoukset, laskutus, saunavuorot, ovenaukaisut ja niin edelleen. Yhteydenottojen aiheet vaihtelevat laidasta laitaan, ja jokainen asia on meille lähtökohtaisesti yhtä tärkeä. Paikallisilla asiakaspalvelutiimeillämme on valmiudet palvella hyvin erilaisissa tilanteissa, kaikenlaisissa kohtaamisissa asukkaiden, isännöitsijöiden ja taloyhtiöiden hallituslaisten kanssa. Henkilöstömme tuntee kunkin alueen toimintatavat ja kiinteistöt hyvin, mikä tukee palvelumme ripeyttä ja sujuvuutta.

– Ja vaikka paikallisesti ja pienillä huoltoyksiköillä toimimmekin, on organisaatiomme iso. Meiltä löytyy aina asiantuntija avuksi myös erityisempiin tarpeisiin ja kysymyksiin. Eli jos mikä tahansa asumisen asia on mielen päällä, soittoa tai viestiä vaan tulemaan. Me vastaamme ja reagoimme ripeästi, Satu lupaa.

Kotikadun kiinteistönhoitaja Jenni Juntunen Taitaja2023-tuomaristossa

Posted on 6 kesäkuun, 2023 by - Ajankohtaista, Kotikatulaiset äänessä

Taitaja2023-tuomari Jenni Juntunen

Helsingin Kannelmäen yksikön Jenni Juntunen pääsi hyödyntämään ammattitaitoaan Taitaja2023-kisojen tuomaristossa.

Kiinteistönhoitaja Jenni Juntunen aloitti työt Kotikadun Kannelmäen yksikössä puolitoista vuotta sitten. Hän on viihtynyt työssä hyvin varsinkin siksi, että Kotikadulla työnkuvat ovat joustavia ja niissä otetaan huomioon työntekijän osaaminen.

– Työskentely Kotikadulla on omiaan erityisesti henkilölle, joka haluaa oppia uutta. Meidän yksikössämme on mielestäni tosi kiva systeemi siinä, että työtehtävät jaetaan osaamisen mukaan. Silloin ei tarvitse olla joko ulko- tai sisämies, vaan voi olla jotain siltä väliltä. Osaamisen karttuessa voi halutessaan siirtyä enemmän teknisempiin hommiin, eli sisätöihin, perustelee Jenni.

Kiinteistönhoitajan tehtäviin kuuluu kiinteistön huoltoa ja valvontaa, piha-alueiden hoitoa, pieniä korjaustöitä sekä monenlaista asiakaspalvelua. Kiinteistönhoitajalta vaaditaan itsenäistä ja vastuullista työotetta, teknistä osaamista sekä yhteistyö- ja asiakaspalvelutaitoja. Tärkeimpinä onnistuneen kiinteistöhoitotyön kriteereinä Jenni pitääkin työtehtävien suunnitelmallista toteuttamista, priorisointia sekä sujuvaa asiakaspalvelua.

Työkokemus & havainnointikyky avainasemassa

Tänä keväänä Jenni Juntusen arkea väritti osallistuminen Taitaja2023-kisojen tuomaristoon KiinteistönhoitoPLUS-lajissa. Jenni päätyi tehtävään oman vahvan työkokemuksensa sekä aiemman työpaikkaohjaajakokemuksensa ansiosta.

–  Minulle soitettiin ja kysyttiin, haluanko osallistua. Soittaja oli yhden meillä aiemmin harjoittelussa olleen opiskelijan opettaja. Olin toiminut kyseisen opiskelijan kouluttajana. Hetken mietin, osallistunko. Sitten kysyin johdolta luvan ja ilmoitin opettajalle, että voin osallistua, kertaa Jenni tapahtumien kulkua.

Kisoissa opiskelijoiden tehtävänä olivat kipsilevyseinän paikkaus ja maalaus, ruohonleikkurin terien vaihto sekä IV-koneen suodattimen vaihto ja säätö. Tehtävissä arvioitiin, tekivätkö opiskelijat tarvittavat työvaiheet ja millä laadulla ne toteutettiin. Arvioinnin teemoja olivat muun muassa kestävä kehitys, työturvallisuus, yrittäjyys sekä tietotekniikan käyttö.

– Olen kiinteistönhoitajan työssä tottunut havainnoimaan asioita tarkkaan. Lisäksi, kun on jo valmiiksi kokemusta ja tietoa työtehtävistä, arvioinnin tekeminen oli helppoa, sanoo Jenni.

Verkostoitumista alan toimijoiden kanssa

KiinteistönhoitoPLUS-sarja on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville. Kokemukesena Taitaja-tuomarointi jätti Jennille hyvän fiiliksen, sillä arviointityön ohella tapahtumapäivien aikana ehti tutustua niin kollegoihin kuin opiskelijoihinkin.

– Pääsin tutustumaan useisiin alan toimijoihin ja tapahtuma oli hyvin toteutettu, hän summaa.

