Kategoria: Paikkakunnat

Digitaalisen taloyhtiöviestinnän edelläkävijä – kokemuksia Helsingin Meilahdesta

Kuva: Akateeminen Asunto-osakeyhtiö Pihlajatie 50–52
”70-vuotias taloyhtiö Helsingin Meilahdessa on dokumentoinut yhteisöllisen historiansa kirjaksi, jossa kuvataan myös, miten 50-luvun talonmiehet ovat vaihtuneet nykyajan digitaalisia alustoja hyödyntäviin huoltoyhtiöihin.”

Asukkaiden tyytyväisyys ja taloyhtiössä vallitseva hyvä yhteishenki on useimmiten seurausta taloyhtiössä toimivien tahojen välisestä aktiivisesta viestinnästä ja sujuvasta yhteistyöstä. Yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja asumisviihtyvyyttä voidaan parantaa paitsi aktiivisella hallitustyöskentelyllä niin myös panostamalla tehokkaisiin asiointi- ja viestintäkanaviin.


Helsingin läntisessä kantakaupungissa Meilahdessa sijaitsevan Akateeminen Asunto-osakeyhtiö Pihlajatie 50–52:n hallituksen puheenjohtaja Juha Saarentaus kuvailee edustamansa taloyhtiön hallitusta aktiiviseksi ja kehuu asukkaiden kesken vallitsevaa yhteisöllistä tunnelmaa: ”Hallitus on aktiivinen ja yhteisöllisyys hyvällä mallilla”.

Vuosittain yhtiössä järjestetään useita asukastapahtumia perinteisistä talkoista yhteisiin pikkujouluihin. Vuonna 1952 rakennettu perinteikäs taloyhtiö julkaisi hiljattain oman historiikkinsa, jonka julkistustilaisuudessa eräs lähitalon asukkaistakin ilmoitti haluavansa muuttaa taloyhtiöön – hyvä tunnelma selvästi välittyy myös naapurustoon.

Huoltoyhtiön tarjoama digitaalinen palvelu yllätti

Yhteydenpidon parantamiseksi entisestään on taloyhtiössä hiljattain otettu käyttöön uusi digitaalinen palvelu asumista koskevien asioiden hoitamiseksi. Paikallisen huoltoyhtiön tarjoama PHM Digital on saanut innostuneen vastaanoton Pihlajatiellä. Juha Saarentaus kuuli uudesta digitaalisesta palvelusta huoltoyhtiöltä.

”Mielenkiintoinen veto, että huoltoyhtiö tarjoaa tällaista palvelua.”

Saarentaus on itsekin ollut mukana rakennettuun ympäristöön liittyvissä digitalisaatiohankkeissa, ja niinpä erilaiset palvelualustat ovat hänelle entuudestaan tuttuja. Juha Saarentaus korostaa yhteistyön merkitystä taloyhtiön, isännöitsijän ja huoltoyhtiön välillä. Hallituksen ja asukkaiden välinen toimiva viestintä on myös yksi keskeisimmistä taloyhtiön toimivuuteen ja asumisen viihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä.

Sujuva viestintä korostuu taloyhtiöelämässä

”Hallitus käyttää palvelua tiedotuskanavana asukkaiden suuntaan. Olemme kannustaneet asukkaita lisäämään yhteystietonsa palveluun, jotta tavoitamme heidät tarvittaessa nopeastikin joko sähköpostitse tai tekstiviestillä. On myös hyvä, että koko hallituksella on näkymä huollon asioihin”, Saarentaus kertoo.

Pihlajatie 50–52:ssa tilavaraukset on siirretty PHM Digitaliin. Taloyhtiö tarjoaa asukkaille mahdollisuuden käyttää yhteisiä tiloja etätyöskentelyyn. Tilavaraukset tehdään PHM Digitalissa. ”Käytämme varauskalenteritoimintoa yhteisten tilojen varauksiin. Digitalissa on helppo myös muuttaa varausaikoja tarpeen mukaan”.

Juha Saarentauksen mukaan PHM Digital oli helppo ottaa käyttöön ja palvelu helpottaa arjen taloyhtiöasioista viestimistä ja yhteisten asioiden hoitoa.

 

Kotikatu toimii huoltoyhtiönä Pihlajatie 50-52:ssa.  PHM Digital -palvelua kehitetään asiakaslähtöisesti ja kokemuksia kerätään käyttäjiltä, jotta palvelu vastaa aidosti niin taloyhtiöiden hallitusten, asukkaiden kuin isännöitsijöidenkin tarpeisiin. Lue lisää PHM Digitalista täältä.

Nautitaan talvesta turvallisesti

Turvallisesti talvella hiekoitus ja lumityöt

Lunta sopivasti ja juuri oikeissa paikoissa – pihassa leikitään posket punaisina, siellä on hyvin tilaa autoille ja kulkuväylätkin ovat mukavan leveät ja helpot kulkea. Kun ulkoalueiden talvikunnossapitoon panostetaan, on kaikilla hyvä olla omalla pihalla pakkasten paukkuessa.


Talvihan se perinteisesti yllättää, joskaan ei kotikatulaisia. Kiinteistöjen ulkoalueiden talvikunnossapitoon on valmistauduttu hyvissä ajoin. Urakka on alkanut kesäkalusteiden suojaan siirtämisellä ja syksyn lehtitöiden viimeistelyllä.

Pääpaino talveen varautumisessa on turvallisuudessa. Aurausalueet määritellään etukäteen ja kiinteistönhuolto varmistaa, että kalusto mahtuu tekemään työnsä. Pensaat leikataan kulkuväyliltä ja
varmistetaan, että kansitasot kantavat. Lisäksi on hankittu ja asennettu aurausmerkkejä.Lumenaurauspaikat suunnitellaan ja sovitaan etukäteen, jotta kohoavat kinokset eivät häiritse kulkuväylien näkyvyyttä tai pelastusteiden käytettävyyttä.

