Kategoria: Kotikatulaiset äänessä

Musiikkia ja kiinteistöhommia

Muhkeaääninen kiinteistönhoitaja Arto Pesonen nauttii esiintymisestä ja fyysisestä työstä.

The Voice of Finland -semifinalisti Arto Pesonen työskentelee Kotikadun Järvenpään yksikössä kiinteistönhoitajana. Näin syksyisin työtehtäviin kuuluu monenlaista pihatyötä nurmikonleikkuusta pensaiden muotoiluun ja lehtien puhaltamiseen.

– Tykkään siitä, että työt vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Kesällä nurmikon leikkaus, syksyllä lehtien siivous ja talvella lumityöt; fyysinen työ on kivaa, luonnehtii Arto.

Luonnon ja säiden vaikutuksille altis työ aiheuttaa joskus myös päänvaivaa, kun säät sanelevat aikataulut.

– Välillä on tosi kiireistä, kun hoidettavana on monta kiinteistöä ja lämpimällä ja sateisella säällä nurmikot kasvavat kohisten. Siinä täytyy osata suunnitella ajankäyttöä, mutta hyvin on tähän asti selvitty, Arto naurahtaa.

Työn vaihtelevuus tärkeää

Kotikadulle Arto päätyi työpaikkailmoituksen nähtyään.

– Nyt olen työskennellyt Kotikadulla melkein 1,5 vuotta. Tiesin, mitä kiinteistöhuollon työt ovat, joten osasin olla kiinnostunut. Työn vaihtelevuus on minulle tärkeää. Se painoi paljon vaakakupissa, kertoo Arto.
Kotikadulla hän on viihtynyt hyvin.

– Työkaverit ovat kivoja ja tiimi mukava. On tosi tärkeää, että työkavereiden kanssa kemiat pelaa. Silloin on helppo olla töissä, perustelee Arto.

Musiikki tärkeä osa elämää jo lapsesta asti

Kiinteistönhoitajan musiikkiharrastus sai alkunsa jo lapsuudessa, kun hän sai isältään 6-vuotiaana lahjaksi sähkökitaran. Kiinnostus soittamiseen heräsi ala-asteella, kun Arto pääsi kokeilemaan rumpuja. Varsinainen sysäys bändihommiin tapahtui kuitenkin yläasteella Arton käydessä pienryhmäkoulua.

– Yhdeksännellä luokalla meille tuli uusi opettaja, joka oli muusikko. Aloin soitella kitaraa ja treenata laulua. Samalta luokalta löytyi rumpali, ja rupesimme soittamaan punkkia. Myöhemmin juonsin ja lauloin karaokea useita vuosia. Siitä oppi melko laajan ohjelmiston uusia kappaleita. Kävin karaokekisoissa ja innostus kasvoi. Bändiprojektejakin oli.

– Musiikki on kannatellut minua elämän hankalina hetkinä. Voicen myötä on tullut innostusta lisää ja olen päässyt keikkailemaan, kertoo Arto.

Millaisesta musiikista hän sitten itse eniten pitää?

– Nuorempana tuli diggailtua Klamydiaa, Suomi-rokkia ja punkia. Karaoken myötä perusiskelmä tuli mukaan. Vuosien varrella musiikkimaku on monipuolistunut. Ei minulla ole mitään erityistä mielimusiikkia, vaan kuuntelen enemmän fiiliksen mukaan. Bändin kanssa soitamme tosi monipuolisesti kaikille jotakin meidän tyyliin sovitettuna, summaa Arto.

Unohtumaton The Voice of Finland

The Voice of Finlandiin Arto päätyi melkeinpä sattuman kautta.

– Kävin kokeilemassa Idolsia 2013, mutta se ei onnistanut ja tuli fiilis, etteivät nämä musaformaatit ole minua varten. Olen ollut TikTokissa muutaman vuoden ja laulan ja soitan sinne toivebiisejä. Sieltä tuli positiivista palautetta, ja laitoin hakemuksen Voiceen lopulta hetken mielijohteesta ihan viime metreillä.

Se kannatti ja hän pääsi mukaan.

