Kategoria: Pääkaupunkiseutu

Digitaalisen taloyhtiöviestinnän edelläkävijä – kokemuksia Helsingin Meilahdesta

Posted on 29 huhtikuun, 2024 by - Ajankohtaista, Asiakkaamme kertovat, Kehittyvä kiinteistöhuolto, Pääkaupunkiseutu

Kuva: Akateeminen Asunto-osakeyhtiö Pihlajatie 50–52
”70-vuotias taloyhtiö Helsingin Meilahdessa on dokumentoinut yhteisöllisen historiansa kirjaksi, jossa kuvataan myös, miten 50-luvun talonmiehet ovat vaihtuneet nykyajan digitaalisia alustoja hyödyntäviin huoltoyhtiöihin.”

Asukkaiden tyytyväisyys ja taloyhtiössä vallitseva hyvä yhteishenki on useimmiten seurausta taloyhtiössä toimivien tahojen välisestä aktiivisesta viestinnästä ja sujuvasta yhteistyöstä. Yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja asumisviihtyvyyttä voidaan parantaa paitsi aktiivisella hallitustyöskentelyllä niin myös panostamalla tehokkaisiin asiointi- ja viestintäkanaviin.

Helsingin läntisessä kantakaupungissa Meilahdessa sijaitsevan Akateeminen Asunto-osakeyhtiö Pihlajatie 50–52:n hallituksen puheenjohtaja Juha Saarentaus kuvailee edustamansa taloyhtiön hallitusta aktiiviseksi ja kehuu asukkaiden kesken vallitsevaa yhteisöllistä tunnelmaa: ”Hallitus on aktiivinen ja yhteisöllisyys hyvällä mallilla”.

Vuosittain yhtiössä järjestetään useita asukastapahtumia perinteisistä talkoista yhteisiin pikkujouluihin. Vuonna 1952 rakennettu perinteikäs taloyhtiö julkaisi hiljattain oman historiikkinsa, jonka julkistustilaisuudessa eräs lähitalon asukkaistakin ilmoitti haluavansa muuttaa taloyhtiöön – hyvä tunnelma selvästi välittyy myös naapurustoon.

Huoltoyhtiön tarjoama digitaalinen palvelu yllätti

Yhteydenpidon parantamiseksi entisestään on taloyhtiössä hiljattain otettu käyttöön uusi digitaalinen palvelu asumista koskevien asioiden hoitamiseksi. Paikallisen huoltoyhtiön tarjoama PHM Digital on saanut innostuneen vastaanoton Pihlajatiellä. Juha Saarentaus kuuli uudesta digitaalisesta palvelusta huoltoyhtiöltä.

”Mielenkiintoinen veto, että huoltoyhtiö tarjoaa tällaista palvelua.”

Saarentaus on itsekin ollut mukana rakennettuun ympäristöön liittyvissä digitalisaatiohankkeissa, ja niinpä erilaiset palvelualustat ovat hänelle entuudestaan tuttuja. Juha Saarentaus korostaa yhteistyön merkitystä taloyhtiön, isännöitsijän ja huoltoyhtiön välillä. Hallituksen ja asukkaiden välinen toimiva viestintä on myös yksi keskeisimmistä taloyhtiön toimivuuteen ja asumisen viihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä.

Sujuva viestintä korostuu taloyhtiöelämässä

”Hallitus käyttää palvelua tiedotuskanavana asukkaiden suuntaan. Olemme kannustaneet asukkaita lisäämään yhteystietonsa palveluun, jotta tavoitamme heidät tarvittaessa nopeastikin joko sähköpostitse tai tekstiviestillä. On myös hyvä, että koko hallituksella on näkymä huollon asioihin”, Saarentaus kertoo.

Pihlajatie 50–52:ssa tilavaraukset on siirretty PHM Digitaliin. Taloyhtiö tarjoaa asukkaille mahdollisuuden käyttää yhteisiä tiloja etätyöskentelyyn. Tilavaraukset tehdään PHM Digitalissa. ”Käytämme varauskalenteritoimintoa yhteisten tilojen varauksiin. Digitalissa on helppo myös muuttaa varausaikoja tarpeen mukaan”.

Juha Saarentauksen mukaan PHM Digital oli helppo ottaa käyttöön ja palvelu helpottaa arjen taloyhtiöasioista viestimistä ja yhteisten asioiden hoitoa.

 

Kotikatu toimii huoltoyhtiönä Pihlajatie 50-52:ssa.  PHM Digital -palvelua kehitetään asiakaslähtöisesti ja kokemuksia kerätään käyttäjiltä, jotta palvelu vastaa aidosti niin taloyhtiöiden hallitusten, asukkaiden kuin isännöitsijöidenkin tarpeisiin. Lue lisää PHM Digitalista täältä.

Kotikadun asiakaspalvelu: ”Palvelemme oman kylän asukkaita, oman kylän voimin”.

Posted on 18 heinäkuun, 2023 by - Ajankohtaista, Asiakaspalvelu, Järvenpää, Jokilaakso, Kotikatulaiset äänessä, Kuopio, Lahti, Oulu, Pääkaupunkiseutu, Pirkanmaa, Pori, Sipoo

Kotikadun asiakaspalvelupisteitä löytyy lähes kaikista kunnista ja kaupungeista, joissa kiinteistöpalveluyhtiö toimii. Näistä perinteisistä kivijalkakonttoreista jokainen on erilainen ja ihmistensä näköinen, mutta palvelua ohjaavat yhtenäiset arvot ja toimintamallit.
– Jokainen asiakas kohdataan Kotikadulla yksilönä, tämän tarpeita ja toiveita kuunnellen, asiakaspalvelupäällikkö Satu Hannula sanoo.

Helsingistä Ouluun ja Porista Kuopioon. Kotikadun asiakaspalvelut ovat turvallisen ja viihtyisän asumisen asialla ympäri Suomen. Paikallisissa palvelupisteissä puhelimet pirisevät ja sähköpostit kilahtelevat tiuhalla tahdilla – mutta langat pysyvät osaavissa käsissä tiukasti.