Fiksu suunnittelee ajoissa

Auraus- ja liukkaudentorjuntasuunnitelmat tehdään Kotikadulla paikallisesti jo kuukausia ennen ensilunta. Yhdessä sovitaan, mitkä alueet aurataan työkoneilla ja mitkä ovat kiinteistönhoitajien lapioiden ja kolien vastuulla. Jotta kaikki sujuu mallikkaasti, työvälineet ja -koneet uusitaan tai huolletaan. Kotikatulaiset varmistavat oikea-aikaisen toiminnan seuraamalla säätilan kehittymistä ja tekemällä alueellisia valvontakierroksia.

Kotikadun kiinteistönhoitajat varmistavat, että jäänsula ja hiekoitushiekka riittävät, niille on sopivat säilytyspaikat ja että ne ovat paikoillaan valmiina, kun käyttötarvetta tulee. Hiekoitussiiloja on riittävästi Kotikadun hoitamien kiinteistöjen läheisyydessä ja käsihiekoitusastiat on myös täytetty jo ennen lumentuloa.

Tavoitteena ehkäistä vaaratilanteet

Kattolumitilanteen aktiivinen seuraaminen on erittäin tärkeää. Johdon, hallituksen ja isännöitsijän vastuulla on varmistaa, että taloyhtiö on sopinut talvikunnossapidosta ja kattolumista huolehtimisesta huoltoyrityksen kanssa. Kotikadulla valvotaan tilanteita jatkuvasti ja lumenpoistoon ryhdytään heti, kun tilanne niin vaatii.

Huolehdimme kaikista kattolumiin liittyvistä asioista, kuten lumilippavaroituksista ohikulkijoille, kattolumenpudotuksista, lumen siirroista sekä poisviennistä. Erityisen tärkeää valvonta on, kun lunta sataa paljon tai sää lauhtuu nopeasti. Meillä Kotikadulla on näitä tilanteita varten myös päivystysvalmius.

Taloyhtiöllä tulee olla voimassa oleva kiinteistövakuutus esimerkiksi esinevahinkoja varten. Järjestyslaki edellyttää, että rakennuksen tai rakennelman omistaja, haltija tai hänen edustajansa varmistavat, ettei putoava lumi aiheuta vaaraa ihmisille tai omaisuudelle. Kaikille turvallisen talven mahdollistaa yhteistyö ammattitaitoisen huoltoyhtiön kanssa.

Hankinnat ja toimintatavat kuntoon hyvissä ajoin

Talviturvatuotteiden riittävyys sekä tarvittavat hankinnat on tärkeää hoitaa kuntoon ennen talvea. Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan kiinteistöllä tulee olla kattolumiriskiä ja eristystä varten riittävä määrä kiinteistöpuomeja, varoituslippuja, lippusiimaa sekä sulkupylväitä.

Kovalla lumipyryllä kaikkien yhteinen turvallisuus on etusijalla. Mikäli aurauskalusto on täydessä käytössä, on taloyhtiössä oltava sovittuna toimintatavat näiden tilanteiden varalle. Näin vältytään turhilta vaaratilanteilta ja kaikki voivat nauttia talvesta turvallisesti.

Yhteinen talvikunnossapidon muistilista

  • Tehdään yhdessä suunnitelma talvikauden kunnossapidosta ja kerrataan vastuualueet.
  • Huolto määrittää aurausalueet ja varmistaa aurauskaluston pääsyn alueille.
  • Sovitaan yhdessä lumenkasauspaikat ja varmistetaan, etteivät ne haittaa näkyvyyttä tai
    pelastusteitä.
  • Huolto valmistautuu liukkauden torjuntaan: mm. hiekoitushiekan riittävyys, säilytys ja kuljetus.
  • Varmistetaan yhdessä talviturvatuotteiden riittävyys ja toimintavalmius.
  • Tarkkaillaan kattolumia!

Hyvä kiinteistönhoitaja on monen alan osaaja

Jani Kröger löysi uuden uran kiinteistönhoitajana.

Kuopiolaisen Jani Krögerin urapolku käynnistyi viitisentoista vuotta sitten LVI-asentajana, mutta sen keskeytti työuupumus. Kuntouttavan työtoiminnan myötä hän pystyi kuitenkin palaamaan takaisin työelämään ja lähti kouluttautumaan kiinteistönhoitajaksi.

– Pääsin heti Savon ammatti- ja aikuisopistolle opiskelemaan ja tein harjoitteluni Kotikadulla. Puolen vuoden opiskelun jälkeen siirryin jatkamaan opiskelua oppisopimuksella suoraan Kotikadulla. Alkuun minulla oli hiukan ennakkoluuloja alaa kohtaan, kuten että työt olisivat yksipuolisempia, mutta päinvastoin, työ on ollut erittäin monipuolista, kertaa Jani.

Monipuolinen toimenkuva pitää otteessaan

Nyt Jani on työskennellyt Kotikadulla jo kolmen vuoden ajan. Arjessaan hän pystyy hyödyntämään myös aiempaa LVI-asentajan osaamistaan.

– Työnkuvaani kuuluu pääsääntöisesti kiinteistönhoitajan, teknisen kiinteistönhoitajan ja välillä myös LVI-asentajan tehtäviä. Tehtävät tulevat toimistolta Force-sovellukseen. Meillä jokaisella kiinteistönhoitajalla on oma nimetty alueemme, jota kukin hoitaa, hän kertoo

Janin työpäiviin sisältyy postin jakoa, viemäreiden aukaisua, hanojen ja wc-istuinten korjausta, välillä myös niiden vaihtoja, sekä yleisesti havainnointia kiinteistössä ja piha alueilla.

– Jonkin verran tulee myös automaatiohälytyksiä puhelimeen, niin niitä pitää prioriteettijärjestyksen mukaan käydä paikan päällä tarkistamassa. Esimerkiksi palohälytykset tietysti vaativat käyntiä heti paikan päällä. Myös jätevesipumppaamohälytykset pitää tarkistaa aina pikimmiten, Jani avaa.

