Kategoria: Kotikatulaiset äänessä

Vastuullisuuskolmikko luotsaa Kotikatua kohti kestävää huomista

Vastuullisuus, tuo yhä useammin mainittu avainasia. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa käytännössä? Kotikadulla on tällä hetkellä työn alla vastuullisuusstrategian ja -tavoitteiden päivitys. Tähän mennessä on selvinnyt se, että hyvää työtä on jo tehty, mutta vielä parempaa kohti mennään.


Vastuullisuudella tarkoitetaan vastuuta sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista. Hanna Haapakoski, Kotikadun vastuullisuusjohtaja, on siis paljon vartija: hän vastaa konsernin yritysvastuusta ja kestävästä kehityksestä. Käytännössä tämä päivityksen aika tarkoittaa hänelle runsain määrin sisäisiä keskusteluja ja selvitystyötä, jossa tutkitaan alan vaatimuksia ja trendejä, kerätään tietoa ja kehitetään tiedonhankintaa muutenkin.

– Sitä, mitä vastuullisuus tarkoittaa juuri Kotikadulla, määritellään uudelleen nyt. Kotikadun perustehtävä ei kuitenkaan muutu mihinkään: teemme jatkossakin työn kerralla kuntoon, paikallisesti toimien. Tämän päivityksen myötä meillä on erinomainen mahdollisuus rakentaa ihmisten ja ympäristön kannalta vastuullista kiinteistöpalvelua, Hanna kuvaa.

Turvallisempaa tätä päivää

Kotikadun vastuullisuutta tarkastellaan erityisesti kahden keskeisen asian näkökulmasta. Ensimmäinen niistä on turvallisuus – niin omien työntekijöiden kuin asiakkaidenkin.

– Asiakkaan kokemaa turvallisuutta on vaikea mitata, se kun on ennen kaikkea tunne. Lisäksi työturvallisuus ei ole ainoastaan sattuneiden työtapaturmien summa, vaan kyse on työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesta turvaamisesta, koko työuran ajan. Turvallisuudesta huolehtiminen on osa laadukasta ja ammattitaitoista palveluiden tuotantoa. Kun työntekijät hallitsevat oikeat, turvalliset työtavat, tämä välittyy myös laadukkaana ja osaavana palveluna, Sampsa Soittila, turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö kuvaa.

– Vastuullisuuden ja asiakastyytyväisyyden kytkös ei aina ole itsestään selvä, mutta vastuullisuus kyllä näkyy palvelun laadussa, Hanna täydentää.

Kotikadulla työympäristöjen monimuotoisuus ja vaihtelevuus luo turvallisuuden standardien määrittelylle omia haasteitaan. Lisäksi työskentelyolosuhteet vaihtelevat vuodenajan ja vuorokauden ajan mukaan. Kun ympäristö on elävä, kahdella samaa työtä tekevällä voi olla hyvin erilaisia turvallisuushaasteita.

– Kotikatu on muutaman viime vuoden aikana kasvanut ja kehittynyt todella paljon. Tämän päivitysprosessin myötä haetaan yhtenäisiä toimintamalleja – pyritään siis tunnistamaan niitä hyviä käytänteitä ja järkeviä toimintatapoja, joita eri toimipisteissä on käytössä, jotta saadaan parhaat mahdolliset opit käyttöön kaikkialle, Sampsa sanoo.

– Työturvallisuusasiat helposti mielletään joksikin, joka on pois päivittäisestä työstä tai sitä vastaan, mutta vastuullisuus ja turvallisuushan ovat nimenomaan arjen toimintaa tukevia asioita. Työturvallisuuden edistäminen on organisaation sisällä oleva tukifunktio, joka auttaa tekemään saman työn entistäkin paremmin, Sampsa painottaa.

Kehityksessä mukana, ei suinkaan viherpesua

Toinen keskeinen asia Kotikadun vastuullisuuspäivityksessä on ympäristöystävällisyys.

– Tämäkään ei ole mikään uusi asia, mutta on jatkossa läsnä entistäkin vahvemmin, Hanna kertoo.

Kemikaalit ja kierrätys tulevat helposti ensiksi mieleen ympäristöystävällisyydessä, mutta hankintajohtaja Erkan Yilmazin tehtävänä on viedä ympäristöystävällisyys ja vastuullisuus suurempiinkin linjoihin.

– Vastuullisuus on tavaran- ja palveluntoimittajien valinnassa ensisijainen kriteeri. Toimittajavalinnan tulee olla hyvin läpinäkyvää: meillä on ennalta määrätyt kriteerit, joihin sitoudumme. Emme hae halvinta ostohintaa, vaan huomioon otetaan kokonaiskustannukset. Suomessa on paljon tilaamiseen, työelämään tai ympäristönsuojeluun liittyviä asioita, jotka lainsäädäntö vaatii, mutta me viemme vaatimukset mielellämme vielä vähän eteenpäin, Erkan kertoo.

Erkanin mukaan Kotikadun hankintastrategiana on löytää arjen tekemistä tukevia ja taloudellisesti järkeviä ratkaisuja. Esimerkiksi viime vuosiin saakka ammattikäyttöön soveltuvien sähkötyökalujen valikoima on ollut varsin suppea, mutta nykyään niihin vaihtaminen alkaa olla varteenotettava vaihtoehto. Niiden käyttö on turvallisempaa, meluhaitat ovat pienempiä ja polttoaineen vaihtuessa sähköön tulee sekä taloudellista säästöä että vähemmän päästöjä. Tuotteen koko elinkaari huomioidaan kaluston päivityksen yhteydessä, ja hankintoja tehdessä muutenkin.

– Aiemmin hankintaa on optimoitu yrityksen lähtökohdista, nyt sitä lähdetään viemään strategisempaan suuntaan. Pyritään siis tekemään hankintoja ennalta suunnitellummin ja proaktiivisesti. Meillä on suuri vastuu tehdä järkeviä, toteuttamiskelpoisia ratkaisuja aina, kun se on käytännössä mahdollista. Paljon on tehtävää, mutta ollaan menossa ihan oikeaan suuntaan, Erkan iloitsee.

