Kategoria: Tekninen kiinteistöhuolto

Energiansäästön aika on nyt – huomioi silti riskin paikat!

Energian kulutuksen hillitsemisen tärkeyttä juuri nyt ei voikaan liikaa korostaa. Mutta missä menee raja? Ihan kaikkiin omatoimisiin säästötoimenpiteisiin ei kannata tarttua suin päin niiden sivuvaikutuksia ymmärtämättä. Huomaathan, että liiallinen ja väärissä paikoissa säästäminen saattaa aiheuttaa riskejä niin asumisterveydelle kuin kiinteistön rakenteillekin. Pidä siis maltti mukana ja huomioi energian säästötalkoissa alta löytyvät asiat.


Säilytä maltti huonelämpötilan laskemisessa

Asuintilojen huonelämpötilan säätäminen on asia, jolla asukas voi säästää energiaa eniten ja kiinteistön lämmitysmuodosta riippumatta. Kun huonelämpötilaa laskee yhdellä asteella, merkitsee se noin 5 prosentin säästöä lämmitykseen käytetyssä energiassa.

Liiallisella huonelämpötilan laskemisella saattaa kuitenkin olla myös ei-toivottuja vaikutuksia: talven pahimmilla pakkaskeleillä vesiputket saattavat jäätyä tai maanvaraisesti perustetun kiinteistön betonipohjalaattaan saattaa tulla halkeamia. Pahimmassa tapauksessa ajattelemattoman säästön seurauksena saattaa olla ilmojen uudelleen lämmetessä vesivahinko ja sen myötä kallis korjausremontti.

Yleisesti suositeltavat energiapihimmät sisätilojen lämpötilat ovat:

• oleskelutilat 20–21 °C
• makuuhuoneet 18–20 °C
• tuulikaapit ja porrashuoneet 15–18 °C
• varastot 12 °C
• autotallit 5 °C

Pidä märkätilojen lattialämmitys päällä, muttei liialla lämmöllä

Kosteiden tilojen kuten kylpyhuoneiden lattialämmitystä ei kannata napsauttaa kokonaan nollille energian säästämisen nimissä. Lattialämmitys kun on monessa kylppärissä ainoa lämmitysmuoto, ja sillä on oma roolinsa tilan kuivattajana ja siten kosteus- ja homevaurioiden ehkäisijänä.

Energiansäästötalkoiden aikana ei lattialämmitystä kannata ajatella niin sanottuna mukavuuslämmityksenä, vaan sen tarkoitus on varmistaa märkätilan tarpeenmukainen kuivuminen mm. suihkun jälkeen. Lattian lämmityksen oikeasta tasosta voi varmistua paljain jaloin astellen: kun lattiapinta tuntuu haalealta muttei varsinaisesti lämpimältä tai kuumalta, on lämmityksen taso mallillaan.

Kylpyhuoneen kuivumista kannattaa nopeuttaa myös vetämällä näkyvät lätäköt lattialastalla viemäriin suihkuttelun jälkeen. Jos veden jättää kuivumaan pinnoilta yksikseen, se kuluttaa enemmän energiaa.

Aseta lämminvesivaraajan termostaattiin vähintään lukema 55 °C

Lämmin käyttövesi on yksi merkittävimmistä asumisen energiankulutukseen vaikuttavista tekijöistä. Toisin sanoen se on siis kohde, jossa voidaan saavuttaa myös tuntuvia säästöjä. Hanoista ja suihkusta virtaavan lämpimän veden lämpötilaa ei kuitenkaan kannata hivuttaa liian alas, sillä tietyn rajan alapuolella lymyää terveysriski: vedessä elävät mikrobit ja niistä tunnetuimpina legionellabakteerit. Jos lämpimän käyttöveden lämpötila on alle 55 astetta, saattaa taudinaiheuttajat päästä lisääntymään vedessä, levitä suihkun yhteydessä ilmaan ja sitä kautta ihmisen elimistöön.

Terveysturvallinen asteluku lämpimälle käyttövedelle on siis noin 55–60. Jos huoneiston lämminvesivaraajassa ei ole asteikkoa, voi käyttöveden lämpötilaa laskea vähitellen ja mitata vedestä maksimilukemat esimerkiksi kattilaa ja perinteistä lämpömittaria käyttämällä.