– Kun mukaan lasketaan meidän kaikki asiakaspalvelupisteet, nousee kuukausittaisten yhteydenottojen keskimääräinen lukema useisiin kymmeniin tuhansiin. Yleisimmin meihin otetaan yhteyttä sähköpostilla, ja niitä meille tuleekin noin 57 000 kuukaudessa. Hyvänä kakkosena on puhelut, joita kertyy toimisto- ja päivystysajan lukemat yhteen laskettuna reilut 35 000 kuukaudessa. Lisäksi saamme verkkosivujen chatin ja botin kautta joitain satoja yhteydenottoja, Satu laskee.

Vuodenaikojen kierto ja esimerkiksi sääolosuhteet vaikuttavat yhteydenottojen määriin merkittävästi.

– Kun lumipyry tai vaikka kesätulva iskee paikkakunnalle, alkaa asiakaspalvelussamme tavallisesti puhelin pirisemään tiuhemmalla taajuudella. Samassa kaupungissa kun sijaitsemme, olemme näissä tilanteissa aina ikään kuin ennakkoonkin ”kärryillä”, hän kuvailee.

Paikallinen tuntee paikalliset tarpeet

Kaikki yhteydenotot käsitellään Kotikadulla samalla asiakkaan tarpeita ja toiveita kuuntelevalla sekä ripeään ratkaisuun tähtäävällä palvelumallilla.

– Huoltopyynnöt, tarjoukset, laskutus, saunavuorot, ovenaukaisut ja niin edelleen. Yhteydenottojen aiheet vaihtelevat laidasta laitaan, ja jokainen asia on meille lähtökohtaisesti yhtä tärkeä. Paikallisilla asiakaspalvelutiimeillämme on valmiudet palvella hyvin erilaisissa tilanteissa, kaikenlaisissa kohtaamisissa asukkaiden, isännöitsijöiden ja taloyhtiöiden hallituslaisten kanssa. Henkilöstömme tuntee kunkin alueen toimintatavat ja kiinteistöt hyvin, mikä tukee palvelumme ripeyttä ja sujuvuutta.

– Ja vaikka paikallisesti ja pienillä huoltoyksiköillä toimimmekin, on organisaatiomme iso. Meiltä löytyy aina asiantuntija avuksi myös erityisempiin tarpeisiin ja kysymyksiin. Eli jos mikä tahansa asumisen asia on mielen päällä, soittoa tai viestiä vaan tulemaan. Me vastaamme ja reagoimme ripeästi, Satu lupaa.

Kotikadun aluejohtaja Joonas Hakola innostuu ongelmien ratkaisemisesta ja luotsaa tiimiään valmentajan ottein

Posted on 26 huhtikuun, 2023 by - Esimiestyöt, Kotikatulaiset äänessä, Pääkaupunkiseutu

Kuutta paikallisyksikköä Pohjois-Helsingin alueella johtavan Joonas Hakolan mukaan Kotikatu on työnantaja, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia itsensä kehittämiselle ja työuralla etenemiselle. ”Kun hoitaa hommansa hyvin ja motivaatiota löytyy, on polku auki pitkälle asti”, hän sanoo.

Joonas Hakolan nuoruus ja varhainen aikuisuus olivat urheilun täyteistä aikaa, mies kiersi kaukaloita ja kenttiä jopa kilpatasolla asti.

– Kyllä sinne urheilun lomaan mahtui oma aikansa myös opiskelulle, vaikka välillä hiukan tiukkaa tekikin, Joonas muistelee hymyillen.

– Merkonomin paperit tuli suoritettua, eli tuolloin asetettuun maaliin pääsin, hän lisää.

Ammatillisen työuransa ensimmäiset saappaat Joonas veti jalkaan huoltoasemaketjun liikepaikkavastaavana ja toiset keskisuuren kuljetusyhtiön kuljetusjärjestelijänä. Kiinteistönhuollon monipuoliseen maailmaan Joonas astui vuonna 2018 Kotikadun vielä toimiessa nimellä KH Kiinteistöpalvelut. Ensimmäinen tienviitta nykyiselle uralle oli lehdestä löytynyt johtajaharjoittelun hakuilmoitus.

– Vaimo sen bongasi ja kehotti minua hakemaan. Itse hetken epäröin, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna epäröinti oli turhaa. En ole tänne hakemista ja siinä samalla tehtyä uutta uravalintaa katunut hetkeäkään, Joonas kertoo.

Johtajaharjoittelu opetti laajalla skaalalla

Noin kaksi vuotta kestäneen johtajaharjoittelun aikana Joonakselle tuli tutuksi koko Kotikadun kiinteistöpalveluiden laaja repertuaari. Innokkaasti uuteen tarttuva mies imi itseensä tietoja ja taitoja  johtajan roolista ja vastuista kuin myös käytännön kenttätöiden parista.

– Näin, tein ja koin aivan kaikkea. Päiviin mahtui ulkoalueiden hoitoa, rappusiivousta, teknistä kiinteistöhuoltoa, työnjohdon tehtäviä ja niin edelleen. Perehdytys oli mielenkiintoinen ja nykyistä työnkuvaani ajatellen erittäin hyödyllinen.

– Jotta voin vetää tiimejä ja varmistaa paikallisen, ripeän ja laadukkaan palvelun toteutumisen, minun täytyy tietää, mitä meidän kiinteistöhoitajien, siistijöiden ja muiden kotikatulaisten arki pitää sisällään. Harjoittelu antoi minulle kokonaisvaltaisen perspektiivin kiinteistöpalvelualalle, Joonas kuvailee.

Monipuolinen työnkuva – vuodenajat lisämausteena

Kun Joonasta pyytää kuvailemaan aluejohtajan työtä, polveilee vastaus moneen suuntaan. Asumisen viihtyisyyden ja turvallisuuden varmistaminen sekä ihmisten tärkeimmästä omaisuudesta huolehtiminen on vastuullinen rooli, joka pitää käytännön tasolla sisällään kirjavan joukon tehtäviä – myös esihenkilöillä.