Hyvinvointia ja hyväntekijyyttä pyörällä polkien

Kotikatu Espoon Viherpalvelun vetäjä Tuomas Äärynen on tiimiläisiään kuuleva esihenkilö ja paikallisyksikön tiimihengen rakentaja. Omasta hyvinvoinnistaan hän huolehti pyöräilemällä – ja kerää saman lajin parissa myös lahjoituksia kohteista kenties tärkeimpään, sairaiden lasten hyväksi.


10 000 kilometriä. Suurin piirtein sellaiset lukemat piirtyvät Kotikatu Espoon Viherpalvelun Tuomas Äärysen pyöräilymatkamittariin joka vuosi. Vaikka kunnioitettava kilometriluku saattaa kuulostaa äkkiseltään kilpaurheilijan aikaansaannokselta, kertoo yksikönpäällikkönä toimiva Tuomas pyöräilevänsä pääsääntöisesti vain omaksi ilokseen.

– Vaikka kilometrejä kertyy, eivät ne ole minulle mikään erityisen merkittävä juttu. En kisaa kenenkään, edes itseni kanssa. Sunnuntaipyöräilijä kuvaa terminä minua ja harrastustani varsin hyvin. Sitä on hankala selittää, mikä pyöräilyssä kiehtoo. Minulle laji vaan yksinkertaisesti maistuu. Tällainen pitkäkestoinen yksilösuorittaminen, jossa voi samalla irtaantua arjesta, sopii minun mielenlaadulleni mitä parhaiten, Tuomas nauraa.

Yhtenä joukkueena hyvällä asialla

Ihan pelkkää yksinäistä taipaleen taittamista ei Tuomaksen pyöräily kuitenkaan ole. Toimelias mies on aktiivisesti mukana myös espoolaisessa Team Rynkeby – God Morgon -tiimissä. Kyseessä on hyväntekeväisyysjoukkue, joka pyöräilee vuosittain Pariisiin ja kerää siten rahaa vakavasti sairaiden lasten hyväksi.

– ­Itse olen tiimissämme jo sitä veteraaniosastoa. Pariisin reissut olen kokenut niin pyöräilijänä kuin huoltojoukoissakin. Meillä on erittäin tiivis porukka, joka paitsi treenaa aktiivisesti yhdessä, myös osallistuu erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin ja vie sitä kautta tätä tärkeää hyväntekeväisyysasiaa eteenpäin. Meitä kaikkia yhdistää liikunnallisuus ja halu auttaa. Yhteisöllisyys on tässä hommassa se ykkösjuttu.

Tuomaksen Team Rynkeby -joukkue kerää lahjoituksia Sylva ry:lle, joka tarjoaa tukea ja järjestää toimintaa syöpäsairaiden lasten perheille valtakunnallisesti. Toinen varainkeruun kohde on AAMU Suomen Lasten Syöpäsäätiö, joka tukee lasten syöpien tutkimusta. Tuomas kertoo, että myös Kotikatu on ottanut osaa hyväntekeväisyystalkoisiin.

– Olen erittäin kiitollinen, että myös työnantajani on tukenut lahjoituksella tätä hyvää asiaa. Kerätyt varat päätyvät suoraan apua tarvitsevien käyttöön, eli meidän urheilutoimintamme sponsoroinnista ei ole kyse. Pyöräilytiimimme toimii tässä vain välikätenä, lahjoittajien ja avuntarvitsijoiden yhdistäjänä.

Hyvää tiimihenkeä rakentamassa

Yhteisöllisyydellä on tärkeä merkitys myös Tuomaksen arjessa Kotikatu Espoon Viherpalvelussa. Yksikön vetäjänä Tuomas kertoo olevansa ennen kaikkea joukkuepelaaja: hän on tiimihenkeä ylläpitävä esihenkilö, joka edesauttaa alaistensa työssä onnistumista ja jaksamista. Saman tyyppinen rooli kuin pyöräilyjoukkueen huoltajana siis.

– ­Kuuntelemisesta ja kuulemisesta se lähtee. Tämä pätee paitsi minuun itseeni myös kaikkiin muihin meillä työskenteleviin. Meillä ei ajatella sinun työsi ja minun työni -mallilla, vaan kaikki tekee töitä yhdessä ja yhteisen päämäärän eteen.

Vaikka Tuomas ”elää” pyöräilystä ja pyöräilylle, ja tiimiläistensä hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti välittääkin, ei hän silti tuputa omaa lajiaan työkavereilleen.

– Minä uskon, että ihan jokaiselle löytyy se oma juttunsa, jonka kautta voi pitää omasta hyvinvoinnistaan huolta. Ei sen välttämättä täydy olla mikään urheilulaji tai ylipäätään liikunnallinen juttu, vaan se voi olla jotain ihan muutakin. Pääasia on, että jokaisella on jokin harrastus, josta nauttii ja saa virtaa arkeensa.

Tuomas kertoo, että asiakkaitaan paikallisesti palvelevassa Viherpalvelussa on kaksi ydintiimiä: yksi tekee viheralueiden hoitoon ja ylläpitoon liittyviä töitä, toinen rakentaa ja kunnostaa lasten leikkipaikkoja. Kaikissa työnkuvissa on hyötyä siitä, että tekijän fyysinen kunto on kohdallaan.

– Jo pelkästään se, että olemme käytännössä jatkuvasti jalkeilla, on pidemmän päälle aika fyysistä. Lisäksi on paljon nostoja ja kantamisia, ja erilaisten koneidenkin käyttö edellyttää monesti vähintään kohtalaista peruskuntoa. On ihan selvä juttu, että liikunnallisista vapaa-ajan harrastuksista on näissä hommissa oma etunsa.

Hyvinvointi on kokonaisuus

Kotikadun henkilöstöjohtaja Eeva Tielinen on Tuomaksen kanssa samaa mieltä siitä, että hyvä fyysinen kunto on ehdottomasti valtti paitsi viherpalvelujen arjessa myös Kotikadun muissa työtehtävissä, siivouksessa ja kiinteistönhuollossa.

– Liikunnalliset harrastukset tukevat vahvasti hyvinvointia ja jaksamista työssä. Toki samaan hengenvetoon on sanottava, että fyysinen kunto on vain yksi osatekijä hyvinvoinnin kokonaisuudessa. Meille kotikatulaisille hyvinvointi lähtee ennen kaikkea siitä, että arki on sujuvaa työyhteisössä.