Pidä korvausilmaventtiilit avoimina

Myös ilmanvaihto on asia, jossa energiansäästötoimiin ei kannata rynnätä suin päin tekojensa kokonaisvaikutuksia ymmärtämättä. Asunnon/kiinteistön liiallisella ja summanmutikassa tehdyllä tiivistämisellä ja tilkitsemisellä kun voidaan pahimmassa tapauksessa saada aikaan myös sisäilmahaittoja sekä vaurioita kiinteistön rakenteisiin. Riskien välttämisessä on olennaista ymmärtää oman kotinsa rakennustekniikkaa sekä ilmanvaihdon tärkeää roolia kokonaisuudessa.

Huomioi ilmanvaihdossa/tiivistämisessä ainakin nämä:

  • Kun ilmavuotoja paikataan, täytyy huolehtia, että ilmanvaihto on jatkossakin riittävä.
  • Jos et ole täysin varma, mitä olet tekemässä, kysy asiaan apua ammattilaiselta.
  • Älä sulje/peitä seinästä tai esimerkiksi ikkunan karmeista löytyviä korvausilmaventtiilejä.
  • Älä sammuta koneellista ilmanvaihtoa koskaan kokonaan.
  • Pidä huolta, että ilmanvaihtojärjestelmä toimii ja sitä huolletaan säännöllisesti. Taloyhtiöissä ilmanvaihtojärjestelmien huolto kuuluu yhtiön kunnossapitovastuulle.
  • Jos oven tai ikkunankarmien lähellä tuntuu selvää vetoa, on vika useimmiten hapertuneissa tai muuten viallisissa tiivisteissä. Varmistu siis tiivisteiden kunnosta ja ota tarvittaessa yhteyttä kiinteistöhuoltoon. Huomaa, että tietyissä talotyypeissä (esim. vanhat rintamamiestalot) ikkunanpokien kuuluukin päästää läpi korvausilmaa, eli niitä ei saa tiivistää kokonaan.

Jos kaipaat lisätietoa tai apua energiansäästöasioissa, ota yhteyttä paikalliseen yksikköömme. 

Kurkkaa tästä  energiansäästövinkkimme!

Hyvän ja viihtyisän ilman asumista kelillä kuin kelillä

Kotikatu Ilmanvaihto

Kotikatuun kuuluvan Catevan IV-työnjohtaja Jarmo Pääkkönen kertoo, että useimmat ilmanvaihtoon liittyvät ongelmatilanteet ovat ratkaistavissa ja korjattavissa suhteellisen pienillä toimenpiteillä ja pienin kustannuksin.   


Hyvä sisäilma tekee asumisesta viihtyisää ja pitää kiinteistön paremmassa kunnossa. Oikein toimiva ilmanvaihto on myös terveyskysymys. Huonon sisäilman tunnistaa tavallisesti tunkkaisesta tuoksusta, ja joskus se saattaa aiheuttaa asukkaalle esimerkiksi päänsärkyä tai väsymystä. Jos asunnon sisäilma tuntuu huonolta tai asunnossa on havaittavissa vetoa, kannattaa Jarmon mukaan asiaa aina tutkia. Hän sanoo, että ensin on hyvä tarkistaa, että ilmanvaihto on toimiva.

– Huoneistossa, jossa on koneellinen poistoilmanvaihto, voi mainiosti käyttää perinteistä kikkaa. Siinä käsipyyhepaperi asetetaan poistoilmanvaihtoventtiilin päälle ja katsotaan, pysyykö paperi paikoillaan. Jos näin tapahtuu, poistoilmanvaihto toimii.

– Jos paperi ei pysy poistoilmanvaihtoventtiilissä, on syytä epäillä, että ilmanvaihdon säädöt ovat pielessä.  Tällöin kannattaa ottaa yhteys meihin, Kotikatuun tai Catevaan, ongelman paikallistamiseksi. Tilanteesta saadaan yleensä hyvä kokonaiskuva jo puhelun aikana, ja sovimme käynnin asukkaan huoneistoon.

Ilmanvaihtoratkaisuja monia erilaisia

Ilmanvaihtojärjestelmä on kiinteistön talotekniikan osa, jonka toteuttamiseen on useita eri tapoja. Kuten kaikki talotekniikka, myös ilmanvaihtokoneet ovat kehittyneet viime vuosien ja vuosikymmenien aikana merkittävästi.