– Vaikkakin klisee, niin silti täyttä totta, että jokainen päiväni on erilainen. Työnkuvani muovautuu paitsi arjessa eteen tulevien tilanteiden ja asiakkaiden tarpeiden myös sesongin eli vuodenaikojen mukaan. Yhtenä päivänä teen toimistossa budjetointia tai vuosisuunnitelmia yhdessä yksiköiden vetäjien kanssa, ja joskus lähden itse kentälle tuuraamaan ja saatan hypätä vaikka ruohonleikkurin selkään. Iso osa minun rooliani on myös työn laadun varmistaminen ja meidän yksikönvetäjien ja asiakaspalvelun esihenkilönä toimiminen.

– Tiivistetysti sanottuna, hyvin ihmiskeskeistä hommaa tämä minun työni viimekädessä on, ja pidän siitä mitä suurimmissa määrin. Olen sosiaalinen kaveri, tykkään jutella ja tulen hyvin kaikkien kanssa toimeen.

Esimerkiksi talvikaudella kinosten kohotessa polvitaivetta kohti, vaaditaan kiinteistöhuollossa esihenkilöiltäkin melkoisia ”peliliikkeitä”, jotta lumi saadaan selätettyä ja hommat mallikkaasti maaliin asti. Tämäkin sopii Joonas luonteenlaadulle mainiosti.

– Olen ratkaisukeskeistä tyyppiä, ja suorastaan nautin siitä, että löydämme tiiminä erilaisissa pulmissa ja tilanteissa sen oikean tien onnistumiseen. Pakko keksiä ratkaisu -asenteestani tulee joskus jopa kotona hiukan sanomista, mutta töissä ja etenkin tässä ammatissa se on ehdottomasti pelkkää plussaa. Se antaa hyvän pohjan muiden tsemppaamiselle, valmentajahenkiseksi johtajaksi itseään kuvaileva Joonas sanoo.

Runsaasti mahdollisuuksia talon sisällä

Joonas juhlii tänä vuonna pyöreitä nelikymppisiään, ja samalla Kotikatu-vuosia napsahtaa plakkariin viisi. Puolen vuosikymmentä kestänyt pesti on näyttänyt, että kiinteistöpalvelujen alalla eletään muutosten aikaa. Esimerkiksi kiinteistöautomatiikka ja muut digitalisaation mukanaan tuomat teknologiat haastavat pysymään kehityksen kärryillä jatkuvasti. Tuki uuden oppimiselle on onneksi lähellä – oman talon sisällä.

– Kotikatu on ollut vuodesta 2020 lähtien osa PHM Groupia, eli nykyään meillä on organisaatiossamme vielä entistäkin enemmän erityisalojen asiantuntemusta. Tästä on ehdottomasti hyötyä, kun pitää pallotella ja pohtia asioita syvällisemmin ja monesta eri näkökulmasta.

– Mielestäni meillä on Kotikadulla kehitysmyönteinen työkulttuuri ja tiivis yhteisö, eli uuteen tartutaan yhdessä ja aina saa apua, kun sitä tarvitsee. Yhdessä me olemme vahva joukkue, Joonas sanoo.

Kotikadun laaja organisaatio on Joonaksen mukaan hedelmällinen maaperä myös työntekijöiden etenemiselle omilla työurillaan.

– Kun motivaatiota riittää ja hoitaa hommansa hyvin, on täällä monenlaisia mahdollisuuksia. Yleisellä tasolla kiinteistöpalvelu on mielestäni siksikin mielenkiintoinen ala, että tällä työllä on aito merkitys ihmisille. Aika turvallisin mielin voin luvata myös sen, että töitä riittää, Joonas tiivistää lopuksi.

Täältä pesee – lumityöt hoituvat sulavasti halki Suomen

Posted on 1 helmikuun, 2022 by - Ajankohtaista, Kiinteistöhuolto pihalla, Kotikatulaiset äänessä, Oulu, Pääkaupunkiseutu, Paikkakunnat, Talvi, Turvallisuus

Arto Pietikäinen käsittelee pääkaupunkiseudun liikekiinteistöissä lumilapiota ja -kolaa reippain ottein; Oulussa koneyksikön liikkeitä ohjailee tottunein ottein työnjohtaja Mikko Kestilä. Kotikadun ammattilaiset painavat talvisin pitkää päivää luonnon ehdoilla, mutta tuiskukaan ei kismitä, kun porukka puhaltaa yhteen hiileen.

Rollaattorien ja ambulanssien on päästävä aina kulkemaan, se on selvä. Sillä ajatuksella Kotikadulla tehdään talvisaikaan pitkää päivää ja joustetaan tarpeen mukaan.

Iso osa lumitöihin ja liukkauden torjuntaan kuuluvasta työstä on sitä näkymätöntä tekemistä, johon ei kiinnitä huomiota silloin, kun se on tehty hyvin. Kiinteistöissä tehdään ensin kolaa ja lapiota vaativat pienten tilojen lumityöt: ovien suut, lastauslaiturit, seinien vierustat. Konekuskit käyvät sitten siirtämässä valmiit kasat pois. Samalla konekuskit tarkkailevat kattolumien tilannetta, ovatko rännit kunnossa, mihin tarvitaan hiekoitusta tai tarvitaanko johonkin varoituspuomeja. Tiedot raportoidaan sitten kiinteistönhoitajille, jotka laittavat paikat kuntoon.

– Lumenpoisto tehdään yhteistyössä lapiomestareiden ja konekuskien kanssa, Arto kertoo. – Vaatii vähän ennakointia tietenkin, mutta yhdessä pidetään huolta, että saadaan tärkeimmät väylät ajoissa auki.

Mitään hierarkiaa ei tekijöiden ja tekotapojen välillä ole, vaan kaikki auttavat kaikkia ja tieto kulkee. Sillä tavalla taataan turvallisuus ja toimivuus.

– Päästään järkevästi helpolla, kun toimitaan näin, tuumii Mikko. – Me pyritään palvelemaan mahdollisimman laajasti. Tälläkin tavalla puhalletaan yhteen hiileen.