– Iso merkitys on esimerkiksi sillä, että lähijohtaminen toimii mallikkaasti. Meillä esihenkilöt tuntevat tiiminsä ja paikallisten olosuhteiden vaatimukset, he osaavat tunnistaa kunkin työntekijän vahvuudet ja hyödyntää niitä.

Tielinen muistuttaa lopuksi, että hyvinvoinnin ”omistajuus” on viime kädessä aina työntekijällä itsellään. Jokainen kotikatulainen vastaa omalla kohdallaan siitä, että elämänhallinta, terveys ja voimavarat ovat omaan työhön peilaten balanssissa.

– Esihenkilö tukee näitä asioita ja vastaa siitä, että perehdyttäminen on kunnossa, työn tavoitteet ovat selkeät ja saavutettavat ja että työstä saa palautetta. Hän pitää huolen, että työmenetelmät ja työvälineet ovat kunnossa ja työtä on mahdollista tehdä ergonomisesti oikein. Lisäksi hyvinvoinnin kannalta on merkityksellistä, että työntekijällä on vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Meillä Kotikadulla työntekijä ja esihenkilö miettivät säännöllisesti yhdessä, onko osaaminen ajan tasalla ja sitten tehdään suunnitelma osaamisen kehittämiseen, Tielinen kuvailee lopuksi.

 

Jo 20 nauruntäyteistä työvuotta täynnä

Hallintopäällikkö Johanna Hakala on Kotikadun Kuopion-toimipisteen hyvän meiningin hengetär ja asiakaspalvelun laadukkuuden takuunainen. Hän tarttuu arjessaan toimeen kuin toimeen yhä edelleen sillä samalla innokkuudella kuin ensimmäisenä työpäivänään reilu 20 vuotta sitten.


Kuopion Kotikadulla työskentelevä Johanna teki jo lukioaikoinaan siivoustöitä Puijon Kiinteistöpalvelussa. Tradenomiopintojen aikana hän tuuraili huoltoyhtiön toimistotöissä ja valmistumisen jälkeen aukesi vakipaikka saman työnantajan leivistä. Siitä se lähti, ja nyt työuran matkamittariin on rapsahtanut lukemiksi pyöreät kaksikymmentä. Upea ja arvostettava luku, joka kertoo ennen kaikkea siitä, että niin työnantaja, työnkuva kuin työporukkakin ovat olleet tekijätyypiksi tunnustautuvan Johannan mieleen.

– Kun kaikin puolin hyvän on kerran löytänyt, niin mitäpä sitä vaihtamaankaan, hän aloittaa nauraen.

– Toki tässä matkan varrella niin oma osaaminen kuin työnkuvakin on kehittynyt ja mullistunut melko lailla. Vastuuta on tullut lisää. Suoritin äitiysloman aikana ja sitä seuranneella opintovapaalla kauppatieteen maisterin opinnot, minkä jälkeen aloitin talouspäällikkönä Puijon Kiinteistöpalvelussa.

Kun paikallinen yhtiö liittyi yrityskaupan myötä Kotikatuun vuonna 2019, Johanna nimitettiin hallintopäälliköksi.

– Nyt toimin asiakaspalvelun esimiehenä ja tietojärjestelmävastaavana sekä hoidan muun muassa toimipisteemme henkilöstö- ja laskutusasioita. Hyvin monipuolisia ovat päiväni peräjälkeen yhä edelleenkin. Olen täällä toimistopuolella sellainen vähän kaikesta tietävä asiantuntija ja muille tuki ja turva, jolta kysytään, jos on jotain probleemaa mielen päällä, Johanna kuvailee.

Laadukkaasti ja ripeästi asiakas edellä

Kahteenkymmeneen vuoteen on mahtunut yhtä ja toista myös koko kiinteistönhuoltoalan kehitystä ajatellen. Johannan mielestä asiakkaiden odotukset ovat tänä päivänä menneitä vuosia korkeammalla, niin palvelun laadun kuin toiminnan ripeyden näkövinkkelistä katsoen.

– Meille kotikatulaisille kyseessä on tietysti positiivinen juttu, se tsemppaa meitä monella tavalla. Asumiseen ja kiinteistöjen kunnossapitoon liittyvän asiantuntijuutemme pitää olla jatkuvasti ajan tasalla ja mieluummin hiukan aikaansa edelläkin. Nyt kun olemme valtakunnallisen Kotikadun osa, ovat lähtökohdat ja resurssit tämän tavoitteen täyttämiselle entistäkin paremmalla tolalla myös paikallisesti.

– Lisäksi meidän on kehitettävä palvelumme yleistä sujuvuutta jatkuvasti, eli pitää huolta esimerkiksi siitä, että asiakkaan yhteydenottoihin vastataan heti ja huoltotyöt lähtevät eteenpäin kiinteistönhoitajille nopeasti.

Johanna kertoo, että lähellä asukkaita ja isännöitsijöitä toimivan Kotikadun pyrkimyksenä on auttaa asiakkaitaan jo ensimmäisen yhteydenoton, yleensä puhelun, aikana mahdollisimman perusteellisesti.

– Mielestäni olemme suoriutuneet tässä mallikkaasti, ja saamamme palaute kertoo ihan samaa tarinaa. Se motivoi minua, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, Johanna myhäilee tyytyväisenä.

Rempseässä työporukassa kaikilla kivaa

Tärkein motivaattori Johannan arjessa on kuitenkin yhteisöllisyys ­– tarkemmin sanottuna oma tuttu työporukka, jossa savolainen rempseys näkyy ja kuuluu.

­– Meillä ei turhia nipoteta ja nauru raikaa monesti. Kaikki vetävät yhtä köyttä ja kaikki viihtyvät. Ainakin minusta tuntuu suoraan sanottuna siltä, että työpaikallamme jokaisella on töissä kivaa.

Ja kun hyvä meininki syntyy kuin itsestään, ei tiimihenkeä tarvitse juurikaan sen kummemmilla konsteilla rakennella. Johanna kertoo, että sille silti annetaan välillä pientä buustia esimerkiksi koko työporukan yhteislounaiden muodossa.