– Ennen vuotta 2000 rakennetuissa taloissa on tavallisesti koneellinen poistoilmanvaihto ja ilman vaihtuminen perustuu oikein säädettyihin ilmamääriin. Uudemmissa kiinteistöissä on puolestaan yleistä, että sekä huoneistojen tulo- että poistoilmanvaihto on koneellinen.

– Vanhemmissa kiinteistössä ja muun muassa rintamamiestaloissa ilmanvaihto perustuu useasti painovoimaan. Näissä kohteissa on tärkeää, että ilmanvaihto saa myös korvausilmaa, esimerkiksi seinään tai ikkunan karmiin asennettujen venttiilien kautta.

–  Rivitaloissa on pääsääntöisesti asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet. Kerrostaloissa puolestaan voi olla joko yhteinen ilmanvaihto koko taloyhtiössä tai huoneistokohtainen järjestelmä, Jarmo kertoo.

Venttiilien säädöt kohdalleen

Ilmanvaihto-ongelmat kerrostaloissa ovat melko tavallisia etenkin kesähelteillä: ihmiset säätävät epähuomiossa huoneistonsa ilmanvaihtoventtiileitä väärin tai avaavat huoneistojen ikkunoita viilennystä tavoitellessaan. Nämä toimenpiteet sekoittavat koneellisen ilmanvaihdon, jolloin ilmanvaihto ei toimi enää oikein.

– Joskus venttiilit on irrotettu kokonaan, toisinaan venttiilit ovat epäkunnossa ja niitä joudutaan siksi uusimaan. Aika ajoin asuntoon tulevat kanavat saattavat olla likaisia ja ne pitää puhdistaa. Tietyissä tilanteissa joudutaan hakemaan oikeaa paineistuksen tasapainoa myös erillisen ilmamäärämittauksen avulla. Nämä ovat kaikki meidän, Kotikadun ja Catevan asiantuntijoiden hommia.

Kiinteistöissä, joissa jokaisella asunnolla on oma ilmanvaihtokoneensa, on tavallisin ongelman aiheuttaja laitteen rikkoontuminen tai liasta tukkeutuneet suodattimet. Pääkkösen mukaan suodattimien uusiminen on vaivaton ja nopea homma.

– Ilmanvaihtokoneiden suodattimien kunnossapito kuuluu yleensä Kotikadun huollon tavallisimpiin töihin. Joskus puhallin pitää vaihtaa kokonaan uuteen, mutta sekin on verrattain vaivaton projekti, Jarmo lisää.

Ilmanvaihto pääasiassa taloyhtiön vastuulla

Ilmanvaihtojärjestelmän toiminta on yleisellä tasolla taloyhtiön vastuulla. On hyvä kuitenkin huomata, että ilmanvaihto on kokonaisuus, jossa on monta tekijää.

– Vaikka kone toimisi oikein ja asiat olisivat muuten kunnossa, saattaa asunnossa oleva likainen venttiili tai liesituulettimen tukkeutunut rasvasuodatin aiheuttaa sisäilmaan tunkkaisuutta tai muita ongelmia. Nämä pienet huoltotyöt ovat asukkaan tai osakkaan omalla vastuulla. Toki meiltäkin saa niihin apua, Jarmo lupaa.

– Lisäksi jos huoneistoon halutaan ilmanvaihtoon kuulumattomia ominaisuuksia, menevät niiden toteuttamisen kustannukset huoneiston asukkaalta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi huippuimurin ajastin.

Ystävälliset ilmastointiosaajat palveluksessasi

Kotikatuun kuuluva Cateva on paitsi rakentamisen myös ilmanvaihtoalan erityisosaaja. Jarmo lupaa tiiminsä palvelevan nopeasti, joustavasti ja ystävällisesti tilanteessa kuin tilanteessa.

– Yleensä työtilauksen tullessa, pääsemme suorittamaan työtehtävän noin kahden arkipäivän sisällä. Olemme siitä hyvin otettuja, että palveluamme on kehuttu useammassakin yhteydessä ystävälliseksi. Tyytyväinen asiakas on meille kaikki kaikessa ja sitä osaamme arvostaa, Jarmo kertoo.

Kysy meiltä lisää ilmanvaihdosta!

Katso ohjeet liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistukseen täältä. 

Hommat haltuun heti alusta alkaen

Huolellisesti tehtävä suunnittelu ja resursointi, kiinteistöön ja sen erityispiirteisiin tutustuminen sekä sujuvan yhteydenpidon varmistaminen ovat uuden huoltosuhteen käynnistyessä avaimia parhaaseen mahdolliseen yhteistyöhön – niin työn suorittajan kuin asiakkaan kannalta.