Työvälineitä hiekkaämpäristä 20-tonniseen työkoneeseen

Tukkivaa lunta ja petollista liukkautta korjataan laajalla skaalalla työvälineitä. Portaiden jäät poistetaan yleensä petkeleellä, liukkautta kuritetaan sekä hiekalla että jäänsulatusaineella, tai sitten lumisodan välineeksi voidaan ottaa peräti 20 tonnia painava työkone. Oulussa kalustoon kuuluu jopa tiehöylä.

Oulun korkeudella työkoneet ovat liikkeellä päivittäin. Jos työlistalla ei ole lumenpoistoa ja -siirtoa, sillä on varmasti hiekoitusta. Koneet lähtevät pohjoisessa lumisina öinä jo puoliltaöin liikkeelle. Oulun seudulla avataan isot väylät, niin liiketiloihin kuin asuinalueillekin, yhtä aikaa. Yleisesti ottaen reitit palvelutaloihin ja sairaaloihin hoidetaan ensin, sen jälkeen liikekiinteistöt, kauppakeskukset ja konttorit.

– Täytyy varmistaa, että palvelutaloissa voidaan liikkua turvallisesti. Avataan kulkuväylät, pyörätuoliluiskat, lastauslaiturit, Arto listaa.

Kotikadun paikallistuntemus helpottaa elämää ja tehostaa työntekoa monella tavalla. Koneaurauslistat on tehty koneen koon mukaan, eli oikean kokoiset työvälineet toimivat oikeissa ympäristöissä. Samoin paikalliset tekijät tietävät pihakaivojen paikat, oikeat lumen läjityspaikat, missä kohdissa tarvitaan käsityötä kolan ja lapion kanssa, ja mitkä paikat vaativat erityistä huomiota, jotta kaikkien arki sujuisi mahdollisimman näppärästi.

Yksikään päivä ei ole samanlainen

Tavallinen työpäivä Kotikadulla sisältää monenlaista askaretta. Mikon mielestä se onkin työn suola. Tarjousten tekemisten, reittien suunnittelun ja koneiden ajamisen lisäksi työnjohtajan päivään sisältyy jatkuvaa seurantaa. Iltapäivisin yleensä tehdään seuraavaa päivää valmiiksi – suunnitellaan ja aikataulutetaan reittejä, jolloin toimeen päästään kiinni heti aamusta. Tai jo aiemmin, jos on tarvetta: lumitilannetta ja sääennusteita seurataan kaiken aikaa. Yleensä työvuoroista ja yölähdöistä saadaan kuitenkin sovittua jo edellisenä päivänä.

– Normaali työpäivä alkaa aamuseitsemältä ja päättyy kolmelta, mutta näin lumiaikaan saattaa hyvinkin olla lähtö jo aamuyöllä, sanoo Mikko. – Kyllä minulla koko päivä menee koneella, mutta riippuu vähän päivästä, millä koneella!

Kuitenkin pitkien päivien tekeminen on palkitsevaa. Oman, tutun tiimin kanssa on ilo tehdä töitä hyvässä hengessä. Kaikki ovat valmiita auttamaan toisiaan tarvittaessa. Paras kiitos työnjohtajalle onkin päivän onnistuminen: kun työt ovat ajallaan valmiit ja asiat sujuvat.

– Jos hallilla vielä hymyilyttää, eikä kukaan lähde kotiin pahalla tuulella, se on se paras kiitos, Mikko sanoo.

Iloa toki tuo sekin, kun asiakkaat ovat tyytyväisiä.

– Kyllä siitä jää hyvä mieli, Arto sanoo.

Muutenkin Kotikadulla työskentely on molemmille miehille mieleen. Työn monipuolisuus ja sen sosiaalisuus saa kiitosta.

– Ollaan samalla periaatteessa psykologeja, Arto hymyilee. – Kuuntelemme murheet ja löydämme ratkaisut. Mutta hyvin voi siellä kiinteistöllä ohi kulkiessa kysyä meiltä neuvoa. Meiltä löytyy aina apua.

 

Hyvinvointia ja hyväntekijyyttä pyörällä polkien

Posted on 17 tammikuun, 2022 by - Ajankohtaista, Esimiestyöt, Kotikatulaiset äänessä, Pääkaupunkiseutu, Vastuullisuus

Kotikatu Espoon Viherpalvelun vetäjä Tuomas Äärynen on tiimiläisiään kuuleva esihenkilö ja paikallisyksikön tiimihengen rakentaja. Omasta hyvinvoinnistaan hän huolehti pyöräilemällä – ja kerää saman lajin parissa myös lahjoituksia kohteista kenties tärkeimpään, sairaiden lasten hyväksi.

10 000 kilometriä. Suurin piirtein sellaiset lukemat piirtyvät Kotikatu Espoon Viherpalvelun Tuomas Äärysen pyöräilymatkamittariin joka vuosi. Vaikka kunnioitettava kilometriluku saattaa kuulostaa äkkiseltään kilpaurheilijan aikaansaannokselta, kertoo yksikönpäällikkönä toimiva Tuomas pyöräilevänsä pääsääntöisesti vain omaksi ilokseen.

– Vaikka kilometrejä kertyy, eivät ne ole minulle mikään erityisen merkittävä juttu. En kisaa kenenkään, edes itseni kanssa. Sunnuntaipyöräilijä kuvaa terminä minua ja harrastustani varsin hyvin. Sitä on hankala selittää, mikä pyöräilyssä kiehtoo. Minulle laji vaan yksinkertaisesti maistuu. Tällainen pitkäkestoinen yksilösuorittaminen, jossa voi samalla irtaantua arjesta, sopii minun mielenlaadulleni mitä parhaiten, Tuomas nauraa.

Yhtenä joukkueena hyvällä asialla

Ihan pelkkää yksinäistä taipaleen taittamista ei Tuomaksen pyöräily kuitenkaan ole. Toimelias mies on aktiivisesti mukana myös espoolaisessa Team Rynkeby – God Morgon -tiimissä. Kyseessä on hyväntekeväisyysjoukkue, joka pyöräilee vuosittain Pariisiin ja kerää siten rahaa vakavasti sairaiden lasten hyväksi.