– ­Nyt korona-aikana yhdessäolo on valitettavasti jäänyt tavallista vähemmälle, kun on ollut näitä etätyökuvioita ja muita. Mutta eiköhän se normaalikin aika taas kohta koita. Meillä ainakin uskotaan ja toivotaan niin. Pian voidaankin buukata taas vaikka keilailu tai vastaava tempaus ja ottaa ilo kunnolla irti. Saapa nähdä kuka tällä kertaa nappaa voiton, kisailusta ja urheilusta innostuva Johanna päättää hymyillen.

Laadukas palvelu syntyy yhteistyönä

Oulussa muutokset eivät tahtia hidasta – päinvastoin. Kun Kotikatu Oulu sai reilu vuosi sitten riveihinsä Talkkaripalvelut Vaaralan, hyvät käytännöt napattiin käyttöön. Samalla saatiin lisää resursseja asiakkaiden palveluun. Viimeisimpänä uudistuksena Meranti Siivouspalveluista ja Kiinteistöhoito Jurvelinista tuli osa Kotikatua –  ja osaamista tuli taloon taas runsain mitoin! Meranti ja Jurvelin jatkavat toimintaansa omilla nimillään ja saman tutun henkilöstön voimin.


– Olemme saaneet parannettua toimintaamme yhdistämällä toimintatapojamme, toteavat muun muassa asiakaspalvelussa työskentelevät Saila Runtti ja Niina Vaarala yhdestä suusta.

– Saimme Talkkaripalvelut Vaaralasta hyviä käytäntöjä esimerkiksi asuntotarkastuksiin, jotka hoituvat nyt entistäkin sujuvammalla otteella. Yhdistymisen tuomat edut näkyvät asiakkaille palvelun laadun paranemisena, ja toki kehitämme toimintojamme jatkossakin, iloitsee Saila.

Kiinteistöhuoltoa kolmesta toimipisteestä

Monipuolinen palvelukokonaisuus on asiakkaiden saatavilla tutulta toimijalta. Kiinteistöhuollon, siivouksen ja puutarhapalveluiden lisäksi käytössä on koneenkuljettajia sekä sähkö- ja LVI-asentajia.

– Voimme tarjota asiakkaillemme laajempaa palvelukokonaisuutta siivouksen ja kiinteistöhuollon lisäksi, muun muassa pienimuotoisia maanrakennustöitä piha-alueilla ja huoneistojen remontteja märkätilasertifikaatteja noudattaen, kertoo Niina.

Kotikadun työntekijät toimivat kolmesta toimipisteestä käsin. Asiakaspalvelu on keskittynyt Toppilaan, ja kaksi muuta huoltotupaa sijaitsevat Ruskossa ja Rajakylässä.

– Vastaamme Toppilassa kaikesta kiinteistöhuollon asiakaspalveluun liittyvästä. Huoltotyöt kirjataan järjestelmään, josta ne näkyvät reaaliaikaisesti kiinteistönhoitajalle. Tarvittaessa yhteydenotot käännetään työnjohtoon, yksikönpäällikölle tai aluejohtajalle, kertoo Niina.

– Oli sitten kyseessä nurmikonleikkuu, auraus tai vesikalustekorjaus, matka kohteisiin on lyhyempi, kun liikkeelle lähdetään sijainnin mukaan lähimmältä huoltotuvalta. Kolme toimipaikkaa turvaavat myös toimintaa korona-aikana. Mahdollinen karanteeni yhdessä huoltotuvassa ei estä kahta muuta toimimasta, toteaa Saila.

Valtakunnallinen mutta paikallinen

Useammasta toimijasta muodostunut kokonaisuus on toki suurempi, mutta kuitenkin tuttu ja paikallinen. Samat ihmiset tervehtivät edelleen yhtä lailla taloyhtiön pihalla kuin vaikkapa asiakaspalaverissa. Teemu Runtti jatkaa edelleen Kotikadun aluejohtajana ja Tero Vaarala toimii Kotikadulla yksikönpäällikkönä.

– Meidän väki tunnetaan Oulussa. Toisaalta taas Kotikadun valtakunnallisuus tuo toimintaan paljon helppoutta ja etuja. Meillä on oma it-tuki, johon voi tarvittaessa soittaa ja esimerkiksi palkanlaskenta tehdään keskitetysti koko maassa, Saila sanoo.

– Olen itse ollut aina asiakaspalvelutyössä, koska haluan olla ihmisten kanssa tekemisissä. Työt ovat monipuolisia ja joka päivä tulee uutta opittavaa. Keskinäistä yhteistyötä tarvitaan paljon, ja asiakas on aina tärkein, kertoo Niina.

– Saimme hiljattain uuden työnhallintajärjestelmän, johon voi kirjata entistä yksityiskohtaisempaa tietoa, kertoo Niina.

– Asiakkaiden toiveet ja tarpeet on helpompi huomioida, kun järjestelmästä näkee suoraan vaikkapa taloyhtiön sopimuksen tarkemmat tiedot. Myös käyttökatkoksia tulee olemaan vähemmän ja palvelun laatu paranee monesta kohtaa, iloitsee Saila.

Porissa kaik hoituu

Monipuoliset työtehtävät ovat kiinteistönhoitaja Jere Frimanin arjen iloja. Se myös näkyy: ”Jere hymyilee koko ajan. Työ kuin työ ratkeaa ripeästi ja parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyömme sujuu valtavan hyvin”, nyökkää Kotikadun tyytyväinen asiakas, kehitysvammaisten asumisyksikkö Poijun vastaava ohjaaja Laura Ketola.


Kiinteistönhoitaja Jere Friman voi vastata puheluun melkeinpä missä ja minkä ääreltä tahansa. Tällä kertaa hän on juuri ryhtymässä selvittämään, miksi porilaisen tuetun asumisen yksikön WC-istuin vuotaa. Jere on tykätty ja osaava – nytkin ongelma luultavasti hoituu vikkelästi. Vaikka päivän työlistalla on mukavasti mittaa, Jerellä on aikaa jutella. Se on yksi tämän vahvasti Porin murretta puhuvan, helposti lähestyttävän huoltomiehen vahvuuksista. Vaikka Jerellä olisi kiire, se ei näy ulospäin. Työt tehdään asiallisesti, hyvin ja vauhdilla, silti tippaakaan hoppuilematta.