Perustöiden ohella Janin toimenkuvaan kuuluu myös päivystys seitsemän-kahdeksan viikon välein. Siihen kuuluu esimerkiksi viemäreiden ja ovien aukaisua tarpeen niin vaatiessa.

Hyvä työporukka ja onnistumiset saavat arjen maistumaan

Jani viihtyy Kotikadulla. Yksi tärkeimmistä viihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä sopivan työnkuvan ohella on mukava työporukka.

– Tulemme hyvin toimeen keskenämme ja autamme toisiamme. Töihin on mukava mennä, kun töissä saa olla omana itsenään. Arjesta nousevat esiin myös hauskimmat tilanteet töissä, pohtii Jani.

Parhaat onnistumisen fiilikset tulevat Janin mukaan asiakkailta saadusta hyvästä palautteesta, mutta työssä oppii myös uutta. Janille työ on opettanut uutta esimerkiksi automaatiosta.

Työntekijänä Jani kuvailee itseään tunnolliseksi ja huolelliseksi.

– Yritän parhaani mukaan tehdä hyvää jälkeä. Tulen mielestäni hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa, se on vahvuuteni. Lisäksi aiempi kokemukseni LVI-alalta on ollut hyödyksi. Työssäni tarvitaan erityisesti juuri sosiaalisia taitoja, jotta tulee toimeen erilaisten persoonien kanssa. Myös monipuolista kiinteistönhoidon ammattitaitoa tarvitaan.

Oiva vaihtoehto alanvaihtajalle

Jani on tyytyväinen Kotikatuun työnantajana sekä siltä saamiinsa lisäkoulutusmahdollisuuksiin, ja suositteleekin kiinteistönhoitajan työtä avoimesti.

– Tämä työ on hyvä vaihtoehto esimerkiksi LVI- tai sähköasentajille, jotka pohtivat alanvaihtoa. Näiden alojen työkokemuksesta on kiinteistönhoitajalle todella paljon hyötyä. Ala sopii myös sellaisille henkilöille, jotka pitävät monipuolisesta työstä. Kiinteistönhoitajan oltava moniosaaja, tiivistää Jani.

Työharjoittelusta kesätöihin ja takaisin

Kesätyöntekijä Jani Ahonen

Kiinteistönhoitajaopiskelija Jani Ahonen nauttii ulkotöistä ja asiakaskohtaamisista.

Kuopiolainen Jani Ahonen on 39-vuotias alanvaihtaja, joka on aiemmin työskennellyt kaupan alalla ja tehnyt siivoustyötä. Tällä hetkellä hän opiskelee Savon ammattiopistolla kiinteistönhoitajaksi. Kotikadulle Jani saapui ensin työharjoitteluun opiskelujen alussa, loka-marraskuussa 2022.

– Alun perin opettajani ehdotti minulle työharjoittelua Kotikadulla ja tänne tulin. Tammikuussa taas esihenkilöni kyseli, olisinko kiinnostunut kesätöistä ja niinpä täällä ollaan vieläkin, kertaa Jani tapahtumien kulkua.

Kesätöissä Janin toimenkuvaan ovat kuuluneet erilaiset kiinteistönhoidon ulkotyöt, pääasiassa ruohonleikkuu, roskalenkit ja pienemmät työt, kuten esimerkiksi aitojen korjaukset ja puiden sidonnat. Syksyllä Janin kesätyö jatkuu jälleen työharjoittelun merkeissä.

– Elo-syyskuu on vielä näitä kesäkauden töitä, mutta sitten syksyllä korostuvat enemmän pihojen siivous ja esimerkiksi lehtien poisto, kuvailee Jani.

Tärkeää työtä turvallisuuden ja viihtyisyyden edistämiseksi

Kiinteistönhuoltoalalle Jania vetää erityisesti ulkona tehtävän työn mahdollisuus.

– Kiinteistönhuoltoala on mielestäni monipuolinen, fyysisesti raskas, mutta tärkeytensä vuoksi myös hyvin antoisa. Tykkään ulkotöistä ja pihojen kunnossapidosta kaikkina vuodenaikoina. On mukava tietää, että oma työ helpottaa konkreettisesti asukkaiden liikkumista ja edistää heidän turvallisuuttaan ja viihtyisyyttään, perustelee kirjallisuutta ja musiikin säveltämistä harrastava Jani.

Suosikkityökseen Jani mainitsee lumityöt juuri siksi, että ne ovat fyysisesti mukavia. Parasta ja palkitsevinta työssä sen sijaan ovat olleet asiakaskohtaamiset.

– Hyvä palaute on tietysti aina palkitsevaa, mutta raskaan työn jälkeen se tuntuu erityisen hyvältä, hän perustelee.

Tasapainottelua on vaatinut aikatauluttaminen.

– Kesä on tiukempi kuin talvi, koska nurmikko kasvaa nopeasti ja työn jäljen pitäisi kuitenkin olla siisti, Jani pohtii.

Ulkotöistä pitävän unelmaduuni

Koska työt ovat jatkuneet jaksosta toiseen, ja ala kiinnostaa, on Janilla myös mielipide siitä, millaiselle henkilölle kiinteistönhoitajan työ sopii.

– Jos pitää ulkoalueiden parissa työskentelystä, ei pelkää säiden vaihtelua eikä työn fyysisyyttä, tämä on mainio valinta. Ja ahkeruudella etenee hyvin, hän täsmentää.

– Kun tekee kaikkensa, niin pääsee pitkälle, ja vaikka aina ei onnistuisi, niin siitäkin voi oppia jonkin toimintatavan, jota voi taas seuraavaksi hyödyntää, miettii Jani.

Apua ja tukea aina tarjolla

Kotikadulla Jani on viihtynyt hyvin.