– Kokemus oli todella mahtava! Mitä pitemmälle pääsi, sitä enemmän nälkä kasvoi syödessä. Ääni ratkaisee -osioissa jännitti tosi paljon, ja joka kerta piti voittaa itsensä. Siinä sai paljon kokemusta. Hyvän bändin kanssa oli upeaa päästä esiintymään ja tietysti musiikin ammattilaisiin tutustuminen kiinnosti. Logomo-päivät olivat hirveän kiireisiä; soviteltiin vaatteita, meikattiin, treenattiin ja näki, miten ohjelmaa tehdään.

Vaikka kokemus jätti syvän jäljen, uutta kierrosta Arto ei lähtisi tekemään.

– Saavutus oli ihan riittävän hyvä jo. Aika haipakkaa siinä mentiin ja mitä pitemmälle pääsi, sen tiukemmiksi aikataulut ja treenit tietysti muuttuivat, pohtii Arto.

Kannustavaa palautetta kuulijoilta

Vaikka ohjelmasta ei voittoa irronnutkaan, ovat asiakkaat tunnistaneet Arton Kotikadulla.

– Varsinkin silloin, kun ohjelma loppui, oli vilkasta. Porukka tuli kyselemään ja onnittelemaan. Vieläkin pihoilla osa tulee juttelemaan ja osa katsoo kaukaa vähän pitempään. Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin saanut positiivista palautetta. Yksityistilaisuuksia olen tehnyt paljon ja niihin kysellään laulamaan, että varmasti ovat tykänneet, iloitsee Arto.

Seuraavaksi Arto suunnittelee oman musiikin julkaisemista. Äskettäin hän pääsi feataamaan turkulaisen räppärin Vähä-E:n uudelle levylle. Eteenpäin musiikkiuralla vie intohimo yleisön eteen pääsemisestä:

– Keikkaa on kiva saada ja parasta on, kun pääsee esiintymään, Arto tiivistää.

 

Oppisopimuksesta uutta potkua uralle

Nea Sihvola innostui oppisopimusopiskelusta ja valmistuu pian toimitilahuoltajaksi.

Keväällä 2014 Nea Sihvola oli valmistunut rakennusalan perustutkinnolta ja etsi alan töitä. Lopulta hän päätyi rakennussiivouksen keikkatöihin, jotka toimivat ponnahduslautana ensin laitoshuoltajan työhön ja myöhemmin vakituiseksi siivoojaksi Kotikadulle, missä hän on työskennellyt vuodesta 2016 asti.

Nyt tilanne on muuttumassa. Äitiyslomalla ollessaan Nea sai vihiä ammattitutkinnon opiskelusta oppisopimuksella.

– Kotikadulla voi kouluttautua oppisopimuksella uuteen ammattiin. Kuulin, että ensimmäinen ryhmä oli käynnissä ja toinen alkamassa, innostuin ja halusin päästä mukaan. Lopulta päädyin sitten suoraan äitiyslomalta opiskelemaan, Nea kertaa.

Uusi työnkuva odottaa

Opiskelut ovat edenneet mukavasti, vaikka välillä mutkiakin on ollut matkassa. Nyt Nea on opintojensa loppusuoralla. Sen myötä työssä odottavat uudet haasteet.

– Valmistumisen ohella olen siirtymässä palveluohjaajan työhön ja opettelemassa sitä roolia. Tällä hetkellä teen tosi vaihtelevia päiviä. Nyt olen perehdyttänyt uusia työntekijöitä eri kohteisiin. Välillä käyn myös tuuraamassa, jos on vaikkapa sattunut yllättäviä poissaoloja, Nea kertoo.

Arvostusta asiakkailta

Päivät alkavat aikaisin. Kuudelta Nea saapuu hallille, nappaa työauton alleen ja ajaa päivän ensimmäiseen kohteeseen, jossa tarkistetaan päivän työt ja sitten ruvetaan tekemään.

– Aiemmin tein vain yhtä aluetta, niin en nähnyt juurikaan muita. Äitiysloman jälkeen minulla on ollut useampia eri alueita, niin näen työkavereita paljon enemmän. Meillä on hyvä yhteishenki porukassa ja muutenkin tykkään yhdessä tekemisestä, kun on myös juttuseuraa, pohtii Nea.

Monesti ajatellaan, että siivoustyötä ei arvosteta. Nealla on asiaan kuitenkin kokemukseen perustuva, täysin päinvastainen mielipide.

– Minäkin ajattelin ennen, että tämä työ on aliarvostettua. Arjessa tulee kuitenkin tosi paljon kiitosta ja ihmiset oikeasti arvostavat hyvin tehtyä työtä. Asukkaat ovat ihania, kun jäävät jututtamaan ja hyvää palautetta tulee niin paljon, että se on melkeinpä yllättänyt minut, mietti Nea.