– Avoin keskustelu ja tiivis yhteistyö auttavat paljon. Ja koska palvelemme paikallisesti, tunnemme kohteemme hyvin. Samoin myös yksiköiden asukkaat ovat tulleet tutuiksi ja osaamme toimia heillekin parhaalla mahdollisella tavalla. Liikaa häiritsemättä, toiveet ja tarpeet huomioiden, Jere kuvailee.

– Me kaikki pidämme kovasti Jerestä. Hän tulee todella nopeasti auttamaan ja on vieläpä erittäin positiivinen. Lisäksi arvostamme Jeren pelisilmää – hän on hienotunteinen ja osaa hyvin katsoa tilanteet, milloin huoneisiin voi mennä, vastaava ohjaaja Laura Ketola kiittelee.

”Kun kiinteistöistä pidetään hyvää  huolta, pystytään ehkäisemään ongelmia”

Jere huolehtii päivittäin useiden kohteiden viihtyisyydestä ja toimivuudesta Porissa. Niistä kaksi on tuetun asumisen yksikköjä Veturitallinkadulla: 12-paikkainen tilapäisyksikkö Poiju ja 20-paikkainen kehitysvammaisten autettu asuntola Tyrni.

– Tyrni on vakituisen asumisen yksikkö, joka palvelee pääsääntöisesti autismikirjon asiakkaita. Heillä on yhteiset tilat sekä jokaisella oma huone. Poijussa puolestaan tarjoamme tilapäishoitoa kaikenikäisille erityisen tuen tarpeessa oleville, pääsääntöisesti kehitysvammaisille, Laura avaa Porin vammaispalvelujen toimintaa.

– Tehtävämme on antaa kodinomaista hoitoa ja tukea perheiden jaksamista, hän lisää.

Jere on tuttu näky sekä Poijussa että Tyrnissä, sillä hän piipahtaa paikalle joka päivä. Työtehtäviä yksiköissä on laidasta laitaan. Tyypillisimpiä ovat esimerkiksi vesikalusteiden asennustyöt, ilmastointilaitteiden suodatinvaihdot, hyllyjen kiinnitykset ja kalustetarkastukset sekä lampunvaihdot. Tehtävää on sekä ulkona että sisällä.

– Enemmistö töistä on ylläpitotöitä. Kun kiinteistöistä pidetään hyvää huolta, pystytään ehkäisemään tulevia ongelmia. Teimme esimerkiksi hiljattain ison vesikalustetarkastuksen kaikissa huoneissa ja keittiöissä. Tarkistimme tiivisteiden kunnon ja vaihdoimme niistä osan, Jere luettelee.

Pikaista reagointia ja moderni tapa toimia

Paitsi Jeren osaamista ja iloisesti palvelevaa asennetta, Porin vammaispalveluissa arvostetaan kovasti myös Kotikadun nykyaikaisia toimintamalleja.

– On kätevää, että vikailmoitukset saa tehtyä netissä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Kuvailemme ongelman ja Kotikadulta tullaan katsomaan, mitä asialle voidaan tehdä. En muista, että olisimme koskaan joutuneet odottamaan huoltoa vaan meitä on aina palveltu ripeästi, Laura iloitsee.

Vastuu huoltopyyntöjen kirjaamisesta on annettu koko Poijun ja Tyrnin henkilökunnalle.

– Se kirjaa, kuka on vuorossa ja huomaa tilanteen. Mahdollisimman pian, etteivät jää asiat roikkumaan tai rempalleen. Ja mikä mukavinta, voimme luottaa siihen, että huolto tulee jo saman päivän aikana, Laura hymyilee.

Kotikatu Kuopiossa: Toimivan yhteistyön huipulla

Sanonnan mukaan näköala Puijolta on Suomen kauneus yhteen tauluun koottuna. Kuopion kotikatulaisilla on kunnia vastata Puijon lakialueen kiinteistöhuollosta, viihtyisistä ulkoalueista sekä olla mukana rakentamassa upouusia elämyksiä yhdessä Puijo Peakin kanssa.


Mäkihyppy on ollut Pekka Niemelän päälaji pienestä pitäen, ja Puijolta ponnistanut mies tunnetaan arvostetusta päävalmentajatyöstään viiden eri maan lipun alla. Vuonna 2019 hänelle tarjoutui ainutlaatuinen tilaisuus kokeilla siipiä yrittäjänä.

– Kuopion kaupunki järjesti ideakilpailun Puijon tulevaisuudesta, ja meidän liiketoimintasuunnitelmamme voitti. Kun vietin matkalaukkuelämää 200 päivää vuodesta, oli hotellihuoneissa aikaa miettiä, miten herättäisin Puijon matkailualueen loistoonsa ja sovittaisin maailmalta keräämäni ideat suomalaisiin raameihin. Oivalsin, että koko Kuopion kattavaa positiivista kierrettä ei tehdä yhden miehen muskeleilla. Tarvitsin alusta alkaen mukaan parhaat ja asiaan sitoutuneet ammattitaitoiset kumppanit, Pekka painottaa.

Ykkösketjuun valikoitui Kotikatu Kuopio, jonka maine luotettavana toimijana oli vahva. Kotikatu jakoi Puijo Peakin kanssa samat edistykselliset arvot sekä halun uudistaa toimintaa kestävän kehityksen otteella.

Apukäsinä myös kehittämisprojekteissa

Kotikatulaiset tekevät yhteistyötä sekä Puijo Peakin että kaupungin Tilapalveluiden kanssa.

– Vastaamme 365 päivää vuodesta kiinteistöhuollosta Puijon matkailualueella, jonka keskiössä on Puijon torni. Työt painottuvat ulkoalueiden puhtaanapitoon, huolto- ja korjaustehtäviin, konetöihin sekä päivystykseen. Lisäksi olemme näyttäneet osaamisemme projekteissa, joiden tähtäimessä on alueen monipuolinen kehittäminen, kuten rengasmäen mattohissin kasaaminen sekä asennus, työnjohtaja Marko Karvonen avaa niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin uniikkia yhteistyökuviota.