– Olen saanut opetella töitä Kotikadulla pitempään työskennelleiden matkassa. Perehdytys on ollut hyvää ja työntekijät ovat suhtautuneet työntekoon tosissaan: hommat halutaan hoitaa huolellisesti alusta loppuun. Esihenkilöt ovat tarttuneet asioihin aina heti ja kaikki on hoitunut hyvin, sanoo Jani.

Työn ohessa Jani on saanut myös uusia kavereita.

– Kokemukseni mukaan yhteishenki Kotikadulla on tosi hyvä. Olen saanut tukea ja apua aina, kun olen tarvinnut, hän tiivistää.

Kotikadun asiakaspalvelu: ”Palvelemme oman kylän asukkaita, oman kylän voimin”.

Kotikadun asiakaspalvelupisteitä löytyy lähes kaikista kunnista ja kaupungeista, joissa kiinteistöpalveluyhtiö toimii. Näistä perinteisistä kivijalkakonttoreista jokainen on erilainen ja ihmistensä näköinen, mutta palvelua ohjaavat yhtenäiset arvot ja toimintamallit.
– Jokainen asiakas kohdataan Kotikadulla yksilönä, tämän tarpeita ja toiveita kuunnellen, asiakaspalvelupäällikkö Satu Hannula sanoo.


Helsingistä Ouluun ja Porista Kuopioon. Kotikadun asiakaspalvelut ovat turvallisen ja viihtyisän asumisen asialla ympäri Suomen. Paikallisissa palvelupisteissä puhelimet pirisevät ja sähköpostit kilahtelevat tiuhalla tahdilla – mutta langat pysyvät osaavissa käsissä tiukasti.

– Kun mukaan lasketaan meidän kaikki asiakaspalvelupisteet, nousee kuukausittaisten yhteydenottojen keskimääräinen lukema useisiin kymmeniin tuhansiin. Yleisimmin meihin otetaan yhteyttä sähköpostilla, ja niitä meille tuleekin noin 57 000 kuukaudessa. Hyvänä kakkosena on puhelut, joita kertyy toimisto- ja päivystysajan lukemat yhteen laskettuna reilut 35 000 kuukaudessa. Lisäksi saamme verkkosivujen chatin ja botin kautta joitain satoja yhteydenottoja, Satu laskee.

Vuodenaikojen kierto ja esimerkiksi sääolosuhteet vaikuttavat yhteydenottojen määriin merkittävästi.

– Kun lumipyry tai vaikka kesätulva iskee paikkakunnalle, alkaa asiakaspalvelussamme tavallisesti puhelin pirisemään tiuhemmalla taajuudella. Samassa kaupungissa kun sijaitsemme, olemme näissä tilanteissa aina ikään kuin ennakkoonkin ”kärryillä”, hän kuvailee.

Paikallinen tuntee paikalliset tarpeet

Kaikki yhteydenotot käsitellään Kotikadulla samalla asiakkaan tarpeita ja toiveita kuuntelevalla sekä ripeään ratkaisuun tähtäävällä palvelumallilla.

– Huoltopyynnöt, tarjoukset, laskutus, saunavuorot, ovenaukaisut ja niin edelleen. Yhteydenottojen aiheet vaihtelevat laidasta laitaan, ja jokainen asia on meille lähtökohtaisesti yhtä tärkeä. Paikallisilla asiakaspalvelutiimeillämme on valmiudet palvella hyvin erilaisissa tilanteissa, kaikenlaisissa kohtaamisissa asukkaiden, isännöitsijöiden ja taloyhtiöiden hallituslaisten kanssa. Henkilöstömme tuntee kunkin alueen toimintatavat ja kiinteistöt hyvin, mikä tukee palvelumme ripeyttä ja sujuvuutta.

– Ja vaikka paikallisesti ja pienillä huoltoyksiköillä toimimmekin, on organisaatiomme iso. Meiltä löytyy aina asiantuntija avuksi myös erityisempiin tarpeisiin ja kysymyksiin. Eli jos mikä tahansa asumisen asia on mielen päällä, soittoa tai viestiä vaan tulemaan. Me vastaamme ja reagoimme ripeästi, Satu lupaa.

Kotikadun aluejohtaja Joonas Hakola innostuu ongelmien ratkaisemisesta ja luotsaa tiimiään valmentajan ottein

Kuutta paikallisyksikköä Pohjois-Helsingin alueella johtavan Joonas Hakolan mukaan Kotikatu on työnantaja, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia itsensä kehittämiselle ja työuralla etenemiselle. ”Kun hoitaa hommansa hyvin ja motivaatiota löytyy, on polku auki pitkälle asti”, hän sanoo.


Joonas Hakolan nuoruus ja varhainen aikuisuus olivat urheilun täyteistä aikaa, mies kiersi kaukaloita ja kenttiä jopa kilpatasolla asti.

– Kyllä sinne urheilun lomaan mahtui oma aikansa myös opiskelulle, vaikka välillä hiukan tiukkaa tekikin, Joonas muistelee hymyillen.

– Merkonomin paperit tuli suoritettua, eli tuolloin asetettuun maaliin pääsin, hän lisää.

Ammatillisen työuransa ensimmäiset saappaat Joonas veti jalkaan huoltoasemaketjun liikepaikkavastaavana ja toiset keskisuuren kuljetusyhtiön kuljetusjärjestelijänä. Kiinteistönhuollon monipuoliseen maailmaan Joonas astui vuonna 2018 Kotikadun vielä toimiessa nimellä KH Kiinteistöpalvelut. Ensimmäinen tienviitta nykyiselle uralle oli lehdestä löytynyt johtajaharjoittelun hakuilmoitus.

– Vaimo sen bongasi ja kehotti minua hakemaan. Itse hetken epäröin, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna epäröinti oli turhaa. En ole tänne hakemista ja siinä samalla tehtyä uutta uravalintaa katunut hetkeäkään, Joonas kertoo.