– Tuomarin työ kisoissa oli mukavaa vaihtelua perusarkeen. Työssä seurattiin, toteutuuko jokainen vaadittava työvaihe vaadittavalla tavalla ja arvioitiin esimerkiksi työergonomiaa, työturvallisuutta ja kierrätystä. Lopuksi haastateltiin opiskelijat ja he pääsivät kertomaan, miten omasta mielestään suoriutuivat tehtävistä, Jenni kertoo.

***

Mikä ihmeen Taitaja?

Taitaja on vuosittain järjestettävä ammattitaidon suomenmestaruuskilpailu, joka toimii ammatillisen koulutuksen näyteikkunana. Taitajassa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat SM-mitaleista ammatillisiin perustutkintoihin perustuvissa lajeissa. Taitaja toimii myös kohtaamispaikkana useille ammatillisen koulutuksen parissa työskenteleville asiantuntijoille sekä tutustumispaikkana ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneille tai ammatinvalintaa pohtiville. Vuonna 2023 kisat järjestettiin Espoossa ja tapahtumassa kisailtiin 47:ssä eri lajissa. Lajien työtehtävien laadinnassa tehdään tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa, ja kilpailutehtävät perustuvat työelämän vaatimuksiin.

Kotikadun aluejohtaja Joonas Hakola innostuu ongelmien ratkaisemisesta ja luotsaa tiimiään valmentajan ottein

Posted on 26 huhtikuun, 2023 by - Esimiestyöt, Kotikatulaiset äänessä, Pääkaupunkiseutu

Kuutta paikallisyksikköä Pohjois-Helsingin alueella johtavan Joonas Hakolan mukaan Kotikatu on työnantaja, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia itsensä kehittämiselle ja työuralla etenemiselle. ”Kun hoitaa hommansa hyvin ja motivaatiota löytyy, on polku auki pitkälle asti”, hän sanoo.

Joonas Hakolan nuoruus ja varhainen aikuisuus olivat urheilun täyteistä aikaa, mies kiersi kaukaloita ja kenttiä jopa kilpatasolla asti.

– Kyllä sinne urheilun lomaan mahtui oma aikansa myös opiskelulle, vaikka välillä hiukan tiukkaa tekikin, Joonas muistelee hymyillen.

– Merkonomin paperit tuli suoritettua, eli tuolloin asetettuun maaliin pääsin, hän lisää.

Ammatillisen työuransa ensimmäiset saappaat Joonas veti jalkaan huoltoasemaketjun liikepaikkavastaavana ja toiset keskisuuren kuljetusyhtiön kuljetusjärjestelijänä. Kiinteistönhuollon monipuoliseen maailmaan Joonas astui vuonna 2018 Kotikadun vielä toimiessa nimellä KH Kiinteistöpalvelut. Ensimmäinen tienviitta nykyiselle uralle oli lehdestä löytynyt johtajaharjoittelun hakuilmoitus.

– Vaimo sen bongasi ja kehotti minua hakemaan. Itse hetken epäröin, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna epäröinti oli turhaa. En ole tänne hakemista ja siinä samalla tehtyä uutta uravalintaa katunut hetkeäkään, Joonas kertoo.

Johtajaharjoittelu opetti laajalla skaalalla

Noin kaksi vuotta kestäneen johtajaharjoittelun aikana Joonakselle tuli tutuksi koko Kotikadun kiinteistöpalveluiden laaja repertuaari. Innokkaasti uuteen tarttuva mies imi itseensä tietoja ja taitoja  johtajan roolista ja vastuista kuin myös käytännön kenttätöiden parista.

– Näin, tein ja koin aivan kaikkea. Päiviin mahtui ulkoalueiden hoitoa, rappusiivousta, teknistä kiinteistöhuoltoa, työnjohdon tehtäviä ja niin edelleen. Perehdytys oli mielenkiintoinen ja nykyistä työnkuvaani ajatellen erittäin hyödyllinen.

– Jotta voin vetää tiimejä ja varmistaa paikallisen, ripeän ja laadukkaan palvelun toteutumisen, minun täytyy tietää, mitä meidän kiinteistöhoitajien, siistijöiden ja muiden kotikatulaisten arki pitää sisällään. Harjoittelu antoi minulle kokonaisvaltaisen perspektiivin kiinteistöpalvelualalle, Joonas kuvailee.

Monipuolinen työnkuva – vuodenajat lisämausteena

Kun Joonasta pyytää kuvailemaan aluejohtajan työtä, polveilee vastaus moneen suuntaan. Asumisen viihtyisyyden ja turvallisuuden varmistaminen sekä ihmisten tärkeimmästä omaisuudesta huolehtiminen on vastuullinen rooli, joka pitää käytännön tasolla sisällään kirjavan joukon tehtäviä – myös esihenkilöillä.

– Vaikkakin klisee, niin silti täyttä totta, että jokainen päiväni on erilainen. Työnkuvani muovautuu paitsi arjessa eteen tulevien tilanteiden ja asiakkaiden tarpeiden myös sesongin eli vuodenaikojen mukaan. Yhtenä päivänä teen toimistossa budjetointia tai vuosisuunnitelmia yhdessä yksiköiden vetäjien kanssa, ja joskus lähden itse kentälle tuuraamaan ja saatan hypätä vaikka ruohonleikkurin selkään. Iso osa minun rooliani on myös työn laadun varmistaminen ja meidän yksikönvetäjien ja asiakaspalvelun esihenkilönä toimiminen.