Jokapäiväisiin positiivisiin kohtaamisiin liittyvät myös Nean parhaat muistot uran varrelta.

Silmää siivoukselle

Nea kuvailee itseään tarkaksi työntekijäksi, jolla on silmää siivoukselle:

– Välillä olen ollut vähän liiankin tarkka. Siksi olen joutunut opettelemaan ajanhallintaa ja sitä, miten kauan voin mihinkin kohteeseen käyttää aikaa. Nyt kun kokemustakin alkaa olla, osaan jaksottaa töitä oikein ja esimerkiksi kiirepäivänä priorisoida ne työt, jotka on tärkeintä saada tehtyä.

– Tässä työssä pitää kuitenkin olla suhteellisen tarkka ja huomata pieniäkin asioita. Myös hyvästä fyysisestä kunnosta on etua, että jaksaa työskennellä. Tosin tarpeen mukaan me tietysti katsomme jokaiselle sopivat kohteet, Nea muistuttaa.

Nean mukaan työssä oppii myös muuten kuin oppisopimusopiskellen, jos vain halua on. Viime aikoina hän on oppinut varsinkin perehdyttämisen taitoja.

Nea on viihtynyt Kotikadulla jo seitsemän vuotta. Työnantajan parhaina puolina hän pitää joustavaa yhteyttä työntekijän ja työnantajan välillä. Tärkeää on ollut myös mahdollisuus kehittyä ja edetä uralla.

– Täällä kaikkien toiveita kuunnellaan. Jokaisella on halutessaan mahdollisuus kehittyä, opiskella ja mennä uralla eteenpäin. Ennen äitiyslomaa pohdin jo alanvaihtoa, mutta oppisopimusopiskelu toi työhön monipuolisuutta ja uutta motivaatiota, kiittelee Nea.

Hyvä kiinteistönhoitaja on monen alan osaaja

Jani Kröger löysi uuden uran kiinteistönhoitajana.

Kuopiolaisen Jani Krögerin urapolku käynnistyi viitisentoista vuotta sitten LVI-asentajana, mutta sen keskeytti työuupumus. Kuntouttavan työtoiminnan myötä hän pystyi kuitenkin palaamaan takaisin työelämään ja lähti kouluttautumaan kiinteistönhoitajaksi.

– Pääsin heti Savon ammatti- ja aikuisopistolle opiskelemaan ja tein harjoitteluni Kotikadulla. Puolen vuoden opiskelun jälkeen siirryin jatkamaan opiskelua oppisopimuksella suoraan Kotikadulla. Alkuun minulla oli hiukan ennakkoluuloja alaa kohtaan, kuten että työt olisivat yksipuolisempia, mutta päinvastoin, työ on ollut erittäin monipuolista, kertaa Jani.

Monipuolinen toimenkuva pitää otteessaan

Nyt Jani on työskennellyt Kotikadulla jo kolmen vuoden ajan. Arjessaan hän pystyy hyödyntämään myös aiempaa LVI-asentajan osaamistaan.

– Työnkuvaani kuuluu pääsääntöisesti kiinteistönhoitajan, teknisen kiinteistönhoitajan ja välillä myös LVI-asentajan tehtäviä. Tehtävät tulevat toimistolta Force-sovellukseen. Meillä jokaisella kiinteistönhoitajalla on oma nimetty alueemme, jota kukin hoitaa, hän kertoo

Janin työpäiviin sisältyy postin jakoa, viemäreiden aukaisua, hanojen ja wc-istuinten korjausta, välillä myös niiden vaihtoja, sekä yleisesti havainnointia kiinteistössä ja piha alueilla.

– Jonkin verran tulee myös automaatiohälytyksiä puhelimeen, niin niitä pitää prioriteettijärjestyksen mukaan käydä paikan päällä tarkistamassa. Esimerkiksi palohälytykset tietysti vaativat käyntiä heti paikan päällä. Myös jätevesipumppaamohälytykset pitää tarkistaa aina pikimmiten, Jani avaa.

Perustöiden ohella Janin toimenkuvaan kuuluu myös päivystys seitsemän-kahdeksan viikon välein. Siihen kuuluu esimerkiksi viemäreiden ja ovien aukaisua tarpeen niin vaatiessa.