Johtajaharjoittelu opetti laajalla skaalalla

Noin kaksi vuotta kestäneen johtajaharjoittelun aikana Joonakselle tuli tutuksi koko Kotikadun kiinteistöpalveluiden laaja repertuaari. Innokkaasti uuteen tarttuva mies imi itseensä tietoja ja taitoja  johtajan roolista ja vastuista kuin myös käytännön kenttätöiden parista.

– Näin, tein ja koin aivan kaikkea. Päiviin mahtui ulkoalueiden hoitoa, rappusiivousta, teknistä kiinteistöhuoltoa, työnjohdon tehtäviä ja niin edelleen. Perehdytys oli mielenkiintoinen ja nykyistä työnkuvaani ajatellen erittäin hyödyllinen.

– Jotta voin vetää tiimejä ja varmistaa paikallisen, ripeän ja laadukkaan palvelun toteutumisen, minun täytyy tietää, mitä meidän kiinteistöhoitajien, siistijöiden ja muiden kotikatulaisten arki pitää sisällään. Harjoittelu antoi minulle kokonaisvaltaisen perspektiivin kiinteistöpalvelualalle, Joonas kuvailee.

Monipuolinen työnkuva – vuodenajat lisämausteena

Kun Joonasta pyytää kuvailemaan aluejohtajan työtä, polveilee vastaus moneen suuntaan. Asumisen viihtyisyyden ja turvallisuuden varmistaminen sekä ihmisten tärkeimmästä omaisuudesta huolehtiminen on vastuullinen rooli, joka pitää käytännön tasolla sisällään kirjavan joukon tehtäviä – myös esihenkilöillä.

– Vaikkakin klisee, niin silti täyttä totta, että jokainen päiväni on erilainen. Työnkuvani muovautuu paitsi arjessa eteen tulevien tilanteiden ja asiakkaiden tarpeiden myös sesongin eli vuodenaikojen mukaan. Yhtenä päivänä teen toimistossa budjetointia tai vuosisuunnitelmia yhdessä yksiköiden vetäjien kanssa, ja joskus lähden itse kentälle tuuraamaan ja saatan hypätä vaikka ruohonleikkurin selkään. Iso osa minun rooliani on myös työn laadun varmistaminen ja meidän yksikönvetäjien ja asiakaspalvelun esihenkilönä toimiminen.

– Tiivistetysti sanottuna, hyvin ihmiskeskeistä hommaa tämä minun työni viimekädessä on, ja pidän siitä mitä suurimmissa määrin. Olen sosiaalinen kaveri, tykkään jutella ja tulen hyvin kaikkien kanssa toimeen.

Esimerkiksi talvikaudella kinosten kohotessa polvitaivetta kohti, vaaditaan kiinteistöhuollossa esihenkilöiltäkin melkoisia ”peliliikkeitä”, jotta lumi saadaan selätettyä ja hommat mallikkaasti maaliin asti. Tämäkin sopii Joonas luonteenlaadulle mainiosti.

– Olen ratkaisukeskeistä tyyppiä, ja suorastaan nautin siitä, että löydämme tiiminä erilaisissa pulmissa ja tilanteissa sen oikean tien onnistumiseen. Pakko keksiä ratkaisu -asenteestani tulee joskus jopa kotona hiukan sanomista, mutta töissä ja etenkin tässä ammatissa se on ehdottomasti pelkkää plussaa. Se antaa hyvän pohjan muiden tsemppaamiselle, valmentajahenkiseksi johtajaksi itseään kuvaileva Joonas sanoo.

Runsaasti mahdollisuuksia talon sisällä

Joonas juhlii tänä vuonna pyöreitä nelikymppisiään, ja samalla Kotikatu-vuosia napsahtaa plakkariin viisi. Puolen vuosikymmentä kestänyt pesti on näyttänyt, että kiinteistöpalvelujen alalla eletään muutosten aikaa. Esimerkiksi kiinteistöautomatiikka ja muut digitalisaation mukanaan tuomat teknologiat haastavat pysymään kehityksen kärryillä jatkuvasti. Tuki uuden oppimiselle on onneksi lähellä – oman talon sisällä.

– Kotikatu on ollut vuodesta 2020 lähtien osa PHM Groupia, eli nykyään meillä on organisaatiossamme vielä entistäkin enemmän erityisalojen asiantuntemusta. Tästä on ehdottomasti hyötyä, kun pitää pallotella ja pohtia asioita syvällisemmin ja monesta eri näkökulmasta.

– Mielestäni meillä on Kotikadulla kehitysmyönteinen työkulttuuri ja tiivis yhteisö, eli uuteen tartutaan yhdessä ja aina saa apua, kun sitä tarvitsee. Yhdessä me olemme vahva joukkue, Joonas sanoo.

Kotikadun laaja organisaatio on Joonaksen mukaan hedelmällinen maaperä myös työntekijöiden etenemiselle omilla työurillaan.

– Kun motivaatiota riittää ja hoitaa hommansa hyvin, on täällä monenlaisia mahdollisuuksia. Yleisellä tasolla kiinteistöpalvelu on mielestäni siksikin mielenkiintoinen ala, että tällä työllä on aito merkitys ihmisille. Aika turvallisin mielin voin luvata myös sen, että töitä riittää, Joonas tiivistää lopuksi.

Kotikatu Porin asiakaspalvelulla on paikallisuus verissä

Asiakaspalvelu on Kotikadun toiminnassa linkki asukkaiden, isännöitsijöiden ja taloyhtiöiden hallitusten sekä kiinteistönhoitajien, siistijöiden ja muiden turvallista ja viihtyisää asumista varmistavien ammattilaisten välillä. Porin paikallisen asiakaspalvelun arjessa on mukana Juha Irjala, joka vannoo kotiseuturakkauden nimiin koko sydämestään.


Juha Irjala on Kotikatu Porin asiakaspalvelun monitoimimies ja kävelevä tietopankki, johon on tallennettu asiantuntemus kiinteistöhuoltoalan käytännön tekemisestä sekä asiakkaiden palvelemisesta jo lähes 30 vuoden ajalta. Juhan ammatillinen tietotaito on paitsi lähes kaiken kattavaa myös erityislaatuista: sitä leimaa jo äidinmaidossa imetty porilaisuus.