– Tiivistetysti sanottuna, hyvin ihmiskeskeistä hommaa tämä minun työni viimekädessä on, ja pidän siitä mitä suurimmissa määrin. Olen sosiaalinen kaveri, tykkään jutella ja tulen hyvin kaikkien kanssa toimeen.

Esimerkiksi talvikaudella kinosten kohotessa polvitaivetta kohti, vaaditaan kiinteistöhuollossa esihenkilöiltäkin melkoisia ”peliliikkeitä”, jotta lumi saadaan selätettyä ja hommat mallikkaasti maaliin asti. Tämäkin sopii Joonas luonteenlaadulle mainiosti.

– Olen ratkaisukeskeistä tyyppiä, ja suorastaan nautin siitä, että löydämme tiiminä erilaisissa pulmissa ja tilanteissa sen oikean tien onnistumiseen. Pakko keksiä ratkaisu -asenteestani tulee joskus jopa kotona hiukan sanomista, mutta töissä ja etenkin tässä ammatissa se on ehdottomasti pelkkää plussaa. Se antaa hyvän pohjan muiden tsemppaamiselle, valmentajahenkiseksi johtajaksi itseään kuvaileva Joonas sanoo.

Runsaasti mahdollisuuksia talon sisällä

Joonas juhlii tänä vuonna pyöreitä nelikymppisiään, ja samalla Kotikatu-vuosia napsahtaa plakkariin viisi. Puolen vuosikymmentä kestänyt pesti on näyttänyt, että kiinteistöpalvelujen alalla eletään muutosten aikaa. Esimerkiksi kiinteistöautomatiikka ja muut digitalisaation mukanaan tuomat teknologiat haastavat pysymään kehityksen kärryillä jatkuvasti. Tuki uuden oppimiselle on onneksi lähellä – oman talon sisällä.

– Kotikatu on ollut vuodesta 2020 lähtien osa PHM Groupia, eli nykyään meillä on organisaatiossamme vielä entistäkin enemmän erityisalojen asiantuntemusta. Tästä on ehdottomasti hyötyä, kun pitää pallotella ja pohtia asioita syvällisemmin ja monesta eri näkökulmasta.

– Mielestäni meillä on Kotikadulla kehitysmyönteinen työkulttuuri ja tiivis yhteisö, eli uuteen tartutaan yhdessä ja aina saa apua, kun sitä tarvitsee. Yhdessä me olemme vahva joukkue, Joonas sanoo.

Kotikadun laaja organisaatio on Joonaksen mukaan hedelmällinen maaperä myös työntekijöiden etenemiselle omilla työurillaan.

– Kun motivaatiota riittää ja hoitaa hommansa hyvin, on täällä monenlaisia mahdollisuuksia. Yleisellä tasolla kiinteistöpalvelu on mielestäni siksikin mielenkiintoinen ala, että tällä työllä on aito merkitys ihmisille. Aika turvallisin mielin voin luvata myös sen, että töitä riittää, Joonas tiivistää lopuksi.

Kotikatu Porin asiakaspalvelulla on paikallisuus verissä

Posted on 23 huhtikuun, 2023 by - Asiakaspalvelu, Kiinteistöhuolto, Kotikatulaiset äänessä, Pori

Asiakaspalvelu on Kotikadun toiminnassa linkki asukkaiden, isännöitsijöiden ja taloyhtiöiden hallitusten sekä kiinteistönhoitajien, siistijöiden ja muiden turvallista ja viihtyisää asumista varmistavien ammattilaisten välillä. Porin paikallisen asiakaspalvelun arjessa on mukana Juha Irjala, joka vannoo kotiseuturakkauden nimiin koko sydämestään.

Juha Irjala on Kotikatu Porin asiakaspalvelun monitoimimies ja kävelevä tietopankki, johon on tallennettu asiantuntemus kiinteistöhuoltoalan käytännön tekemisestä sekä asiakkaiden palvelemisesta jo lähes 30 vuoden ajalta. Juhan ammatillinen tietotaito on paitsi lähes kaiken kattavaa myös erityislaatuista: sitä leimaa jo äidinmaidossa imetty porilaisuus.

Kun on koko ikänsä asunut, elänyt ja tehnyt erilaisia huoltotöitä samalla alueella, voi mielestäni sanoa tuntevansa paikat ja tietävänsä, miten hommat hoidetaan sujuvasti ja ripeästi, 46-vuotias Juha aloittaa porilaiselle tyypilliseen suorasukaisen lupsakkaan tapaansa.

–  Asiakas tulee minulla, meidän asiakaspalvelutiimillä ja kaikilla muillakin kotikatulaisilla aina ensin. Kun hän tarvitsee apua, sitä järjestetään. Meillä ei jäädä koskaan sanattomiksi. Jos jotain asiaa ei heti äkkiseltään osata kertoa, se selvitetään pikimmiten, hän lisää.