Kun asuintalo tai liikekiinteistö tulee Kotikadun kiinteistönhoidon piiriin, sanelee ennakkosuunnittelu ja -valmistautuminen tärkeät suuntaviivat hyvän palvelukokemuksen varmistamiselle. Kotikadun Espoon ja Porin sekä pääkaupunkiseudun liikekiinteistöjen huollon operatiivinen johtaja Sakari Pietilä kertoo, että vaikka jokaisella kohteella on omat erityispiirteensä, ne kaikki otetaan Kotikadulla haltuun pääpiirteissään samalla prosessilla.

– Huoltosopimuksen allekirjoittamisesta varsinaisen työn aloittamiseen kuluu keskimäärin noin kuukauden päivät. Tänä aikana meillä valmistaudutaan uuden kohteen vastaanottoon monella eri tavalla. Nimeämme vastuullisen huoltotiimin ja varmistamme, että esimerkiksi koneresursseja on riittävästi. Lisäksi sovimme jo tässä vaiheessa sijaiset lomasesonkien ajaksi.

– Kaikkein oleellisinta on se, että alueen yksikönpäällikölle, asiakaspalvelun henkilöstölle, kiinteistönhoitajille ja kaikille muillekin kohteen hoitoon osallistuville on selvää, mitä uusi asiakas on meiltä tilannut ja mitä meiltä nyt odotetaan. Käymme siis yhdessä huolellisesti läpi huoltosopimuksessa määritellyt palvelukuvaukset ja vastuunjaot. Näin uusi asiakassuhde lähtee käyntiin sujuvasti ja mahdollisilta väärinymmärryksiltä vältytään, Sakari kuvailee.

Myös asiakkaan vastuuhenkilöillä, eli kiinteistöpäälliköllä tai isännöitsijällä ja taloyhtiön hallituksen jäsenillä on omat tärkeät roolinsa yhteistyön ensiaskeleiden aikana.

– Me toivomme, että asiakas olisi aktiivisesti mukana kertomassa toiveitaan, tarpeitaan ja näkemyksiään. Molemminpuolinen aktiivinen ote antaa hyvät eväät jatkoa ajatellen. Me vastaamme mielellämme mihin tahansa asiakkaan mieltä askarruttaviin kysymyksiin, Sakari lupaa.

Kiinteistö tutuksi kaikin puolin

Kotikatu panostaa paikalliseen palveluun. Kun kiinteistö ja sen käyttäjien tottumukset tunnetaan kunnolla, se tuo varmuutta arjen tekemiseen kellon ja kalenterin ympäri. Ennen aloitusta uudessa kiinteistössä käydään läpi monenlaisia asioita: Missä tontilla on lumenkasauspaikat? Onko erityistä huomiota vaativia istutuksia? Minkälainen on kiinteistön talotekniikka? Ja monen monta muuta pienempää ja suurempaa selvitettävää kysymystä.

– Ihan ensimmäinen tutustuminen uuteen kiinteistöön tapahtuu jo tarjousvaiheessa, kun laskemme esimerkiksi kalusto- ja henkilöresursseja. Lisäksi kohteen koosta ja muista ominaisuuksista riippuen siellä käydään useampaan kertaan myös sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen perehtymässä perusteellisemmin. Tällöin mukana on usein myös kohteen luovuttavan, vanhan huoltopalvelutuottajan edustaja.

Tässä kohtaa katse kohdistuu myös kiinteistön hoidon ja kunnossapidon aiempiin vaiheisiin: niin sanotut huoltovelat käydään asiakkaan kanssa huolellisesti läpi ja kirjataan ylös yksiin kansiin.

– On tärkeää, että meillä kaikilla on jaettu ymmärrys siitä, minkälaisessa kunnossa kohde on ja miten sitä on aiemmin hoidettu. Näin molemmat osapuolet lähtevät ikään kuin samalta viivalta eteenpäin. Tavoitteemme on saada aikaan mahdollisimman laadukas palvelukokemus, Sakari sanoo.

Tutustumisen yhteydessä Kotikadun kiinteistönhoitaja käy läpi myös kiinteistön varusteet laidasta laitaan.