– ­Itse olen tiimissämme jo sitä veteraaniosastoa. Pariisin reissut olen kokenut niin pyöräilijänä kuin huoltojoukoissakin. Meillä on erittäin tiivis porukka, joka paitsi treenaa aktiivisesti yhdessä, myös osallistuu erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin ja vie sitä kautta tätä tärkeää hyväntekeväisyysasiaa eteenpäin. Meitä kaikkia yhdistää liikunnallisuus ja halu auttaa. Yhteisöllisyys on tässä hommassa se ykkösjuttu.

Tuomaksen Team Rynkeby -joukkue kerää lahjoituksia Sylva ry:lle, joka tarjoaa tukea ja järjestää toimintaa syöpäsairaiden lasten perheille valtakunnallisesti. Toinen varainkeruun kohde on AAMU Suomen Lasten Syöpäsäätiö, joka tukee lasten syöpien tutkimusta. Tuomas kertoo, että myös Kotikatu on ottanut osaa hyväntekeväisyystalkoisiin.

– Olen erittäin kiitollinen, että myös työnantajani on tukenut lahjoituksella tätä hyvää asiaa. Kerätyt varat päätyvät suoraan apua tarvitsevien käyttöön, eli meidän urheilutoimintamme sponsoroinnista ei ole kyse. Pyöräilytiimimme toimii tässä vain välikätenä, lahjoittajien ja avuntarvitsijoiden yhdistäjänä.

Hyvää tiimihenkeä rakentamassa

Yhteisöllisyydellä on tärkeä merkitys myös Tuomaksen arjessa Kotikatu Espoon Viherpalvelussa. Yksikön vetäjänä Tuomas kertoo olevansa ennen kaikkea joukkuepelaaja: hän on tiimihenkeä ylläpitävä esihenkilö, joka edesauttaa alaistensa työssä onnistumista ja jaksamista. Saman tyyppinen rooli kuin pyöräilyjoukkueen huoltajana siis.

– ­Kuuntelemisesta ja kuulemisesta se lähtee. Tämä pätee paitsi minuun itseeni myös kaikkiin muihin meillä työskenteleviin. Meillä ei ajatella sinun työsi ja minun työni -mallilla, vaan kaikki tekee töitä yhdessä ja yhteisen päämäärän eteen.

Vaikka Tuomas ”elää” pyöräilystä ja pyöräilylle, ja tiimiläistensä hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti välittääkin, ei hän silti tuputa omaa lajiaan työkavereilleen.

– Minä uskon, että ihan jokaiselle löytyy se oma juttunsa, jonka kautta voi pitää omasta hyvinvoinnistaan huolta. Ei sen välttämättä täydy olla mikään urheilulaji tai ylipäätään liikunnallinen juttu, vaan se voi olla jotain ihan muutakin. Pääasia on, että jokaisella on jokin harrastus, josta nauttii ja saa virtaa arkeensa.

Tuomas kertoo, että asiakkaitaan paikallisesti palvelevassa Viherpalvelussa on kaksi ydintiimiä: yksi tekee viheralueiden hoitoon ja ylläpitoon liittyviä töitä, toinen rakentaa ja kunnostaa lasten leikkipaikkoja. Kaikissa työnkuvissa on hyötyä siitä, että tekijän fyysinen kunto on kohdallaan.

– Jo pelkästään se, että olemme käytännössä jatkuvasti jalkeilla, on pidemmän päälle aika fyysistä. Lisäksi on paljon nostoja ja kantamisia, ja erilaisten koneidenkin käyttö edellyttää monesti vähintään kohtalaista peruskuntoa. On ihan selvä juttu, että liikunnallisista vapaa-ajan harrastuksista on näissä hommissa oma etunsa.

Hyvinvointi on kokonaisuus

Kotikadun henkilöstöjohtaja Eeva Tielinen on Tuomaksen kanssa samaa mieltä siitä, että hyvä fyysinen kunto on ehdottomasti valtti paitsi viherpalvelujen arjessa myös Kotikadun muissa työtehtävissä, siivouksessa ja kiinteistönhuollossa.

– Liikunnalliset harrastukset tukevat vahvasti hyvinvointia ja jaksamista työssä. Toki samaan hengenvetoon on sanottava, että fyysinen kunto on vain yksi osatekijä hyvinvoinnin kokonaisuudessa. Meille kotikatulaisille hyvinvointi lähtee ennen kaikkea siitä, että arki on sujuvaa työyhteisössä.

– Iso merkitys on esimerkiksi sillä, että lähijohtaminen toimii mallikkaasti. Meillä esihenkilöt tuntevat tiiminsä ja paikallisten olosuhteiden vaatimukset, he osaavat tunnistaa kunkin työntekijän vahvuudet ja hyödyntää niitä.

Tielinen muistuttaa lopuksi, että hyvinvoinnin ”omistajuus” on viime kädessä aina työntekijällä itsellään. Jokainen kotikatulainen vastaa omalla kohdallaan siitä, että elämänhallinta, terveys ja voimavarat ovat omaan työhön peilaten balanssissa.

– Esihenkilö tukee näitä asioita ja vastaa siitä, että perehdyttäminen on kunnossa, työn tavoitteet ovat selkeät ja saavutettavat ja että työstä saa palautetta. Hän pitää huolen, että työmenetelmät ja työvälineet ovat kunnossa ja työtä on mahdollista tehdä ergonomisesti oikein. Lisäksi hyvinvoinnin kannalta on merkityksellistä, että työntekijällä on vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Meillä Kotikadulla työntekijä ja esihenkilö miettivät säännöllisesti yhdessä, onko osaaminen ajan tasalla ja sitten tehdään suunnitelma osaamisen kehittämiseen, Tielinen kuvailee lopuksi.