Vierailijoilta on saatu hyvää palautetta alueen yleisviihtyvyydestä. On tärkeää pystyä luottamaan, että paikat pelittävät moitteettomasti sesongista toiseen.

– Puijon maja on valmistunut vuonna 1907 ja panoraamanäkymällä varustettu Torni vuonna 1963. Natura-alueeseen kuuluvassa metsässä asustaa 200-vuotiaita kuusivanhuksia. Ainutlaatuisen ympäristön ja historiallisten rakennusten kanssa ei voi olla piiruakaan jälkijättöinen. Jos jossain prakaa, niin on tärkeää, että töihin tartutaan heti, Pekka toteaa.

Huolella ja ylpeydellä hoidettu maamerkki

Paraikaa Tornissa käynnistellään nurmien leikkuuta. Kaikissa rutiinihommissakin on otettava huomioon alueen erityislaatuisuus.

– Korkean sijainnin vuoksi lumet sulavat hiukan eri tahdissa kuin alempana. Huolehdimme myös, että päivittäiset huoltokierrokset on käytynä ennen ravintoloiden avaamista. Onneksi työt voi täällä koneidenkin kanssa aloittaa jo aamuviideltä, koska kuuntelijoina on korkeintaan aarniometsän eläimiä, Marko hymyilee.

– Niin huikea paikka tämä on, että löydän itseni Tornin kupeesta vapaa-ajallakin: Puijon majalla on nautittu monet hyvät lounaat

Kotikatu Jyväskylässä: Talkkarina keskellä kaupungin merkittävintä kehityshanketta

Vuoteen 2010 asti paikalla jyskytti paperitehdas, nyt Tourujoen kainaloon Kankaalle on rakentumassa ekologinen ja luova kaupunginosa, jossa yhdistyvät tulevaisuuden tuoreimmat oivallukset, älykkyys ja kestävä rakentaminen. Yli 30 hehtaaria kattava alue sai viime joulukuussa oman talkkarinsa. – TL-Maintin Jukka Sillankorvan ote lapiosta on taatusti yhtä edistyksellinen kuin Kangaskin, hymyilee palvelupäällikkö Ulla-Maija Valtonen Kankaan Palvelusta.


Talkkarin titteli komeilee niin Jukan ulsterissa kuin autossakin. Miehen silmäkulmassa kujeilee huumori, kun hän kertoo ”työsuhdeasunnostaan”, joka sijaitsee vuonna 1916 rakennetussa hevostallissa.

– Tosin parhaiten minut löytää ulkohommista tai huoltokierroksilta vastaamissamme kerrostaloissa, joita on tällä hetkellä Kankaan alueella seitsemän. Joukossa on osake- ja vuokrataloja, viimeisimpänä tulokkaana monisukupolvikortteli koostuen sekä opiskelijakodeista että varttuneemman väen asunnoista. Pihalla juuri keskusteltiin asukkaan kanssa, että mitenköhän ne nuoret saavat seniorien biletykseltä lainkaan opiskeltua, Jukka virnistää.

Näytön paikka kaikille osapuolille

Kankaan sanotaan olevan oma tiivis keitaansa keskustan kupeessa. Rakentaminen elää hetkessä ja tähtää tulevaisuuteen: miljardiluokan kokonaisinvestoinninon määrä valmistua vuonna 2040 tarjoten resurssiviisaan kodin 6000 asukkaalle sekä yli 2000 työpaikalle.

– Voi rehellisesti myöntää, että Kankaan hanke on vaativa tilaaja. Tämän kokoluokan projektissa on monta toimijaa, tilanteet muuttuvat ja työmaat etenevät koko ajan. Ajatus kilpailuttaa ja hakea alueelle talkkaria lähti aidosta tarpeesta ylläpitää teknisesti ehjää sekä toimivaa ympäristöä yli perinteisten huoltorajojen. Yhteistyötä Kotikatuun kuuluvan TL-Maintin kanssa on takana alle vuosi, mutta jo nyt on huomattu, miten huoltopalveluiden kokonaiskoordinaatio on helpottunut, Ulla-Maija kertoo.

– Kankaan identiteettiin kuuluu kuunnella asukkaita herkällä korvalla. Olen saanut positiivista palautetta Jukan ammattitaidosta sekä talkkarin läsnäolosta, joka tuo turvallisuudentunnetta asumiseen, hän jatkaa.

Työkalupakissa kehitysideoita

Talkkarilta odotetaan ulkoalue- ja kiinteistöhuollon lisäksi huomioita sekä tarkkaa silmää alueen toiminnallisuuden edistämiseksi. Viimeksi kaupungin rattaisiin lähti ehdotus jätepisteiden roska-astioihin liittyen.

– Aikaisempi työkokemus Lutakossa kartutti kokemusta erityisesti uuden asuinrakennuskannan vaatimuksiin. Yhteensovittamista piisaa, ja on myös pysyttävä kartalla työmaiden liikennejärjestelyiden suhteen, Jukka pohtii.

– Onneksi jo lähes ajattelet puolestani! Yhteyden toimiessa ei töiden perään tarvitse kytätä. Meidän talkkarilla kun on tapana, että se lunastetaan, mitä sovitaan, Ulla-Maija kiittelee

TL-Maint ja Kotikatu ovat osa PHM Groupia.

Oulussa kaikki hyvin: Kotikauppa Kotikadulla

”Jotta kaupassa olisi kiva käydä”, kuuluu K-ryhmän slogan. Sen allekirjoittaa myös oululaisen K-Supermarket Toppilan diplomikauppias, Janne Saarela. Jotta tavoitteeseen päästään joka päivä, on rinnalle valittu luotettava kiinteistönhuollon asiantuntija – Kotikatu, tottahan toki.


K-Supermarket Toppila avasi ovensa ensimmäisen kerran joulukuussa 2015. Sittemmin paljon on muuttunut, mutta moni asia on säilynyt ennallaan: K-Supermarket Toppilassa asiakkaita palvellaan parhaalla mahdollisella tavalla. Yksi osa kokonaisvaltaista asiakaspalvelukokemusta on siisteys. Kun kaikki toimii kuten pitääkin, kaupassa on mukava asioida. Sen Kotikatu on varmistanut yhdessä myymälähenkilökunnan kanssa jo ensimmäisestä aukiolopäivästä lähtien.