Porilaiset porilaisten palveluksessa – mutkatonta ja tehokasta tekemistä

Kotikatu Porin asiakaspalvelu on siis paikka, josta seudulla asuvat Kotikadun asiakkaat saavat vastauksia kysymyksiin ja apua suuriin ja pieniin asumisen pulmiin.

–  Aina voi soittaa tai voi laittaa vaikka viestin nettisivujen kautta, jos se on itselle mutkattomampaa. Pyrimme selvittämään asian kuin asian mahdollisimman pitkälle jo heti ensimmäisen yhteydenoton aikana. Erilaisia huoltotoimenpiteitä edellyttävät työt lähtevät tästä meidän kauttamme rivakasti eteenpäin tekijöilleen, Juha lupaa.

Juha ja muu asiakaspalvelutiimi toimii Porissa yksissä tiloissa, eli tieto kulkee saumattomasti ja tehokkaasti joka suuntaan. Vuosien varrella kerrytetty ja yhä kasvava paikallis- ja kohdetietämys sekä Juhan sanojen mukaan syviin porilaisiin vesiin ulottuva kumppaniverkosto ovat valttia koko Kotikatu paikallisyksikön toiminnalle – sen joskus kiireisessäkin arjessa.

–  Me porilaiset olemme tunnetusti hiukan omanlaistamme porukkaa, ehkä juuri siksi me ymmärrämme toisiamme jo pienestäkin eleestä tai äänenpainosta, Juha nauraa.

–  Kun asukas tai vaikka isännöitsijä soittaa ja kertoo meille asiansa, hoksaamme yleensä heti, mistä on kysymys. Lisäksi osaamme selvittää tehokkaasti seuraavat askeleet tilanteen tai ongelman ratkaisemiseksi, me tiedämme keneen pitää ottaa yhteyttä ja mitä asioita huomioida ja järjestää, jotta asiakas saa palvelua mahdollisimman ripeästi ja kustannustehokkaasti, hän kuvailee.

Lopuksi Juha kertoo käytännön esimerkin tapauksesta, jossa paikallisuuteen pohjautuvan toimintamallin hyödyt toteutuivat toden teolla.

–  Meidän päivystäjä sai torstain ja perjantain välisenä yönä puhelimitse tiedon, että eräässä taloyhtiössä oli mennyt kiinteistöön tuleva runkovesiputki hajalle. Me ryhdyimme heti hoitamaan asiaa yhteistyössä putkimiesten, kaivuu-urakoitsijan, isännöitsijän sekä kunnallisen vesilaitoksen kanssa. Myös asukastiedottaminen otettiin asialistalle heti aamusta.

–  Lopulta saimme putket kuntoon ja veden virtaamaan jo seuraavana iltapäivänä. Mielestäni avaimia onnistumiseen olivat, että me tunsimme kohteen, osasimme heti ottaa oikeisiin tahoihin yhteyttä ja puhalsimme kaikki yhteen hiileen heti alusta lähtien. Paikallisuudessa on voimaa – ja porilaisuudessa etenkin, Juha päättää hymyillen.

Sähköautojen latausasemien tarve kasvaa

Posted on 15 maaliskuun, 2023 by - Ajankohtaista, Energiansäästö, Vastuullisuus, Vinkit

Sähköautojen määrä kasvaa koko ajan. Samalla niiden latausasemia tarvitaan lisää ja asia puhuttaa monissa taloyhtiöissä ja niiden hallituksissa. Laki velvoittaa taloyhtiöitä latausasemavalmiuden rakentamiseen tietyissä tapauksissa. Asumisen rahoitus- ja kehityskeskus ARA myöntää hankkeisiin tukea myös vuonna 2023.

Kevät ja kesä ovat taloyhtiöissä erilaisten pihatöiden aikaa: yhdessä yhtiössä ehostetaan istutuksia ja nurmikkoa, toisessa on tiedossa esimerkiksi hulevesijärjestelmän uudistustyöt. Yhtä kaikki, sulan maan aika on mitä oivallisin hetki nostaa taloyhtiön hallituksen pöydälle myös sähköautojen latauspisteisiin liittyvät asiat. Latausaseman perustaminen tai ainakin siihen valmistautuminen kannattaa tehdä yhtä aikaa muiden isompien pihatöiden kanssa. Näin voidaan säästää kustannuksissa muun muassa mahdollisten kaivuutöiden osalta. Kun suunnittelet latausasian ratkaisua, ota huomioon seuraavat seikat:

1. Laki velvoittaa latauspistevalmiuteen korjaustöiden yhteydessä

Sähköautojen latausasemien perustamista hoputetaan Suomessa nyt myös lakisääteisesti. Lain mukaiset velvoitteet koskevat taloyhtiöitä, joissa on yli neljä pysäköintipaikkaa. Kyse on latauspistevalmiudesta, sillä velvoitetta varsinaisen latauspisteen asentamiseen ei ole, vaan siitä päättää taloyhtiö.  Taloyhtiöiden pitää jatkossa asentaa suuren korjauksen yhteydessä latauspistevalmius jokaiselle parkkipaikalle, kun remontti ulottuu myös pysäköintialueelle tai sen sähköjärjestelmiin. Tällaisia suuria korjauksia ovat lain mukaan esimerkiksi hankkeet, joihin kuuluu julkisivun remontointi, ikkunoiden uusiminen sekä yhden tai useamman teknisen järjestelmän korjaus.