Hyvä työporukka ja onnistumiset saavat arjen maistumaan

Jani viihtyy Kotikadulla. Yksi tärkeimmistä viihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä sopivan työnkuvan ohella on mukava työporukka.

– Tulemme hyvin toimeen keskenämme ja autamme toisiamme. Töihin on mukava mennä, kun töissä saa olla omana itsenään. Arjesta nousevat esiin myös hauskimmat tilanteet töissä, pohtii Jani.

Parhaat onnistumisen fiilikset tulevat Janin mukaan asiakkailta saadusta hyvästä palautteesta, mutta työssä oppii myös uutta. Janille työ on opettanut uutta esimerkiksi automaatiosta.

Työntekijänä Jani kuvailee itseään tunnolliseksi ja huolelliseksi.

– Yritän parhaani mukaan tehdä hyvää jälkeä. Tulen mielestäni hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa, se on vahvuuteni. Lisäksi aiempi kokemukseni LVI-alalta on ollut hyödyksi. Työssäni tarvitaan erityisesti juuri sosiaalisia taitoja, jotta tulee toimeen erilaisten persoonien kanssa. Myös monipuolista kiinteistönhoidon ammattitaitoa tarvitaan.

Oiva vaihtoehto alanvaihtajalle

Jani on tyytyväinen Kotikatuun työnantajana sekä siltä saamiinsa lisäkoulutusmahdollisuuksiin, ja suositteleekin kiinteistönhoitajan työtä avoimesti.

– Tämä työ on hyvä vaihtoehto esimerkiksi LVI- tai sähköasentajille, jotka pohtivat alanvaihtoa. Näiden alojen työkokemuksesta on kiinteistönhoitajalle todella paljon hyötyä. Ala sopii myös sellaisille henkilöille, jotka pitävät monipuolisesta työstä. Kiinteistönhoitajan oltava moniosaaja, tiivistää Jani.

Työharjoittelusta kesätöihin ja takaisin

Kesätyöntekijä Jani Ahonen

Kiinteistönhoitajaopiskelija Jani Ahonen nauttii ulkotöistä ja asiakaskohtaamisista.

Kuopiolainen Jani Ahonen on 39-vuotias alanvaihtaja, joka on aiemmin työskennellyt kaupan alalla ja tehnyt siivoustyötä. Tällä hetkellä hän opiskelee Savon ammattiopistolla kiinteistönhoitajaksi. Kotikadulle Jani saapui ensin työharjoitteluun opiskelujen alussa, loka-marraskuussa 2022.

– Alun perin opettajani ehdotti minulle työharjoittelua Kotikadulla ja tänne tulin. Tammikuussa taas esihenkilöni kyseli, olisinko kiinnostunut kesätöistä ja niinpä täällä ollaan vieläkin, kertaa Jani tapahtumien kulkua.

Kesätöissä Janin toimenkuvaan ovat kuuluneet erilaiset kiinteistönhoidon ulkotyöt, pääasiassa ruohonleikkuu, roskalenkit ja pienemmät työt, kuten esimerkiksi aitojen korjaukset ja puiden sidonnat. Syksyllä Janin kesätyö jatkuu jälleen työharjoittelun merkeissä.

– Elo-syyskuu on vielä näitä kesäkauden töitä, mutta sitten syksyllä korostuvat enemmän pihojen siivous ja esimerkiksi lehtien poisto, kuvailee Jani.

Tärkeää työtä turvallisuuden ja viihtyisyyden edistämiseksi

Kiinteistönhuoltoalalle Jania vetää erityisesti ulkona tehtävän työn mahdollisuus.

– Kiinteistönhuoltoala on mielestäni monipuolinen, fyysisesti raskas, mutta tärkeytensä vuoksi myös hyvin antoisa. Tykkään ulkotöistä ja pihojen kunnossapidosta kaikkina vuodenaikoina. On mukava tietää, että oma työ helpottaa konkreettisesti asukkaiden liikkumista ja edistää heidän turvallisuuttaan ja viihtyisyyttään, perustelee kirjallisuutta ja musiikin säveltämistä harrastava Jani.

Suosikkityökseen Jani mainitsee lumityöt juuri siksi, että ne ovat fyysisesti mukavia. Parasta ja palkitsevinta työssä sen sijaan ovat olleet asiakaskohtaamiset.