 

Kotikatu pääkaupunkiseudulla: Kiinteistöhuolto tuo kilpailuetua

Posted on 23 kesäkuun, 2021 by - Ajankohtaista, Asiakkaamme kertovat, Kiinteistöhuolto pihalla, Kiinteistöhuolto sisätiloissa, Pääkaupunkiseutu

Kotikadun liikekiinteistöyksikön tavoitteena on varmistaa kiinteistön käyttäjien turvallisuus ja viihtyvyys – sekä asiakkaan liiketoiminnan jatkuvuus joka tilanteessa. – Liikekiinteistöissä on paljon talotekniikkaa ja rakennusautomaatiota, joiden hallinta edellyttää omanlaistaan ammattitaitoa ja jatkuvaa ajan hermoilla pysymistä, sanoo Kotikadun liikekiinteistöyksikön aluejohtaja Jarmo Mäki.

Rakennusautomatiikka on kiinteistön aivot, joka ohjaa lämmitystä, ilmastointia, hälytyksiä – kaikkea, mikä kiinteistön käyttäjältä jää helposti näkymättömiin.

– Kotikadulla on talotekniikan puolelta valtavasti osaamista, ja sillä haluamme myös erottua kilpailijoista. Edellytämme kiinteistönhoitajilta jo valmiiksi reilusti kokemusta kiinteistöhuollosta ja erityisesti liikekiinteistöistä, toteaa Kotikadun liikekiinteistöyksikön aluejohtaja Jarmo Mäki.

Kotikadun liikekiinteistöyksikkö työllistää tällä hetkellä 45 henkeä ja vastaa 150 kohteen kunnossapidosta pääkaupunkiseudulla. Palvelut räätälöidään jokaiselle kohteelle sopiviksi. Samasta yksiköstä löytyvät kokeneet ammattilaiset kaikkiin kiinteistöhuollon tarpeisiin. Myös yksikön oma remonttimies saadaan tarvittaessa nopeasti paikalle korjaamaan vaikkapa hajonnut puuaita tai repsottava kattopelti.

– Palvelulupauksemme on ”havaitsemme, hoidamme ja huolehdimme.” Nopealla reagoinnilla ja laajalla ammattitaidolla pystytään varmistamaan asiakkaan liiketoiminnan jatkuvuus kaikissa tilanteissa.

Hyvin hoidettu kiinteistö on käyntikortti

Paljon talotekniikkaa löytyy myös Helsingin Roihupellon Motonetista. Kotikatu vastaa vuonna 2016 valmistuneen kiinteistön huolto- ja hoitotehtävistä niin sisällä kuin ulkona.

– Hoidamme esimerkiksi ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien seurannan, turvajärjestelmien testaukset sekä paloilmoittimen ja sprinklereiden tarkistukset, kertoo Kotikadun liikekiinteistöyksikön yksikönpäällikkö Sami Kauppila.

Broman Yhtiöiden ja Motonetin kiinteistöpäällikkö Miika Kahala tietää kiinteistöhuollon vaikuttavan myös asiakastyytyväisyyteen ja liiketoimintaan.

– Esimerkiksi auraamaton ja liukas piha ei anna kovin hyvää vaikutelmaa asiantuntijuudesta, kun asiakas tulee ostamaan meiltä lumikolaa ja hiekoitushiekkaa.

– Samassa pihassa on ruokakauppa, lasten liikuntapuisto ja esimerkiksi autokorjaamo. Alueen pitää olla helposti saavutettava hyvin monenlaisille käyttäjille: niin pienille lapsille kuin meille aikuisillekin. Viime joulukuussa alkanut yhteistyö on sujunut osapuolten mielestä hyvin.

– Meille on tärkeää, että kiinteistönhoitaja on ammattitaitoinen. Vielä sitäkin tärkeämpää on, että hän on kiinnostunut asioista, Kahala sanoo.

– Jos ihan kaikkea ei osaakaan tehdä, niin ainakin osaa ihmetellä. Ja pyytää apuun muita ammattilaisia.

Toiseksi tärkein henkilö ketjussa on Kahalan mukaan hyvä tiiminvetäjä. Tiivis yhteydenpito asiakkaan ja kiinteistöhuoltoyhtiön välillä helpottaa kaikkien työtä.

– Sekin on toiminut hyvin. Kotikadulla on aktiivista porukkaa. Myös Sami ja Jarmo kiittelevät yhteistyön sujuvuutta.

– Pienemmät hommat hoidetaan tehokkaasti enempiä kyselemättä, isommista sovitaan erikseen. Miikan kanssa asioita saadaan tapahtumaan ripeästi. Kun käytännön asioista pidetään yhteyttä muutenkin lähes päivittäin, ei isommille korjausliikkeille ole tarvetta.

Viherkehä osaksi Kotikatua

Posted on 15 huhtikuun, 2021 by - Ajankohtaista, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Pääkaupunkiseutu, Sipoo, Tuusula, Yritystiedotteet

Viherkehän Minna Keskitalo satsaa tulevaisuuteen

Kotikatu Group Oy on hankkinut Uudellamaalla toimivan Viherkehä Oy:n osakekannan.

– Pidän tärkeänä toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja sen varmistaakseni Viherkehä liittyy osaksi Kotikatua. Yhteistyössä pystymme huomattavasti helpommin panostamaan esimerkiksi tehokkaampiin työmenetelmiin tai ekologiseen kalustoon ja välineisiin. Tekemisemme jatkuu kuten tähänkin asti, nimi ja yritysilme säilyvät ennallaan ja itse jatkan työskentelyä tuttuun tapaan, sanoo Viherkehän Minna Keskitalo.

– Haluamme panostaa viherpalveluosaamiseemme ja Minna tiimeineen tuo siihen erittäin hyvän lisän. Uskon, että yhdistämällä voimamme asiakkaamme hyötyvät: kun ammattilaiset pääsevät jakaman hyviä käytäntöjä ja ideoimaan toteutettavia töitä laajemmalla porukalla, lopputulos paranee, toteaa Kotikadun operatiivinen johtaja Sakari Pietilä.

Viherkehä toimii jatkossa osana Kotikatua jatkaen toimintaansa omalla nimellään ja yritysilmeellään. Tässä vaiheessa kaikki yhteystiedot säilyvät ennallaan ja löydät ne täältä.