2. Monta tapaa toteuttaa – turvallisuus muistettava

Sähkökäyttöisten ajoneuvojen latauspiste voidaan toteuttaa taloyhtiöön monella eri tavalla. Kaikkein yksinkertaisin ja kustannuksiltaan edullisin tapa on muuntaa osa olemassa olevista autojen lämmitystolpista myös latauskäyttöön soveltuviksi tolpiksi. Auton moottorin lämmittämiseen tarkoitettuja pistoketolppia ei ole lähtökohtaisesti suunniteltu sähköautojen lataamiseen, joten muutostöitä tarvitaan. Uusissa älytolpissa olevien energiamittareiden avulla latauksen kustannukset voidaan kohdentaa oikein ja lataus on muutenkin turvallista ja tarkoituksenmukaista.

Jos taloyhtiössä ilmene  suurempaa ja jatkuvampaa tarvetta sähköautojen lataamiseen, on paras vaihtoehto perustaa latausasema. Asemia on saatavilla eri tehoisia ja erilaisille automäärille ja asiantuntijalta saa näkemystä valinnan tueksi. Olipa taloyhtiön lataustapavalinta minkälainen tahansa, on sen toteuttamisen ja itse latauksen tärkeimpänä lähtökohtana oltava aina turvallisuus. Myös Turvallisuus -ja kemikaalivirasto Tukes on ohjeistanut kiinnittämään asiaan huomiota.

3. Tarvekartoitus, suunnittelu, toteutus

Käytännössä latauspiste- tai -asemahanke lähtee taloyhtiössä liikkeelle tarvekartoituksesta: hallituksen ja asukkaiden on hyvä miettiä, minkälainen tarve omassa taloyhtiössä on sähköajoneuvojen lataukselle nyt ja esimerkiksi seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tarvekartoituksen jälkeen tulee selvittää asiantuntijan avustuksella muun muassa kiinteistön sähköverkon huipputeho, joka sanelee tietyt suuntaviivat projektin etenemiselle. Uudemmissa kiinteistöissä on usein paremmat valmiudet latausaseman tai latauspisteiden asentamista ajatellen, mutta latausmahdollisuus saadaan järjestettyä kaikkiin kiinteistöihin.

Kun latausaseman perustamista suunnitellaan, nousee keskusteluihin nopeasti myös kustannusten jakautuminen. Tämän tyyppisten hankkeiden kustannukset jaetaan taloyhtiöissä tavallisesti kaikkien osakkaiden kesken, koska taloyhtiö yleensä omistaa myös autopaikat. Yhtiöjärjestys kuitenkin määrittelee asian, eli sen mukaan edetään. Fiksusti toteutettu sähköautojen latausmahdollisuus on tulevaisuudessa varmasti vetovoimatekijä myös uusia asukkaita ajatellen.

Kun taloyhtiössäsi miteitään latauspisteiden valmiutta, me autamme mielellämme ja teemme tarjouksen erilaisista asennusvaihtoehdoista. Ota yhteyttä!

4. ARA tukee taloyhtiöiden latausasemainvestointeja

Latausasemahankkeiden budjetointia pohdittaessa kannattaa pitää mielessä Asumisen rahoitus- ja kehityskeskus ARAn myöntämät avustukset. Niiden tarkoituksena on edistää sähköautojen kotilatausmahdollisuuksien yleistymistä ja siten sähköautokannan kasvua kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden mukaisesti.

Avustusta voivat hakea asuinrakennuksen omistavat yhteisöt kuten taloyhtiöt tai vuokrataloyhteisöt tai niiden omistamat pysäköintiyhtiöt. Avustusta voi hakea verkossa ja sitä voi saada myös latauslaitteiden hankintaan. Edellytyksenä ARA:n avustuksen saamiselle on, että yhteisö rakentaa valmiuden vähintään viidelle latauspisteelle.

Kun tarvitset apua sähköautojen latauspisteiden kanssa, ota yhteyttä, niin mietitään yhdessä sopiva ratkaisu juuri sinun taloyhtiöösi.

Koska meillä on talvi

Posted on 4 tammikuun, 2023 by - Ajankohtaista, Energiansäästö, Kiinteistöhuolto pihalla, Lämmittäminen, Talvi, Vinkit

kotikatu Koska meillä on talvi

Neljä vuodenaikaa on meille suomalaisille rikkaus ja vitsaus: joskus kesähelteet hellivät viikkotolkulla ja ensilumi tulee aina yllättäen. Kiinteistöhuollossa säätila ohjaa arjen kulkua ja päivän tehtäviä. Kun lunta tulee taivaan täydeltä, on koko kalusto liikkeellä ja lumilapiot heiluvat tiuhaan tahtiin. Talvikauteen on valmistauduttu huolella joten työt sujuvat!