Kun on koko ikänsä asunut, elänyt ja tehnyt erilaisia huoltotöitä samalla alueella, voi mielestäni sanoa tuntevansa paikat ja tietävänsä, miten hommat hoidetaan sujuvasti ja ripeästi, 46-vuotias Juha aloittaa porilaiselle tyypilliseen suorasukaisen lupsakkaan tapaansa.

–  Asiakas tulee minulla, meidän asiakaspalvelutiimillä ja kaikilla muillakin kotikatulaisilla aina ensin. Kun hän tarvitsee apua, sitä järjestetään. Meillä ei jäädä koskaan sanattomiksi. Jos jotain asiaa ei heti äkkiseltään osata kertoa, se selvitetään pikimmiten, hän lisää.

Porilaiset porilaisten palveluksessa – mutkatonta ja tehokasta tekemistä

Kotikatu Porin asiakaspalvelu on siis paikka, josta seudulla asuvat Kotikadun asiakkaat saavat vastauksia kysymyksiin ja apua suuriin ja pieniin asumisen pulmiin.

–  Aina voi soittaa tai voi laittaa vaikka viestin nettisivujen kautta, jos se on itselle mutkattomampaa. Pyrimme selvittämään asian kuin asian mahdollisimman pitkälle jo heti ensimmäisen yhteydenoton aikana. Erilaisia huoltotoimenpiteitä edellyttävät työt lähtevät tästä meidän kauttamme rivakasti eteenpäin tekijöilleen, Juha lupaa.

Juha ja muu asiakaspalvelutiimi toimii Porissa yksissä tiloissa, eli tieto kulkee saumattomasti ja tehokkaasti joka suuntaan. Vuosien varrella kerrytetty ja yhä kasvava paikallis- ja kohdetietämys sekä Juhan sanojen mukaan syviin porilaisiin vesiin ulottuva kumppaniverkosto ovat valttia koko Kotikatu paikallisyksikön toiminnalle – sen joskus kiireisessäkin arjessa.

–  Me porilaiset olemme tunnetusti hiukan omanlaistamme porukkaa, ehkä juuri siksi me ymmärrämme toisiamme jo pienestäkin eleestä tai äänenpainosta, Juha nauraa.

–  Kun asukas tai vaikka isännöitsijä soittaa ja kertoo meille asiansa, hoksaamme yleensä heti, mistä on kysymys. Lisäksi osaamme selvittää tehokkaasti seuraavat askeleet tilanteen tai ongelman ratkaisemiseksi, me tiedämme keneen pitää ottaa yhteyttä ja mitä asioita huomioida ja järjestää, jotta asiakas saa palvelua mahdollisimman ripeästi ja kustannustehokkaasti, hän kuvailee.

Lopuksi Juha kertoo käytännön esimerkin tapauksesta, jossa paikallisuuteen pohjautuvan toimintamallin hyödyt toteutuivat toden teolla.

–  Meidän päivystäjä sai torstain ja perjantain välisenä yönä puhelimitse tiedon, että eräässä taloyhtiössä oli mennyt kiinteistöön tuleva runkovesiputki hajalle. Me ryhdyimme heti hoitamaan asiaa yhteistyössä putkimiesten, kaivuu-urakoitsijan, isännöitsijän sekä kunnallisen vesilaitoksen kanssa. Myös asukastiedottaminen otettiin asialistalle heti aamusta.

–  Lopulta saimme putket kuntoon ja veden virtaamaan jo seuraavana iltapäivänä. Mielestäni avaimia onnistumiseen olivat, että me tunsimme kohteen, osasimme heti ottaa oikeisiin tahoihin yhteyttä ja puhalsimme kaikki yhteen hiileen heti alusta lähtien. Paikallisuudessa on voimaa – ja porilaisuudessa etenkin, Juha päättää hymyillen.

Täältä pesee – lumityöt hoituvat sulavasti halki Suomen

Arto Pietikäinen käsittelee pääkaupunkiseudun liikekiinteistöissä lumilapiota ja -kolaa reippain ottein; Oulussa koneyksikön liikkeitä ohjailee tottunein ottein työnjohtaja Mikko Kestilä. Kotikadun ammattilaiset painavat talvisin pitkää päivää luonnon ehdoilla, mutta tuiskukaan ei kismitä, kun porukka puhaltaa yhteen hiileen.


Rollaattorien ja ambulanssien on päästävä aina kulkemaan, se on selvä. Sillä ajatuksella Kotikadulla tehdään talvisaikaan pitkää päivää ja joustetaan tarpeen mukaan.

Iso osa lumitöihin ja liukkauden torjuntaan kuuluvasta työstä on sitä näkymätöntä tekemistä, johon ei kiinnitä huomiota silloin, kun se on tehty hyvin. Kiinteistöissä tehdään ensin kolaa ja lapiota vaativat pienten tilojen lumityöt: ovien suut, lastauslaiturit, seinien vierustat. Konekuskit käyvät sitten siirtämässä valmiit kasat pois. Samalla konekuskit tarkkailevat kattolumien tilannetta, ovatko rännit kunnossa, mihin tarvitaan hiekoitusta tai tarvitaanko johonkin varoituspuomeja. Tiedot raportoidaan sitten kiinteistönhoitajille, jotka laittavat paikat kuntoon.

– Lumenpoisto tehdään yhteistyössä lapiomestareiden ja konekuskien kanssa, Arto kertoo. – Vaatii vähän ennakointia tietenkin, mutta yhdessä pidetään huolta, että saadaan tärkeimmät väylät ajoissa auki.

Mitään hierarkiaa ei tekijöiden ja tekotapojen välillä ole, vaan kaikki auttavat kaikkia ja tieto kulkee. Sillä tavalla taataan turvallisuus ja toimivuus.