Lisätietoja:
Sakari Pietilä, operatiivinen johtaja Kotikatu, 050 385 1138
Minna Keskitalo, toimitusjohtaja Viherkehä, 040 833 5880

Kotikatulainen 30 vuoden kokemuksella

Posted on 4 joulukuun, 2020 by - Ajankohtaista, Pääkaupunkiseutu

Kotikatu Haagan yksikönpäällikkö Eino Vesan kanssa jutustellessa tulee selväksi, että vierivä kivi ei sammaloidu. Hän oli marraskuussa 1990 silloisen Kh-kiinteistöpalveluiden eli nykyisen Kotikadun ensimmäinen palkattu työntekijä.

Tämän persoonallisen monitoimimiehen mielestä työssä on parasta, kun saa olla asiakkaille avuksi ja oppia uutta – joka viikko vielä 30 vuoden jälkeenkin.

– Tällä alalla itselle pieni rutiinityö on usein asiakkaalle arjen iso harmi, joten mieltä lämmittää, kun pystyn auttamaan; on kyseessä sitten vuotava WC tai tukkeutunut keittiön viemäri. Asiakkailta sekä kollegoilta saatu kiitos merkitsee minulle yhä eteenpäin motivoivaa voimaa, Eino pohtii.

Onnenkantamoisesta oikeille urille ​​​​​​​

Silmäkulmassa on pilkettä, kun Eikka toteaa olevansa ”Haagan liikkuva tähti”. Vaikka konkarilta luonnistuvat sujuvasti paperihommat tarjousten laadinnasta keikkatöiden raportteihin, niin sormet syyhyävät kentälle.

– Tunnistin jo nuorempana, että vaihteleva työnkuva ja liikkuvat ulkohommat ovat minun juttujani, joista aidosti myös nautin. Alueemme kattaa tällä hetkellä yli 100 kerros- ja asuintaloa, joten päivät hujahtavat huolehtien vikailmoituksista sekä normaalista huoltomiestoiminnasta. Aamuisin katson, että tehtävät jakautuvat tasaisesti tiimin kesken ja hoidan yhteyksiä isännöitsijöiden sekä aliurakoitsijoiden kanssa. Tilaan ja haen tukusta välineitä, korjaan ja huollan kalustoa niin pitkälle kuin omat rahkeet riittävät, ajan ja auraan traktorilla sekä tarvittaessa tartun haravan, harjan taikka lumilapion varteen, Eino listaa yksikönpäällikölle mieluista savottaa.

Se, mistä kaikki sai 30 vuotta sitten alkunsa, olikin sattumien summa, johon linkittyvät vahvasti niin koiranpennut kuin vaimotkin.

– No kyllä, istuin nimittäin koiranäyttelyn ulkonurmella Kh-kiinteistöhuollon toisen perustajan, Kimmo Helasuon kanssa. Siinä katsoimme, miten vaimomme esittelivät kehässä saksanpaimenkoiria, jotka olivatkin samasta pentueesta. Kimmo otti puheeksi, että heidän tuore yrityksensä kaipaisi huoltomiestä. Koska en siltä istumalta osannut vastata, niin sain soiton seuraavalla viikolla, että tuletkos vai et?, Eino hymähtää.

Aistit avoinna uuteen ei tipahda kelkasta

Pitkä ura on monelta kantilta arvokas: näkee, miten maailma kehittyy ja tavat käytäntöineen sen mukana. On myös jotain pysyvää, kuten osa hoidettavista taloyhtiöstä, jotka ovat seuranneet Einoa kaikki vuosikymmenet.

– Siinä on mukana onnea ja ylpeyttäkin, kun pihalla tervehdin äitiä, jonka muistan jo lapsena työnnelleen nukenrattaitaan. Sen verta tutuksi maamerkiksi olen pakettiautoni kera muodostunut, että ikään katsomatta asukkaat uskaltavat tulla jutustelemaan ja kuulumiset vaihdetaan ilolla puolin sekä toisin.

Uran alussa Einon taskussa hälytti hakulaite, josta näkyi puhelinnumero, mihin soittaa. Piippaus oli merkki napata kolikot kojelaudalta ja suunnata puhelinkoppiin kynän ja paperin kanssa.

– Vaikka menneessä onkin astetta kiireettömämmät kultareunukset, niin kyllä nykyajan tekniikka ja työvälineet säästävät sekä aikaa että ihmistä. Esimerkiksi lehtipuhallin on korvannut ulkoalueiden työläät haravoinnit ja kännyköiden sekä modernin työnohjausjärjestelmän avulla tarvittaessa koko yksikkö saatetaan ajan tasalle sekunneissa.

Tekniikan ja laitteiden kehitys asettaa toisaalta myös haasteensa, eikä uuden edessä pärjää sulkemalla silmänsä.

– Parastahan tässä on, että pääsee itse kehittymään maailman mukana ja haastamaan hoksottimensa uudella. Eihän se aina helppoa ole kaltaiselleni vanhalle jäärälle, mutta peräänkuulutan omallekin tiimilleni aina, että uskaltamalla kysyä apua ja neuvoja osoittaa oman viisautensa – eikä päinvastoin kuten usein pelätään.

Tapetilla turvallisuus ja oikeat työmenetelmät

Kotikatulaisuus merkitsee Einolle hyvää, luotettavaa työpaikkaa kuin myös turvallisuutta, joka huomioidaan arjessa monin tavoin.

– Kotikadulle on kasvanut isot hartiat, mutta paikallisuutta arvostava perusta on pysynyt. Kun tekee työnsä hyvin, ei tarvitse pelätä, onko hommia vielä huomenna; jos jostain syystä omalla alueella hiljenisi, niin yrityksen sisällä voi siirtyä tuuraamaan toiseen yksikköön.

Kasvaneet resurssit tarkoittavat käytännössä myös mahdollisuutta satsata työmenetelmiin, -vaatteisiin, -välineisiin kuin koneisiinkin. Asiat hoidetaan ammattitaidolla, ajallaan ja päivän päätteeksi kotiin päästään lähtemään terveenä.