Toimeliaat yöt takaavat siistit aamut

Kotikatulaiset pitävät huolta K-Supermarketin viihtyisyydestä. Käytännössä se tarkoittaa monipuolisia ulko- ja sisätöitä: muun muassa lumi- ja hiekoitustöitä, ruohonleikkuuta, siivoamista ja tekniikasta, lämmityksestä sekä ilmanvaihdosta huolehtimista. Työtä pyritään tekemään silloin, kun kauppa ei ole auki tai ihmisiä on vielä vähän.

– Asiakkaille kotikatulaisten yöllinen ja aamuvarhainen aherrus näkyy siistinä ympäristönä. Työskentelemme pääsääntöisesti sellaiseen aikaan, ettei meistä ole asiakkaille haittaa, Kotikadun työnjohtaja Harri Väänänen kertoo.

– Esimerkiksi näin korona-aikaan maskeja saattaa olla vähän siellä sun täällä. Me hävitämme ne asianmukaisesti ja varmistamme, että ostoksille on kiva tulla, hän lisää.

Kyllä paikallisuudelle ja avoimelle keskustelulle

Kauppias kuvaa Kotikadun paikallisesti palvelevaa toimintamallia hyväksi ratkaisuksi. Avoimuus ja suora keskusteluyhteys ovat kantaneet mukavasti hedelmää.

– Uskon, että tulemme toimimaan vielä pitkään yhdessä. Kotikatulaiset ovat hoitaneet asiansa hyvin. Meillä on tietyt toiveet kiinteistönhuollon suhteen ja varmistamme tavoitteisiin pääsemisen säännöllisillä palavereilla ja yhteydenpidolla, Janne sanoo.

– Tänne vaan puhelua ja pyörät lähtevät nopeasti pyörimään, Harri lupaa.

K-Supermarket Toppilassa on alusta asti vannottu suomalaisuuden ja paikallisuuden nimiin. Se näkyy mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi kalustehankinnoissa ja tuotepaletissa. Valikoimissa on lähes 15 000 tuotetta ja paikallisuus on hyvin edustettuna esimerkiksi leivissä, leivonnaisissa, vihanneksissa, marjoissa ja kananmunissa.

– Olemme nuorekas, asiakkaita kuunteleva kauppa. Alueemme kehittyy nopeasti ja pyrimme kehittymään siinä mukana. Me täytämme asiakkaamme tarpeet ja helpotamme heidän arkeaan tavoilla, joista he eivät ole tohtineet vielä haaveillakaan, Janne kuvailee kauppansa ydintä.

Kotikatu Pirkanmaalla: Ulkoalue on näkyvä osa tapahtumaelämystä

Tampere-talolla järjestetään vuosittain yli tuhat tapahtumaa, jotka houkuttelevat paikalle peräti 620 000 vierailijaa vauvasta vaariin. Ulkoalue on pidettävä heitä varten viihtyisänä ja ennen kaikkea turvallisena. – Avoimella yhteistyöllä ja nopealla reagoinnilla turvataan tapahtumavieraiden kulku haastavissakin keliolosuhteissa, kertoo Tampere-talon kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Marko Koivisto.


Kiinteistönhoitaja Ville Määttänen aloittaa työpäivänsä aina Tampere-talolta. Hän vastaa Tampere-talon sekä viereisen Courtyard by Marriott -hotellin ulkoalueiden siisteydestä ja turvallisuudesta: siivoaa roskat ja lehdet, tyhjentää roskikset ja huolehtii lumenpoistosta ja liukkaudentorjunnasta. Tampere-talolla se tarkoittaa, että talvisin lapiohommia riittää.

– Alue ei ole kovin iso, mutta portaita ja sisäänkäyntejä on paljon. Pääportaita ei hiekoiteta lainkaan, ja ne on pidettävä aina sulana.

Työt tehdään aikaisin aamulla ennen kuin Tampere-talon vieraat saapuvat ja hotellin asiakkaat heräilevät. Tapahtumapäivinä kohde saa Villeltä tarvittaessa erityistä huomiota.

– Jos päivän aikana esimerkiksi sataa paljon lunta, käyn paikalla uudelleen ja varmistan, että kulku on turvallinen ja alue varmasti siisti.

Kunnossapito- ja huoltotöissä painotetaan oikea-aikaisuutta: päivisinkin työt tehdään niin, että niistä ei aiheudu häiriötä, saati vaaraa, kiinteistöissä asioiville.

Tuttu kiinteistönhoitaja on askeleen edellä

Kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Marko Koivisto on ollut Tampere-talon palveluksessa yli 30 vuotta. Sinä aikana kiinteistöhuolto on ammattimaistunut melkoisesti. Varsinkin talotekniikan ja rakennusautomaation kehittyminen ovat vieneet yhteistyötä vahvasti kohti sopimusmallia. Koiviston mukaan pitkäkestoisella yhteistyöllä on suora vaikutus siihen, miten hyvin kohdetta hoidetaan.

– Meillä esimerkiksi saattaa tuiskulumi pakkautua yhden poistumatien ovelle. Pitkään tontilla ollut työntekijä tietää tällaiset erityistä huomiota vaativat kohdat ja hoitaa ne ennen kuin me ehdimme edes pyytää.

– Kun kiinteistöhuolto on askeleen meitä edellä, niin asiat menevät hyvin. Koivisto kiittelee yhteistyötä Kotikadun kanssa avoimeksi ja syväksi.

– Viestejä vaihdetaan puolin ja toisin ja poikkeamiin reagoidaan nopeasti. On tärkeää, että kiinteistönhoitaja tietää, mitä tontilla milloinkin tapahtuu. Sanoisinko jopa, että meidän yhteistyö on sopimustasoa syvempi.

Erityismaininnan ansaitsee myös Kotikadun asiakaspäällikkö Juha Pehkonen.

– Toisinaan asiat henkilöityvät, ja Juhan tapauksessa kävi juuri niin: seurasimme Juhan perässä Kotikadun asiakkaaksi. Juha ymmärtää käytännön työn ja vaikuttaa osaltaan myös toteutuksentasoon. On tärkeää, että ihminen pitää minkä lupaa.