Poimi muutama vinkki kylmän selättämiseen sekä turvalliseen liikkumiseen talvella:

  • Pitkät verhot ja raskaat kalusteet pattereiden edessä hankaloittavat ilman kiertämistä ja näin haittaavat tasaista huonelämpötilaa. Sisusta talvikauden malliin ja jätä väljyyttä pattereille sekä termostaateille.
  • Jos ikkunoista tai ulko-ovesta vetää, tiivisteet kaipaavat uusimista. Jos tarvitset apua, soita meille.
  • Lämmin huoneilma ei kuulu harakoille. Jos haluat huoneeseen raitista ilmaa, pidä ikkunaa auki vain hetki. Npealla ristivedolla tuuletat tehokkaimmin.
  • Jos lähdet pidempikestoisesti pois kotoa, säädä huonelämpötila 2-3 astetta pienemmälle.
  • Lumisateisena päivänä aurauskalusto tekee töitä aamuhämärästä iltapimeään. Vaikka kuskit ovat valppaina ohjaamossa, annetaan tietä työkoneille ja opastetaan myös lapsia kulkemaan varoen työkoneiden lähettyvillä. Vaikka lumikasat houkuttelevat leikkimään, kannattaa ne jättää lisälumen kuormauksen vuoksi ja kaivettujen tunnelien sortumisvaaran vuoksi rauhaan.
  • Liukkauden torjunta ja lumityöt ovat kiinteistöhuollon tärkeimpiä tehtäviä talviaikaan. Siitä huolimatta liukkailla keleillä kannattaa valita kengät sään mukaan ja askeltaa tavallista varovaisemmin.
  • Erotut paremmin pimeästä kun käytät heijastinta.

Kun huomaat korjattavia asioita kotitalosi pihapiirissä tai sisätiloissa, me autamme!  Tee vikailmoitus tästä tai katso huoltoyhtiösi yhteystiedot täältä.

Kurkkaa energiansäästövinkkimme täältä sekä muutamia huomioita sähkökatkon varalle.

Varaudu mahdolliseen sähkökatkoon hyvissä ajoin

Posted on 20 joulukuun, 2022 by - Ajankohtaista, Energiansäästö, Vinkit

Kotikatu sähkökatkoon varautuminen

Mahdollisten pitkien pakkasjaksojen odotetaan pistävän koko Suomen energiahuollon kantokyvyn koetukselle. Saattaa olla, että kovimpien kulutushuippujen (aamulla klo 7–10 ja illalla klo 16–20) aikana on tiedossa myös hetkellisiä sähkökatkoja eri puolilla maata. Poikkeustilanteeseen on hyvä varautua kodeissa etukäteen.

Sähkökatkot vaikuttavat asumiseen ja meidän kaikkien arkeen monella tavalla, mutta onneksi niiden on luvattu olevan vain alueellisia ja lyhytaikaisia ja mahdollisuuksien mukaan niistä tiedotetaan etukäteen. Odottamattomien sähkökatkojen mahdollisuus kannattaa kuitenkin pitää mielessä jo nyt ja varautua niihin omalta osaltaan mahdollisimman hyvin. Huomioi sähkökatkoon varautumisessa ja katkon aikana ainakin nämä:

Pidä taskulamppu käsillä

Huolehdi, että taloudestasi löytyy taskulamppu tai muutama sekä niihin sopivat paristot. Laita taskulamppu sellaiseen paikkaan, josta löydät sen helposti myös pimeässä. Moni modernimpi taskulamppu toimii ladattavalla akulla. Varmistu siis säännöllisesti, että taskulampun akku on ladattuna. Jos omistat erillisen pienelektroniikan varavirtalähteen, pidä myös sen varaustasosta huolta säännöllisesti.

Perusta tai päivitä ruokahuollon kotivara

Hyvä yleissääntö on, että ruokatarpeita on huushollissa varattuna noin 3 vuorokauden tarpeisiin. Rakenna kotivara ruoka-aineksista, joita taloudessasi käytetään muutenkin ja pidä pääpaino ruuissa, jotka säilyvät huoneenlämmössä. Sähkökatkon sattuessa jääkaappi ja pakastin lämpenevät ja jotkin ruoka-aineet pilaantuvat yllättävän nopeasti. Käytä helpoimmin pilaantuvat järjestyksessä ensimmäisenä.  Älä avaa turhaan jääkaappia tai pakastinta, jotta viileys säilyy niissä mahdollisimman pitkään.

Muista radio ja siihen paristot

Pidä huolta, että taloudessasi on paristokäyttöinen radio ja siihen paristot. Sähkökatkojen aikana radio toimii mm. viranomaisten tiedotuskanavana.

Varaudu asuintilojen viilenemiseen

Etenkin jos koti on yksinomaan suoran sähkölämmityksen varassa, saattavat asuintilat viilentyä sähkökatkon aikana yllättävänkin nopeasti. Makuupussit, huovat ja täkit kuten myös villakerrastot ja muut pakkaskelin vaatetukset tulevat näissä tilanteissa tarpeeseen. Lisäksi sähkökatkon aikana kannattaa viettää aikaa yhdessä tilassa isommalla porukalla ja taklata näin huonelämpötilan viilenemistä. Sulje väliovet tiloista, joissa ei oleskella.