– Kotikadun myötä työvaatteet ovat ottaneet aimo harppauksen eteenpäin, ja nyt on itselläkin turvallisempi olo, kun kunnon heijastimet herättävät huomion. Yhteistyö eri yksiköiden kanssa hyödyttää liikkuvan henkilöstön lisäksi myös kaluston käyttöä. Meillä on esimerkiksi Kannelmäen kanssa yhteinen lakaisukone, jota ei tarvitse seisottaa tallissa, vaan se on tehokkaasti molempien hyödyksi, Eino kertoo.

Oma sairaus herätti työhyvinvoinnin tärkeyteen

Sairastuminen leukemiaan vuonna 2012 kolautti Einon arvomaailmaan jäljen, jota hän kantaa aina mukanaan. Parantumisen myötä syntyi vahva ymmärrys siitä, että työhyvinvointi on paljon enemmän kuin kuukausittainen palkkakuitti.

– Jokainen meistä tuo myssyssään välillä töitä kotiin tai toisinpäin. Siksi koen tärkeäksi, että meillä on hyvä porukka ja reilu ilmapiiri, missä asioista voi kertoa urakoiden ulkopuoleltakin. Toki olen myös kiitollinen, että edelleen pystyn olemaan mukana vaikuttamassa näinkin aktiivisesti. Sanoisin, että tämä työ pitää ihmisen vireessä – nyt ei olla edes iltapäivässä, ja aktiivisuusrannekkeeni mukaan jo 72 % päivän liikunnasta olisi kuitattu.

Rakkaudesta lajeihin ja lemmikkeihin

Kiinteistöhuolto on asiakaspalvelua parhaimmillaan, jota karvaiset, suomuiset tai sulkaisat ystävämme vielä värittävät.

– Erityisesti eläinten aiheuttamat kommellukset ovat iskostuneet mieleeni. Esimerkiksi ilmastointihormeista on löytynyt erilaisia siivekkäitä variksista alkaen, ja viime kesänä pelastin rantakäärmeen, joka oli onnistunut luikertelemaan autohalliin. Kerran taas olin rappukäytävässä, kun asukas juoksi ulos asunnosta lapsi sylissään huutaen, että heille on lentänyt fasaani sisälle olohuoneen ison ikkunan läpi. Pökerryksestä selvittyään fasaani päätti tehdä lähempää tuttavuutta ympäri asuntoa ja mulisti kaikki kristallivaaseista leluihin. Sain saateltua linnun onnellisesti ulos, mutta taatusti yhtä hölmistyneinä toisiamme hetken katselimme, Eino nauraa.

Kun on aika vaihtaa vapaalle, hän suuntaa kalastuspuuhiin oman kodin lähijärvelle, jousiampumaan tai kävely- ja metsälenkeille perheen ja kolmen koiran kera. Jos säät eivät suosi ulkoilua, niin puulämmitteinen omakotitalo tarjoaa kyllä loppumatonta puhdetta.

– Meillä on myös vaimon kanssa molemmilla omat kennelimme ja näyttelyhommat ovat tulleet tutuksi ympäri Suomea ja Eurooppaa myöten. Oma koirani on rodultaan länsisiperianlaika, ja se viihtyy hyvin metsässä. Tulevaisuudessa olisikin tarkoitus opiskella itselleni metsästyskortti. Katsos, ihminen ei muutu tapetinväriseksi, kun harrastukset tuovat eloa ja iloa, Eino päättää leveästi ja lempeästi hymyillen.

Kiitos Eikalle menneistä ja tulevista työvuosista Kotikadulla!

Vantaalainen Kiinteistöhuolto Kirvesniemi Oy osaksi Kotikatua

Posted on 2 joulukuun, 2020 by - Ajankohtaista, Pääkaupunkiseutu, Yritystiedotteet

Kuvassa vasemmalta Kotikadun toimitusjohtaja Ville Rantala, Kiinteistöhuolto Kirvesniemen toimitusjohtaja Juha Kirvesniemi ja Kotikadun operatiivinen johtaja Vesa Koljonen

Kotikatu Group Oy on hankkinut Kiinteistöhuolto Kirvesniemi Oy:n osakekannan.

”Haluamme kehittyä entistä monipuolisemmaksi kiinteistöhuoltoalan toimijaksi ja siirtyminen osaksi Kotikatua on luonteva tie toteuttaa se,” kertoo Kiinteistöhuolto Kirvesniemen toimitusjohtaja Juha Kirvesniemi. ”Kaupan myötä saamme toimintaamme lisäresursseja esimerkiksi kalustopuolelle. Yrittäjän mieltä lämmittää, kun taustalle saa tukea ja apuvoimia,” Juha jatkaa.

”On hienoa saada joukkoomme kokeneita kiinteistöhuollon ammattilaisia, joilla on sama toimintaperiaate kuin meillä,” toteaa Kotikadun operatiivinen johtaja Vesa Koljonen. ”Toimintamme Vantaalla vahvistuu entisestään ja panostamme tulevaisuudessakin paikallisuuteen sekä laadukkaaseen työn jälkeen,” Vesa jatkaa.

Kiinteistöhuolto Kirvesniemi toimii jatkossa osana Kotikatua jatkaen kuitenkin toimintaansa omalla nimellään ja yritysilmeellään. Koko Kirvesniemen henkilökunta jatkaa kaupan jälkeen samoissa tehtävissä kuten ennenkin. Tässä vaiheessa kaikki yhteystiedot  säilyvät ennallaan ja mahdollisista muutoksista tiedotetaan hyvissä ajoin ennakkoon. ”Yrityskauppa ei vaikuta päivittäiseen toimintaamme vaan minä ja koko porukka olemme hommissa ja tavoitettavissa kuten tähänkin asti,” Juha toteaa.

Lisätietoja Vesa Koljonen, Kotikatu, 010 270 8056 tai Juha Kirvesniemi, Kiinteistöhuolto Kirvesniemi, 0500 459 127