Toimiva kiinteistöhuolto vahvistaa asiakaskokemusta

Koivisto näkee, että kiinteistöhuollolla ja sen tarjoamalla turvallisuudella ja viihtyisyydellä on iso merkitys Tampere-talon palvelukokonaisuuteen.

– Asiakaskokemus alkaa jo kauan ennen kuin asiakas saapuu meille. Kivaa tapahtumailtaa voidaan odottaa pitkäänkin. Ihan pienikin asia, esimerkiksi pihalla liukastuminen, voi pilata muuten onnistuneen viikonlopun. Piha-alueen turvallisuus ja esteettömyys on aivan ehdottoman tärkeitä kokonaisuuden kannalta, ja yleinen siisteys ja viihtyvyys vaikuttavat asiakaskokemukseen merkittävästi.

Asiakaspalautetta kuunnellaan herkällä korvalla. Koivisto ontyytyväinen, että asiakkaat antavat nykyään mielellään palautetta ja kehitysehdotuksia.

– Olemme myös pyrkineet madaltamaan kynnystä asiakaspalautteen antamiseen. Risut ja ruusut vievät toimintaamme eteenpäin.

Me ollaan Lahest

Kotikadun yksikkö Lahdessa työllistää noin 40 lahtelaista kiinteistöhoidon ammattilaista. Aluejohtajalla Markku Saarisella sekä työnjohtajilla Jani Niemellä ja Petri Pitkäsellä on jokaisella pitkää kokemusta omasta kiinteistöhuoltoyrityksestä – ja nyt he ovat Kotikadun palveluksessa. Lahdessa nämä miehet tunnetaan alan uran uurtajina ja hyvästä työnjäljestä. Mikä Kotikatu Lahden salaisuus on?


– Me ollaan Lahest, tiivistää Markku ja jatkaa: – Tunnemme asiakkaamme ja kohteemme, lisäksi meillä on yhä samaa huoltohenkilökuntaa töissä kuin 20 vuotta sitten. Töitä tehdään samalla hengellä kuin aikoinaan yrittäjänä – ripeästi ja tunnollisesti.

Asiakkailta tuleekin hyvää palautetta juuri perustekemisestä. Kun henkilöstö tuntee alueen ja asukkaat, hyötyvät asiakkaat laadukkaasta työnjäljestä. Kotikatu Lahdessa työntekijät pelaavat samaan pussiin ja yhdessä tekemällä päästään parhaaseen lopputulokseen.

”Nopeasti mutta laadukkaasti ja turvallisesti”

Jokainen yhteydenotto ja huoltopyyntö kirjautuu keskitetysti järjestelmään, mikä nopeuttaa ja parantaa palvelua.

– Kun asiakas ottaa yhteyttä asiakaspalveluumme, kirjataan huoltopyyntö heti järjestelmään, joka lähettää samalla automaattisesti viestin huoltotyöntekijän kännykkään. Jos kyseessä on todella kiireellinen tehtävä, asiakaspalvelijamme soittavat tekijöille, jotta pystymme reagoimaan riittävän nopeasti. Jokaisen yksikön työnjohtajat seuraavat, että työt tehdään tilanteen vaatimalla ripeydellä riippuen kiireellisyystasosta, kuvailee Markku.

– Kaikki toimeksiannot ja tehdyt työt jäävät muistiin järjestelmään. Ei ole mahdollista, että joku unohtaisi tehdä jotain tai joku huoltopyyntö jäisi huomiotta kokonaan.

Laadunvalvonta onkin työnjohtajille tärkeää. Sen lisäksi, että tiimin kanssa käydään asiat yhdessä läpi ja tarkastetaan, että työmääräykset on ajallaan tehty, tarkastaa työnjohtaja itse kohteet.

– Kierrän aamuisin kohteita ja näen ulkoalueiden tilanteen. Näin pystyn reagoimaan heti, jos on jotain puutteita, kertoo Jani.

Edes kiireajat eivät estä töiden tekemistä kunnolla ja oikomatta. Lahdessa tehdään töitä asukkaiden turvallisuus edellä.

– Säätilojen äkilliset muutokset aiheuttavat helposti kiirettä ja tehtävien uudelleen organisoimista. Ykkösluokan kiireellisiä tehtäviä ovat lumityöt ja hiekoitukset. Näitä töitä tehdessä ei katsota kelloa, vaan työt tehdään huolellisesti loppuun asti, jotta asumisturvallisuus pysyy oikealla tasolla, Petri sanoo.

”Kuin omaa pihaa hoitaisi”

Aina tulee eteen tilanteita, jolloin tarvitaan apua virka-ajan ulkopuolella. Kotikatu Lahden päivystyksessä reagoidaan ripeästi, jos asukkaiden avaimet jäävät kotiin tai tulee vastaan hätätöitä.

– Ja mikä parasta, päivystyksessämme on suuri määrä samoja työntekijöitä, jotka hoitavat myös päivisin alueen töitä. On todellinen etu, kun päivystystehtäviä suorittava henkilöstö tuntee kohteet, Petri sanoo.

Jani on samaa mieltä siitä, että paikallistuntemus on laadun tae. Koko ikänsä Lahdessa asunut Jani tuntee hoitamansa kohteet läpikotaisin.

– On siinä tiettyä nostalgiaa, kun yhä hoidamme kohdetta, jossa asuimme perheen kanssa syntyessäni. Samassa kiinteistössä meillä on kahvitupa, jossa tiimin kanssa käydään aamuisin läpi tulevat työt ja vaihdetaan kuulumiset, Jani kertoo.

– Eri kohteissa on erilaisia käytäntöjä ja tapoja tehdä. Mistään kirjoista ei voi oppia sitä, mitä asiakas haluaa ja miten asiakas haluaa työt tehtävän. Asiakastuntemus on meillä oletusarvo, jatkaa Jani.

Myös Petrillä on kymmenien vuosien kokemus lahtelaisten kiinteistöjen huollosta.

– Meillä on paljon pitkäaikaisia asiakkaita, osa lähes 30 vuoden takaa. Hoidan itsekin kohteita, jotka kuuluivat lapsuuden maisemiin – tuttuja pihoja, joita on mukava pitää kunnossa.