– Me tarkastamme esimerkiksi talviturvallisuuteen liittyvät välineet ja tuotteet. Pitkältä tarkituslistalta löytyy hyvin erilaisia asioita aina lipputangosta roskapusseihin ja kiuaskivistä sulakkeisiin ja kiinteistöautomaatiojärjestelmään asti.

Hyvä perusta yhteydenpidolle

Kotikatu palvelee asiakkaitaan yli 30:ssä asiakaspalvelupisteessä ympäri Suomen – asiantuntevaa apua ja tukea asumisen asioihin saa läheltä ja aina kun sitä tarvitaan. Pietilän mukaan uuden kohteen haltuunotossa rakennetaan perusta myös tehokkaalle yhteydenpidolle.

– Me esittelemme itsemme ja kerromme tavat, joilla meihin voi olla yhteydessä, kun tulee tarvetta kiinteistönhoitajan käynnille tai on muuten vaan kysyttävää jostain asumiseen ja huoltoon liittyen.

Sakari mainitsee, että hyvä tapa tulla tutuksi kohteen ja sen ihmisten kanssa on pitää kohteessa säännöllisesti kevät- ja syyskierroksia, joissa käydään kulunut kausi läpi ja tarkastetaan paikkojen kunto.

– Siinä kierron yhteydessä voimme kertoa lisää Kotikadun toimintatavoista ja palveluista. Meille on tärkeää näyttäytyä kohteessa omilla kasvoillamme. Se laskee rimaa lähestymiselle ja yhteydenpidolle myös jatkoa ajatellen. Osallistumme mielellämme  myös taloyhtiöiden talkoisiin ja erilaisiin teemapäiviin, Sakari hymyilee.

Kun kapulan vaihto viimein tapahtuu eli varsinainen huoltosuhde käynnistyy, huolehtii Kotikatu tehokkaasta tiedottamisesta.

– Laitamme ovitarrojen lisäksi rappukäytävien ilmoitustauluille tiedotteet ja yhteystietomme, jotka kannattaa tallentaa vaikka omaan kännykkään ja nettiselaimen suosikkeihin. Meihin voi olla yhteydessä joko puhelimitse, sähköpostilla tai verkkosivujemme sähköisen asioinnin kautta. Toki aina sopii tulla käymään myös asiakaspalvelupisteissämme. Ne ovat auki aina arkisin klo 8–16, Sakari summaa.

 

Kiinteistönhoito tänään: Työn tukena moderni talotekniikka

Kiinteistönhuollon tärkeimpänä tehtävänä on ylläpitää viihtyisää ja turvallista asumista sekä vaalia kiinteistöjen arvoa. Tätä vastuullista tehtävää kotikatulaiset hoitavat varmasti ja määrätietoisesti – uusin tekniikka tukenaan.


Yli 10 vuotta kiinteistöjen parissa työskennellyt Vesa Lappalainen kokee tekevänsä tärkeää työtä. Kotikadun arvojen mukaan laatu ohjaa kiinteistönhoitajan toimia.

– Laatu edustaa kokemusta: asiakas on aina oikeassa ja tehtävämme on kuunnella häntä, Lappalainen kuvailee.

Kiinteistönhoitajan työ on muuttunut radikaalisti tekniikan kehittyessä. Uudet ratkaisut ovat tuoneet käytännön hyötyä ja tehokkuutta – varjopuolena ovat ajoittaiset haasteet, kuten komponenttien vikaantumiset tai toimintahäiriöt.

– Nykytekniikka vaatii itseoppimista ja tähän kannustan kollegoitani. Ajan hermoilla oleminen on tärkeää, jotta voi vastata teknisiin haasteisiin. Työmme ei nojaa tekniikkaan, mutta se on meille hyvä, nopeutta ja tehokkuutta lisäävä apuväline.

– Voimme esimerkiksi valvoa ja säätää kiinteistön kannalta tärkeän tekniikan toimintaa etänä. Vika paikannetaan ripeästi ja toimenpiteisiin pystytään varautumaan jo ennen kohteeseen menemistä. Vesimittaritkin saa nykyään luettua etänä muutamissa minuuteissa, hän lisää.

Lappalainen uskoo, että osa nykytekniikoista vakiintuu osaksi rakennuskulttuuria ja toiset tippuvat pois.

– Energiatehokkuus on iso ohjaava tekijä. Oletan, että lämmöntalteenotossa otetaan vielä isoja askeleita eteenpäin, hän arvelee.