– Päästään järkevästi helpolla, kun toimitaan näin, tuumii Mikko. – Me pyritään palvelemaan mahdollisimman laajasti. Tälläkin tavalla puhalletaan yhteen hiileen.

Työvälineitä hiekkaämpäristä 20-tonniseen työkoneeseen

Tukkivaa lunta ja petollista liukkautta korjataan laajalla skaalalla työvälineitä. Portaiden jäät poistetaan yleensä petkeleellä, liukkautta kuritetaan sekä hiekalla että jäänsulatusaineella, tai sitten lumisodan välineeksi voidaan ottaa peräti 20 tonnia painava työkone. Oulussa kalustoon kuuluu jopa tiehöylä.

Oulun korkeudella työkoneet ovat liikkeellä päivittäin. Jos työlistalla ei ole lumenpoistoa ja -siirtoa, sillä on varmasti hiekoitusta. Koneet lähtevät pohjoisessa lumisina öinä jo puoliltaöin liikkeelle. Oulun seudulla avataan isot väylät, niin liiketiloihin kuin asuinalueillekin, yhtä aikaa. Yleisesti ottaen reitit palvelutaloihin ja sairaaloihin hoidetaan ensin, sen jälkeen liikekiinteistöt, kauppakeskukset ja konttorit.

– Täytyy varmistaa, että palvelutaloissa voidaan liikkua turvallisesti. Avataan kulkuväylät, pyörätuoliluiskat, lastauslaiturit, Arto listaa.

Kotikadun paikallistuntemus helpottaa elämää ja tehostaa työntekoa monella tavalla. Koneaurauslistat on tehty koneen koon mukaan, eli oikean kokoiset työvälineet toimivat oikeissa ympäristöissä. Samoin paikalliset tekijät tietävät pihakaivojen paikat, oikeat lumen läjityspaikat, missä kohdissa tarvitaan käsityötä kolan ja lapion kanssa, ja mitkä paikat vaativat erityistä huomiota, jotta kaikkien arki sujuisi mahdollisimman näppärästi.

Yksikään päivä ei ole samanlainen

Tavallinen työpäivä Kotikadulla sisältää monenlaista askaretta. Mikon mielestä se onkin työn suola. Tarjousten tekemisten, reittien suunnittelun ja koneiden ajamisen lisäksi työnjohtajan päivään sisältyy jatkuvaa seurantaa. Iltapäivisin yleensä tehdään seuraavaa päivää valmiiksi – suunnitellaan ja aikataulutetaan reittejä, jolloin toimeen päästään kiinni heti aamusta. Tai jo aiemmin, jos on tarvetta: lumitilannetta ja sääennusteita seurataan kaiken aikaa. Yleensä työvuoroista ja yölähdöistä saadaan kuitenkin sovittua jo edellisenä päivänä.

– Normaali työpäivä alkaa aamuseitsemältä ja päättyy kolmelta, mutta näin lumiaikaan saattaa hyvinkin olla lähtö jo aamuyöllä, sanoo Mikko. – Kyllä minulla koko päivä menee koneella, mutta riippuu vähän päivästä, millä koneella!

Kuitenkin pitkien päivien tekeminen on palkitsevaa. Oman, tutun tiimin kanssa on ilo tehdä töitä hyvässä hengessä. Kaikki ovat valmiita auttamaan toisiaan tarvittaessa. Paras kiitos työnjohtajalle onkin päivän onnistuminen: kun työt ovat ajallaan valmiit ja asiat sujuvat.

– Jos hallilla vielä hymyilyttää, eikä kukaan lähde kotiin pahalla tuulella, se on se paras kiitos, Mikko sanoo.

Iloa toki tuo sekin, kun asiakkaat ovat tyytyväisiä.

– Kyllä siitä jää hyvä mieli, Arto sanoo.

Muutenkin Kotikadulla työskentely on molemmille miehille mieleen. Työn monipuolisuus ja sen sosiaalisuus saa kiitosta.

– Ollaan samalla periaatteessa psykologeja, Arto hymyilee. – Kuuntelemme murheet ja löydämme ratkaisut. Mutta hyvin voi siellä kiinteistöllä ohi kulkiessa kysyä meiltä neuvoa. Meiltä löytyy aina apua.

 

Hyvinvointia ja hyväntekijyyttä pyörällä polkien

Kotikatu Espoon Viherpalvelun vetäjä Tuomas Äärynen on tiimiläisiään kuuleva esihenkilö ja paikallisyksikön tiimihengen rakentaja. Omasta hyvinvoinnistaan hän huolehti pyöräilemällä – ja kerää saman lajin parissa myös lahjoituksia kohteista kenties tärkeimpään, sairaiden lasten hyväksi.


10 000 kilometriä. Suurin piirtein sellaiset lukemat piirtyvät Kotikatu Espoon Viherpalvelun Tuomas Äärysen pyöräilymatkamittariin joka vuosi. Vaikka kunnioitettava kilometriluku saattaa kuulostaa äkkiseltään kilpaurheilijan aikaansaannokselta, kertoo yksikönpäällikkönä toimiva Tuomas pyöräilevänsä pääsääntöisesti vain omaksi ilokseen.

– Vaikka kilometrejä kertyy, eivät ne ole minulle mikään erityisen merkittävä juttu. En kisaa kenenkään, edes itseni kanssa. Sunnuntaipyöräilijä kuvaa terminä minua ja harrastustani varsin hyvin. Sitä on hankala selittää, mikä pyöräilyssä kiehtoo. Minulle laji vaan yksinkertaisesti maistuu. Tällainen pitkäkestoinen yksilösuorittaminen, jossa voi samalla irtaantua arjesta, sopii minun mielenlaadulleni mitä parhaiten, Tuomas nauraa.

Yhtenä joukkueena hyvällä asialla

Ihan pelkkää yksinäistä taipaleen taittamista ei Tuomaksen pyöräily kuitenkaan ole. Toimelias mies on aktiivisesti mukana myös espoolaisessa Team Rynkeby – God Morgon -tiimissä. Kyseessä on hyväntekeväisyysjoukkue, joka pyöräilee vuosittain Pariisiin ja kerää siten rahaa vakavasti sairaiden lasten hyväksi.