– Hyvä palaute on tietysti aina palkitsevaa, mutta raskaan työn jälkeen se tuntuu erityisen hyvältä, hän perustelee.

Tasapainottelua on vaatinut aikatauluttaminen.

– Kesä on tiukempi kuin talvi, koska nurmikko kasvaa nopeasti ja työn jäljen pitäisi kuitenkin olla siisti, Jani pohtii.

Ulkotöistä pitävän unelmaduuni

Koska työt ovat jatkuneet jaksosta toiseen, ja ala kiinnostaa, on Janilla myös mielipide siitä, millaiselle henkilölle kiinteistönhoitajan työ sopii.

– Jos pitää ulkoalueiden parissa työskentelystä, ei pelkää säiden vaihtelua eikä työn fyysisyyttä, tämä on mainio valinta. Ja ahkeruudella etenee hyvin, hän täsmentää.

– Kun tekee kaikkensa, niin pääsee pitkälle, ja vaikka aina ei onnistuisi, niin siitäkin voi oppia jonkin toimintatavan, jota voi taas seuraavaksi hyödyntää, miettii Jani.

Apua ja tukea aina tarjolla

Kotikadulla Jani on viihtynyt hyvin.

– Olen saanut opetella töitä Kotikadulla pitempään työskennelleiden matkassa. Perehdytys on ollut hyvää ja työntekijät ovat suhtautuneet työntekoon tosissaan: hommat halutaan hoitaa huolellisesti alusta loppuun. Esihenkilöt ovat tarttuneet asioihin aina heti ja kaikki on hoitunut hyvin, sanoo Jani.

Työn ohessa Jani on saanut myös uusia kavereita.

– Kokemukseni mukaan yhteishenki Kotikadulla on tosi hyvä. Olen saanut tukea ja apua aina, kun olen tarvinnut, hän tiivistää.

Hyvinvointia joustavista työajoista ja fyysisestä työstä

Noormarkkulainen Jonna Mansikka-Nurmi vietti kesän Kotikadun siivoojana Porissa.

Sosionomiksi kolmatta vuotta opiskeleva Jonna Mansikka-Nurmi kaipasi kesän lähestyessä työtä, mutta myös mahdollisuutta panostaa omaan hyvinvointiinsa. Loman lähestyessä Jonna alkoi miettiä, miten järjestää työt. Aiempina vuosina lähihoitajataustainen Jonna oli tehnyt paljon hoitotöitä, jotka painottuvat iltoihin ja viikonloppuihin. Nuorempana hän oli kuitenkin työskennellyt myös siivoojana, ja siltä ajalta saadut hyvät kokemukset tukivat Kotikadun valitsemista kesätyöpaikaksi.

– Tällä kertaa tuntui, että kaipasin ilta- ja viikonlopputyön sijaan muuta. Löysin MOL:n sivuilta ilmoituksen, soitin ja tykästyin saman tien esihenkilöön ja hänen ihmisläheiseen tyyliinsä. Niinpä valitsin kesätyöpaikakseni Kotikadun. Joustava työ sopi myös tämänhetkiseen elämäntilanteeseeni täydellisesti, kertaa Jonna.

Siivousalassa Jonnaa viehätti nyt erityisesti se, että työaika oli joustava, ja päivän aikana tuli liikuttua paljon.

– Liukuva työajan aloitus sopi elämäntilanteeseeni nyt täydellisesti. Oli myös kiva päästä tekemään fyysistä työtä, jossa oman työn jäljen pääsee näkemään heti. Kun työssä tuli liikuttua, ei työpäivän jälkeen harmittanut, jos ei huvittanutkaan lähteä pelailemaan tai salille, kun askeleita kertyi jo työpäivän aikana, kertoo koripalloa ja käsitöitä harrastava Jonna.

Työn suolana asiakaskohtaamiset

Jonnan töihin kuului kesän aikana pääsääntöisesti rappukäytävien siivousta ja puhtaanapitoa: kerrossiivouksia, jotka pitivät sisällään yleisten tilojen, kuten rappukäytävien, pesuhuoneiden ja saunojen siivousta.

– Työni oli lähinnä lattioiden ja erilaisten pintojen puhtaanapitoa. Lisäksi työtehtäviini kuuluivat urheiluhallin ja autokuljetusliikkeen siivoukset, joissa oli ohjelmassa toimistosiivouksia, kertoo Jonna.