Muutos on mahdollisuus

Jerker Sjöholm on todistanut kiinteistönhoidon murrosta teknistymisen myötä ja jakaa tietoa mielellään eteenpäin muiden catevalaisten kanssa. Nyt työn alla on koulutuskokonaisuus kotikatulaisille.

– Kokoamme yhteen tulevat ja nykyiset kiinteistönhoitajat oppimaan uutta sekä täydentämään tietämystä varsinkin eri rakennusautomaatiojärjestelmistä. Koulutus suunnitellaan tapauskohtaisesti vastaamaan ajankohtaisia tarpeita, Sjöholm toteaa.

Tiedonjano auttaa alalla

Myös Sjöholmin mielestä nykypäivän kiinteistönhoitajalta edellytetään teknisiä valmiuksia aiempaa enemmän.

– Ennen kiinteistötekniset järjestelmät olivat yksinkertaisempia ja vikatilanteessa järjestelmä voitiin laittaa käsikäytölle. Nykypäivän järjestelmiä ei välttämättä voi enää ohjata käsikäytöllä. Kiinteistöjen etäkäyttö on yleistynyt ja teknologia tullut kiinteäksi osaksi kiinteistönhuoltajan työkalupakkia.

– Alalla pärjää parhaiten, kun on valmis oppimaan uutta ja hakemaan tietoa. Hyvä asiakaspalvelukyky on sekin tärkeää: teknologian lisäksi on hyvä tulla juttuun myös asiakkaiden kanssa, Sjöholm vinkkaa.

 

Kiinteistönhoitajan tehtävien TOP 5

Vaikka teknologia on tuonut paljon uutta kiinteistönhoitajan arkeen, kohtaamiset asukkaiden kanssa sekä kohteissa tehtävät työt ovat yhä tärkeässä roolissa.

  1. Aamuinen roskakierros. ”Virkistää ja näkee kiinteistöjen yleisilmeen. Päivän työjärjestys alkaa hahmottua.”
  2. Huoneistokohtaiset suodattimien vaihdot. ”Tulee tavattua asukkaita.”
  3. Huolto- ja korjauskäynnit huoneistoissa. ”Voi antaa omalla työllään asukkaalle hyvän mielen sekä kasvattaa hänen tietämystään tekniikan hyödyntämisestä arjessa.”
  4. Kiinteistökierrokset taloyhtiön hallituksen kanssa. ”Haemme yhdessä rakentavia ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin.”
  5. Työt, joiden loppuunsaattaminen palkitsee. ”Nautin, kun saavutan päämääräni tai voin auttaa muita.”

Kiinteistöpalveluiden kilpailutus kannattaa tehdä harkiten ja asukkaiden tarpeita kuunnellen

Kiinteistöpalveluiden valinta

Kotikadun Mikko Mäkikyrö tietää, että jokainen taloyhtiö haluaa ostaa laadukasta palvelua oikealla hinnalla. Hän nostaa esiin hyödyllisiä kysymyksiä ja asioita, jotka kannattaa pitää mielessä huoltoyhtiöitä vertaillessa.


Asuntojen lukumäärä, rakennusvuosi, piha-alueiden laajuus ja ominaisuudet, asukasprofiili, talotekniset erot – kiinteistöjä ja taloyhtiöitä on monenlaisia ja siksi myös niiden huoltotarpeet eroavat merkittävästi toisistaan. Kiinteistöpalveluiden toimittajan oikeaoppinen valinta ja huoltosopimuksen kilpailuttaminen noudattavat usein kuitenkin kohteesta riippumatta samoja peruslinjoja.

Kotikadun Oulun, Jyväskylän ja Kuopion alueiden operatiivinen johtaja Mikko Mäkikyrö kertoo, että kiinteistöpalvelusopimuksen uusiminen kannattaa aloittaa perusteellisesta tarvekartoituksesta.

– Ihan ensin täytyy tehdä selväksi, millaisia huoltopalveluita taloyhtiö tarvitsee. Samaan palvelusopimukseen voidaan liittää muun muassa perinteinen kiinteistönhoito, siivous ja erilaiset pihaan ja ulkoalueisiin liittyvät työt. Meillä Kotikadulla palvelukuvaus ja -sopimuksen sisältö laaditaan yhteistyössä asiakkaan kanssa hänen tarpeitaan vastaavaksi.