Älä käytä hissiä

Jos tiedät, että sähkökatkon mahdollisuus on lähiaikoina ilmeinen, älä käytä hissiä, vaan valitse suosiolla portaat. Sähkökatko saattaa pysäyttää myös kiinteistön hissin.

Käytä kännykkää fiksusti

Älä tuhlaile sähkökatkon aikana puhelimen akkua turhaan nettiselailuun. Huomaa, että myös matkapuhelinverkot ovat sähkökatkon aikana riskialttiita häiriöille: älä kuormita niitä suoratoistopalveluilla, vaan säästä verkon kapasiteettia esim. hätäpuheluille. Älä soita hätänumeroon kysyäksesi esimerkiksi sähkökatkon kestosta. Turhat puhelut voivat tukkia hätänumeron. Silloin kiireellistä apua tarvitsevat eivät saa yhteyttä hätäkeskukseen. Myös meillä kiinteistöhuollossa on sähkökatkon aikaan kädet täynnä poikkeustilanteen töitä, joten olethan yhteydessä meihin vain juuri siihen hetkeen liittyvissä välttämättömissä asoissa. Kiireettömät asiat ehdimme selvittämään yhdessä myöhemminkin.

Älä käytä vettä sähkökatkon aikana

Veden käyttöä tulee välttää, sitä kannattaa käyttää ainoastaan välttämättömissä tilanteissa. (hanat ja vessanpönttö). Vessan vetämistä, suihkussa käyntiä, kylpyä sekä astian- ja pyykinpesua käyttöä on syytä välttää sähkökatkon aikaan. Vettä ei tulisi laskea viemäriin, vaan sen voit valuttaa hanan alla olevaan ämpäriin. 

Varaudu poikkeustilanteeseen hankkimalla kannellinen astia veden noutoa varten jakelupisteiltä sekä pullovettä. WC-istuimeen voit viritellä esimerkiksi muovikassin ja käyttää pussissa kuivikkeena reilusti vessa- tai sanomalehtipaperia. Tarpeiden jälkeen muovipussin voi viedä jätekatoksen sekajäteastiaan.  

Huomioi myös, että sähkökatko itsessään saattaa rikkoa putkistoja, jolloin sähkökatkon jälkeenkin tulee noudattaa erityistä varovaisuutta vedenkäytön osalta. Hanasta saattaa myös tulla sähkökatkon jälkeen tulikuumaa vettä, joten erityistä varovaisuutta tulee noudattaa poikkeustilanteen jälkeenkin.  

Sammuta sähkölaitteet

Huolehdi, että sammutat mahdollisesti päällä olleet sähkölaitteet, liedet, uunit ja esimerkiksi sauna, jotta niistä ei sähköjen palauduttua aiheudu palovaaraa.

Pidä mielessä sähkölukkojen häiriöt

Kiinteistön ovissa ja porteissa olevat sähkötoimiset lukitukset ovat katkon aikana alttiita häiriöille. Ne saattavat jäädä omin päin pidemmäksi aikaa auki tai kiinni ja aiheuttaa siten turvallisuusriskejä tai kylmän ulkoilman pääsyä sisätiloihin. Keskustelkaa taloyhtiössä yhdessä, miten vikatilanteissa toimitaan.

Hädässä ystävä tunnetaan, ja sähkökatkon sattuessa naapuriapu!

Jos naapurissasi asuu seniori tai joku muu apua mahdollisesti tarvitseva, pidä huolta että hänelläkin on katkon aikana kaikki hyvin. Sähköttömyys saattaa aiheuttaa yllättävän isoja hankaluuksia arjen välttämättömiin perustoimintoihin mm. liikkumiseen, ruokailuun ja lämpimänä pysymiseen liittyen. Sopikaa taloyhtiössä naapureiden kesken, miten apu saadaan löytämään perille poikkeustilan aikana.

Energiansäästön aika on nyt – huomioi silti riskin paikat!

Posted on 29 marraskuun, 2022 by - Ajankohtaista, Energiansäästö, Lämmittäminen, Tekninen kiinteistöhuolto

Energian kulutuksen hillitsemisen tärkeyttä juuri nyt ei voikaan liikaa korostaa. Mutta missä menee raja? Ihan kaikkiin omatoimisiin säästötoimenpiteisiin ei kannata tarttua suin päin niiden sivuvaikutuksia ymmärtämättä. Huomaathan, että liiallinen ja väärissä paikoissa säästäminen saattaa aiheuttaa riskejä niin asumisterveydelle kuin kiinteistön rakenteillekin. Pidä siis maltti mukana ja huomioi energian säästötalkoissa alta löytyvät asiat.

Säilytä maltti huonelämpötilan laskemisessa

Asuintilojen huonelämpötilan säätäminen on asia, jolla asukas voi säästää energiaa eniten ja kiinteistön lämmitysmuodosta riippumatta. Kun huonelämpötilaa laskee yhdellä asteella, merkitsee se noin 5 prosentin säästöä lämmitykseen käytetyssä energiassa.