Mukavinta siivoustyössä ovat Jonnan mielestä olleet asiakaskohtaamiset.

– On kivaa, että työn jäljen näkee heti. Hyvät palautteet lämmittävät tietysti aina mieltä, mutta myös pienet sananvaihdot, hymyilyt ja moikkailut ovat olleet työn suola, pohtii ihmisläheiseksi henkilöksi itseään luonnehtiva Jonna.

– Asiakaspalveluhenkisyydestä on alalla kuin alalla etua. Tänä kesänä on entisestään vahvistunut ajatus, että olemalla ystävällinen muille saa myös itse ystävällisyyttä osakseen, hän jatkaa.

Itsenäistä työtä joustavin työajoin

Työaikojen joustavuus on tuonut hyvinvoinnista ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneen Jonnan kesään uudenlaista vapautta.

– Aamuherätykset ovat toki olleet aikaisia. Jollekin ne voivat olla haaste, mutta minulle selkeä etu. On kiva, kun päivä on ollut jo aikaisin pulkassa, ja on jäänyt aikaa tehdä vielä muitakin juttuja, pohtii kahden teinin äiti.

Jonna suositteleekin siivoustyötä lämpimästi varsinkin, jos pitää fyysisestä työstä ja haluaa nähdä nopeasti työnsä jäljen.

– Kannattaa olla ennakkoluuloton ja harkita rohkeasti siivousalaa. Vaikka työ on ajoittain rankkaa, siinä on paljon hyviä puolia, joita monella alalla ei välttämättä ole: työajat ovat monesti sovittavissa, työ on joustavaa ja itsenäistä. Paikkaa hakiessa kannattaa myös rohkeasti soittaa ja kysellä. Olen huomannut, että parhaiten työllistyy, kun ottaa itse kontaktia. Asiat etenevät nopeammin, hän vinkkaa.

Onnistuneen kokemuksen taustalla hyvä perehdytys

Ennen varsinaisen kesätyöjakson alkua Jonna sai hyvän perehdytyksen tehtävään sitä vakituisesti hoitavalta henkilöltä.

– Kuljin kolme päivää hänen mukanaan. Se oli mielestäni riittävä aika. Kävimme yhdessä kohteita läpi, ja sitten sain ruveta itse hommiin, Jonna kuvailee.

Jonna on viihtynyt työssään hyvin.

– Henki Kotikadulla on ollut hyvä. Toimistolle on aina kiva mennä. Ihmiset moikkaavat toisilleen ja siellä on hyvä olla. Sekä siivous- että kiinteistöpuolella vedetään yhtä köyttä. Aina voi kysyä ja tarvittaessa saa apua. Esihenkilölläni on hyvä, ihmisläheinen ote, viestintä on ollut sujuvaa ja nopeaa, perustelee Jonna.

Kotikadun asiakaspalvelu: ”Palvelemme oman kylän asukkaita, oman kylän voimin”.

Kotikadun asiakaspalvelupisteitä löytyy lähes kaikista kunnista ja kaupungeista, joissa kiinteistöpalveluyhtiö toimii. Näistä perinteisistä kivijalkakonttoreista jokainen on erilainen ja ihmistensä näköinen, mutta palvelua ohjaavat yhtenäiset arvot ja toimintamallit.
– Jokainen asiakas kohdataan Kotikadulla yksilönä, tämän tarpeita ja toiveita kuunnellen, asiakaspalvelupäällikkö Satu Hannula sanoo.


Helsingistä Ouluun ja Porista Kuopioon. Kotikadun asiakaspalvelut ovat turvallisen ja viihtyisän asumisen asialla ympäri Suomen. Paikallisissa palvelupisteissä puhelimet pirisevät ja sähköpostit kilahtelevat tiuhalla tahdilla – mutta langat pysyvät osaavissa käsissä tiukasti.

– Kun mukaan lasketaan meidän kaikki asiakaspalvelupisteet, nousee kuukausittaisten yhteydenottojen keskimääräinen lukema useisiin kymmeniin tuhansiin. Yleisimmin meihin otetaan yhteyttä sähköpostilla, ja niitä meille tuleekin noin 57 000 kuukaudessa. Hyvänä kakkosena on puhelut, joita kertyy toimisto- ja päivystysajan lukemat yhteen laskettuna reilut 35 000 kuukaudessa. Lisäksi saamme verkkosivujen chatin ja botin kautta joitain satoja yhteydenottoja, Satu laskee.