– ­Itse olen tiimissämme jo sitä veteraaniosastoa. Pariisin reissut olen kokenut niin pyöräilijänä kuin huoltojoukoissakin. Meillä on erittäin tiivis porukka, joka paitsi treenaa aktiivisesti yhdessä, myös osallistuu erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin ja vie sitä kautta tätä tärkeää hyväntekeväisyysasiaa eteenpäin. Meitä kaikkia yhdistää liikunnallisuus ja halu auttaa. Yhteisöllisyys on tässä hommassa se ykkösjuttu.

Tuomaksen Team Rynkeby -joukkue kerää lahjoituksia Sylva ry:lle, joka tarjoaa tukea ja järjestää toimintaa syöpäsairaiden lasten perheille valtakunnallisesti. Toinen varainkeruun kohde on AAMU Suomen Lasten Syöpäsäätiö, joka tukee lasten syöpien tutkimusta. Tuomas kertoo, että myös Kotikatu on ottanut osaa hyväntekeväisyystalkoisiin.

– Olen erittäin kiitollinen, että myös työnantajani on tukenut lahjoituksella tätä hyvää asiaa. Kerätyt varat päätyvät suoraan apua tarvitsevien käyttöön, eli meidän urheilutoimintamme sponsoroinnista ei ole kyse. Pyöräilytiimimme toimii tässä vain välikätenä, lahjoittajien ja avuntarvitsijoiden yhdistäjänä.

Hyvää tiimihenkeä rakentamassa

Yhteisöllisyydellä on tärkeä merkitys myös Tuomaksen arjessa Kotikatu Espoon Viherpalvelussa. Yksikön vetäjänä Tuomas kertoo olevansa ennen kaikkea joukkuepelaaja: hän on tiimihenkeä ylläpitävä esihenkilö, joka edesauttaa alaistensa työssä onnistumista ja jaksamista. Saman tyyppinen rooli kuin pyöräilyjoukkueen huoltajana siis.

– ­Kuuntelemisesta ja kuulemisesta se lähtee. Tämä pätee paitsi minuun itseeni myös kaikkiin muihin meillä työskenteleviin. Meillä ei ajatella sinun työsi ja minun työni -mallilla, vaan kaikki tekee töitä yhdessä ja yhteisen päämäärän eteen.

Vaikka Tuomas ”elää” pyöräilystä ja pyöräilylle, ja tiimiläistensä hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti välittääkin, ei hän silti tuputa omaa lajiaan työkavereilleen.

– Minä uskon, että ihan jokaiselle löytyy se oma juttunsa, jonka kautta voi pitää omasta hyvinvoinnistaan huolta. Ei sen välttämättä täydy olla mikään urheilulaji tai ylipäätään liikunnallinen juttu, vaan se voi olla jotain ihan muutakin. Pääasia on, että jokaisella on jokin harrastus, josta nauttii ja saa virtaa arkeensa.

Tuomas kertoo, että asiakkaitaan paikallisesti palvelevassa Viherpalvelussa on kaksi ydintiimiä: yksi tekee viheralueiden hoitoon ja ylläpitoon liittyviä töitä, toinen rakentaa ja kunnostaa lasten leikkipaikkoja. Kaikissa työnkuvissa on hyötyä siitä, että tekijän fyysinen kunto on kohdallaan.

– Jo pelkästään se, että olemme käytännössä jatkuvasti jalkeilla, on pidemmän päälle aika fyysistä. Lisäksi on paljon nostoja ja kantamisia, ja erilaisten koneidenkin käyttö edellyttää monesti vähintään kohtalaista peruskuntoa. On ihan selvä juttu, että liikunnallisista vapaa-ajan harrastuksista on näissä hommissa oma etunsa.

Hyvinvointi on kokonaisuus

Kotikadun henkilöstöjohtaja Eeva Tielinen on Tuomaksen kanssa samaa mieltä siitä, että hyvä fyysinen kunto on ehdottomasti valtti paitsi viherpalvelujen arjessa myös Kotikadun muissa työtehtävissä, siivouksessa ja kiinteistönhuollossa.

– Liikunnalliset harrastukset tukevat vahvasti hyvinvointia ja jaksamista työssä. Toki samaan hengenvetoon on sanottava, että fyysinen kunto on vain yksi osatekijä hyvinvoinnin kokonaisuudessa. Meille kotikatulaisille hyvinvointi lähtee ennen kaikkea siitä, että arki on sujuvaa työyhteisössä.

– Iso merkitys on esimerkiksi sillä, että lähijohtaminen toimii mallikkaasti. Meillä esihenkilöt tuntevat tiiminsä ja paikallisten olosuhteiden vaatimukset, he osaavat tunnistaa kunkin työntekijän vahvuudet ja hyödyntää niitä.

Tielinen muistuttaa lopuksi, että hyvinvoinnin ”omistajuus” on viime kädessä aina työntekijällä itsellään. Jokainen kotikatulainen vastaa omalla kohdallaan siitä, että elämänhallinta, terveys ja voimavarat ovat omaan työhön peilaten balanssissa.

– Esihenkilö tukee näitä asioita ja vastaa siitä, että perehdyttäminen on kunnossa, työn tavoitteet ovat selkeät ja saavutettavat ja että työstä saa palautetta. Hän pitää huolen, että työmenetelmät ja työvälineet ovat kunnossa ja työtä on mahdollista tehdä ergonomisesti oikein. Lisäksi hyvinvoinnin kannalta on merkityksellistä, että työntekijällä on vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Meillä Kotikadulla työntekijä ja esihenkilö miettivät säännöllisesti yhdessä, onko osaaminen ajan tasalla ja sitten tehdään suunnitelma osaamisen kehittämiseen, Tielinen kuvailee lopuksi.