Liiallisella huonelämpötilan laskemisella saattaa kuitenkin olla myös ei-toivottuja vaikutuksia: talven pahimmilla pakkaskeleillä vesiputket saattavat jäätyä tai maanvaraisesti perustetun kiinteistön betonipohjalaattaan saattaa tulla halkeamia. Pahimmassa tapauksessa ajattelemattoman säästön seurauksena saattaa olla ilmojen uudelleen lämmetessä vesivahinko ja sen myötä kallis korjausremontti.

Yleisesti suositeltavat energiapihimmät sisätilojen lämpötilat ovat:

• oleskelutilat 20–21 °C
• makuuhuoneet 18–20 °C
• tuulikaapit ja porrashuoneet 15–18 °C
• varastot 12 °C
• autotallit 5 °C

Pidä märkätilojen lattialämmitys päällä, muttei liialla lämmöllä

Kosteiden tilojen kuten kylpyhuoneiden lattialämmitystä ei kannata napsauttaa kokonaan nollille energian säästämisen nimissä. Lattialämmitys kun on monessa kylppärissä ainoa lämmitysmuoto, ja sillä on oma roolinsa tilan kuivattajana ja siten kosteus- ja homevaurioiden ehkäisijänä.

Energiansäästötalkoiden aikana ei lattialämmitystä kannata ajatella niin sanottuna mukavuuslämmityksenä, vaan sen tarkoitus on varmistaa märkätilan tarpeenmukainen kuivuminen mm. suihkun jälkeen. Lattian lämmityksen oikeasta tasosta voi varmistua paljain jaloin astellen: kun lattiapinta tuntuu haalealta muttei varsinaisesti lämpimältä tai kuumalta, on lämmityksen taso mallillaan.

Kylpyhuoneen kuivumista kannattaa nopeuttaa myös vetämällä näkyvät lätäköt lattialastalla viemäriin suihkuttelun jälkeen. Jos veden jättää kuivumaan pinnoilta yksikseen, se kuluttaa enemmän energiaa.

Aseta lämminvesivaraajan termostaattiin vähintään lukema 55 °C

Lämmin käyttövesi on yksi merkittävimmistä asumisen energiankulutukseen vaikuttavista tekijöistä. Toisin sanoen se on siis kohde, jossa voidaan saavuttaa myös tuntuvia säästöjä. Hanoista ja suihkusta virtaavan lämpimän veden lämpötilaa ei kuitenkaan kannata hivuttaa liian alas, sillä tietyn rajan alapuolella lymyää terveysriski: vedessä elävät mikrobit ja niistä tunnetuimpina legionellabakteerit. Jos lämpimän käyttöveden lämpötila on alle 55 astetta, saattaa taudinaiheuttajat päästä lisääntymään vedessä, levitä suihkun yhteydessä ilmaan ja sitä kautta ihmisen elimistöön.

Terveysturvallinen asteluku lämpimälle käyttövedelle on siis noin 55–60. Jos huoneiston lämminvesivaraajassa ei ole asteikkoa, voi käyttöveden lämpötilaa laskea vähitellen ja mitata vedestä maksimilukemat esimerkiksi kattilaa ja perinteistä lämpömittaria käyttämällä.

Pidä korvausilmaventtiilit avoimina

Myös ilmanvaihto on asia, jossa energiansäästötoimiin ei kannata rynnätä suin päin tekojensa kokonaisvaikutuksia ymmärtämättä. Asunnon/kiinteistön liiallisella ja summanmutikassa tehdyllä tiivistämisellä ja tilkitsemisellä kun voidaan pahimmassa tapauksessa saada aikaan myös sisäilmahaittoja sekä vaurioita kiinteistön rakenteisiin. Riskien välttämisessä on olennaista ymmärtää oman kotinsa rakennustekniikkaa sekä ilmanvaihdon tärkeää roolia kokonaisuudessa.

Huomioi ilmanvaihdossa/tiivistämisessä ainakin nämä:

  • Kun ilmavuotoja paikataan, täytyy huolehtia, että ilmanvaihto on jatkossakin riittävä.
  • Jos et ole täysin varma, mitä olet tekemässä, kysy asiaan apua ammattilaiselta.
  • Älä sulje/peitä seinästä tai esimerkiksi ikkunan karmeista löytyviä korvausilmaventtiilejä.
  • Älä sammuta koneellista ilmanvaihtoa koskaan kokonaan.
  • Pidä huolta, että ilmanvaihtojärjestelmä toimii ja sitä huolletaan säännöllisesti. Taloyhtiöissä ilmanvaihtojärjestelmien huolto kuuluu yhtiön kunnossapitovastuulle.
  • Jos oven tai ikkunankarmien lähellä tuntuu selvää vetoa, on vika useimmiten hapertuneissa tai muuten viallisissa tiivisteissä. Varmistu siis tiivisteiden kunnosta ja ota tarvittaessa yhteyttä kiinteistöhuoltoon. Huomaa, että tietyissä talotyypeissä (esim. vanhat rintamamiestalot) ikkunanpokien kuuluukin päästää läpi korvausilmaa, eli niitä ei saa tiivistää kokonaan.

Jos kaipaat lisätietoa tai apua energiansäästöasioissa, ota yhteyttä paikalliseen yksikköömme. 

Kurkkaa tästä  energiansäästövinkkimme!