Tarvekartoituksen ohella kannattaa kiinnittää huomiota palveluntuottajan yleisiin toimintatapoihin kuten kaluston riittävyyteen ja päivystyksen toimintaan. Hyvä ja laadukas huoltoyhtiö huolehtii asukkaiden turvallisesta ja viihtyisästä asumisesta kellon ja kalenterin ympäri. Mäkikyrö muistuttaa, ettei päivystystä välttämättä tule edes ajatelleeksi, ennen kuin sitä itse kipeästi tarvitsee.

– Eihän sitä koskaan tiedä, milloin avaimet unohtuvat eteisen seinälle tai wc-istuin päättää sanoa sopimuksensa irti. Silloin sujuvasti saavutettava päivystäjä ja nopeasti saapuva huoltomies ovat iso apu.

Mikko huomauttaa, että kannattaa varmistua myös siitä, että huoltoyhtiö toimii osaavasti ihan kaikissa tilanteissa.

– Näitä asioita kannattaa kysyä suoraan, että miten huoltoyhtiö toimii vaikka vesivahingon sattuessa. Lisäksi kannattaa tsekata, että lomatuuraukset on mietitty hyvin. Myös palvelun aloittamiseen liittyvät rutiinit on syytä käydä läpi tarkasti.

Yhden kiinteistöpalvelutoimittajan taktiikka toimii

Kiinteistöpalveluiden toimittajan valinta on tärkeä päätös, joka koskee yhtiön kaikkia asukkaita. On aina asukkaiden ja isännöitsijän sujuvan arjen kannalta kätevää, jos yhden yhteyshenkilön kautta voi tilata useita kiinteistön ylläpidossa tarvittavia palveluita.

– Siinä säästää aikaa ja vaivaa. Meiltä Kotikadulta saa käytännössä kaikki kiinteistön huoltoon ja ylläpitoon liittyvät palvelut aina kiinteistönhoidosta siivoukseen ja talotekniikan erityspalveluihin asti. Tytäryhtiömme Catevan kautta onnistuvat heidän toiminta-alueillaan kätevästi myös sähkö- ja putkityöt, remonttihommat sekä vahinkosaneeraukset. Myös esimerkiksi kevään ja syksyn talkoissa tarvittavat lavat hoituvat meidän kauttamme.

Mikko nostaa yhtenä valintaperusteena esiin myös sen, kuinka hyvin huoltoyhtiö tuntee alueen.

– Kun huoltoyhtiöllä on hyvä käsitys alueen ja kohteen ominaispiirteistä, on palvelu aina sujuvampaa ja usein myös kustannustehokkaampaa.

Valinnassa läpikäytäviin asioihin kuuluu myös se, minkälaisia ihmisiä taloyhtiössä asuu ja miten he haluavat asioida huoltoyhtiön kanssa. Nuoremmille sukupolville digitaaliset kanavat ovat tuttuja ja niiden kautta asiointi arkipäivää. Hiukan varttuneempien parissa voi olla toisenlaisia tarpeita.

– Vaikka digitaalinen vallankumous on mullistanut asiointitapoja, moni arvostaa edelleen henkilökohtaista palvelua. Kotikadulla on perinteiset ”kivijalkapalvelupisteet” kaikilla toimialueillaan ja niihin sopii aina aukioloaikoina piipahtaa kertomaan asiansa.

Vihreät arvot huoltopalvelun valinnassa yhä tärkeämpiä

Vastuullisuus ja ekologinen ajattelu valtaa yhteiskunnassamme alaa yhä enemmän – ja hyvä niin. Vihreät arvot ovat nykyään monella mielessä myös kiinteistöpalvelujen toimittajan valinnassa.

– Tässä asiassa voi tehdä ekologisemman valinnan esimerkiksi siten, että ostaa palvelut huoltoyhtiöltä, jonka kiinteistönhoitajat työskentelevät pienillä alueilla. Tällöin siirtymät ovat maltillisia eivätkä ne kuormita turhaan ympäristöä.

Myös kalustoon ja työtehtävissä käytettäviin kemikaaleihin on hyvä kiinnittää huomiota. Vaikka asiat saattavat tuntua vähäpätöisiltä, on niillä pitkässä juoksussa ja isoissa volyymeissä merkittävä vaikutus.

– Huoltoyhtiössä ympäristöystävällisyys voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kalustoa huolletaan ja uusitaan suunnitelmallisesti sekä suositaan sähköautoja, akkukäyttöisiä ruohonleikkureita ja muita akkukäyttöisiä työkoneita, Mikko kertoo.