Vuodenaikojen kierto ja esimerkiksi sääolosuhteet vaikuttavat yhteydenottojen määriin merkittävästi.

– Kun lumipyry tai vaikka kesätulva iskee paikkakunnalle, alkaa asiakaspalvelussamme tavallisesti puhelin pirisemään tiuhemmalla taajuudella. Samassa kaupungissa kun sijaitsemme, olemme näissä tilanteissa aina ikään kuin ennakkoonkin ”kärryillä”, hän kuvailee.

Paikallinen tuntee paikalliset tarpeet

Kaikki yhteydenotot käsitellään Kotikadulla samalla asiakkaan tarpeita ja toiveita kuuntelevalla sekä ripeään ratkaisuun tähtäävällä palvelumallilla.

– Huoltopyynnöt, tarjoukset, laskutus, saunavuorot, ovenaukaisut ja niin edelleen. Yhteydenottojen aiheet vaihtelevat laidasta laitaan, ja jokainen asia on meille lähtökohtaisesti yhtä tärkeä. Paikallisilla asiakaspalvelutiimeillämme on valmiudet palvella hyvin erilaisissa tilanteissa, kaikenlaisissa kohtaamisissa asukkaiden, isännöitsijöiden ja taloyhtiöiden hallituslaisten kanssa. Henkilöstömme tuntee kunkin alueen toimintatavat ja kiinteistöt hyvin, mikä tukee palvelumme ripeyttä ja sujuvuutta.

– Ja vaikka paikallisesti ja pienillä huoltoyksiköillä toimimmekin, on organisaatiomme iso. Meiltä löytyy aina asiantuntija avuksi myös erityisempiin tarpeisiin ja kysymyksiin. Eli jos mikä tahansa asumisen asia on mielen päällä, soittoa tai viestiä vaan tulemaan. Me vastaamme ja reagoimme ripeästi, Satu lupaa.

Kotikadun kiinteistönhoitaja Jenni Juntunen Taitaja2023-tuomaristossa

Taitaja2023-tuomari Jenni Juntunen

Helsingin Kannelmäen yksikön Jenni Juntunen pääsi hyödyntämään ammattitaitoaan Taitaja2023-kisojen tuomaristossa.

Kiinteistönhoitaja Jenni Juntunen aloitti työt Kotikadun Kannelmäen yksikössä puolitoista vuotta sitten. Hän on viihtynyt työssä hyvin varsinkin siksi, että Kotikadulla työnkuvat ovat joustavia ja niissä otetaan huomioon työntekijän osaaminen.

– Työskentely Kotikadulla on omiaan erityisesti henkilölle, joka haluaa oppia uutta. Meidän yksikössämme on mielestäni tosi kiva systeemi siinä, että työtehtävät jaetaan osaamisen mukaan. Silloin ei tarvitse olla joko ulko- tai sisämies, vaan voi olla jotain siltä väliltä. Osaamisen karttuessa voi halutessaan siirtyä enemmän teknisempiin hommiin, eli sisätöihin, perustelee Jenni.

Kiinteistönhoitajan tehtäviin kuuluu kiinteistön huoltoa ja valvontaa, piha-alueiden hoitoa, pieniä korjaustöitä sekä monenlaista asiakaspalvelua. Kiinteistönhoitajalta vaaditaan itsenäistä ja vastuullista työotetta, teknistä osaamista sekä yhteistyö- ja asiakaspalvelutaitoja. Tärkeimpinä onnistuneen kiinteistöhoitotyön kriteereinä Jenni pitääkin työtehtävien suunnitelmallista toteuttamista, priorisointia sekä sujuvaa asiakaspalvelua.

Työkokemus & havainnointikyky avainasemassa

Tänä keväänä Jenni Juntusen arkea väritti osallistuminen Taitaja2023-kisojen tuomaristoon KiinteistönhoitoPLUS-lajissa. Jenni päätyi tehtävään oman vahvan työkokemuksensa sekä aiemman työpaikkaohjaajakokemuksensa ansiosta.

–  Minulle soitettiin ja kysyttiin, haluanko osallistua. Soittaja oli yhden meillä aiemmin harjoittelussa olleen opiskelijan opettaja. Olin toiminut kyseisen opiskelijan kouluttajana. Hetken mietin, osallistunko. Sitten kysyin johdolta luvan ja ilmoitin opettajalle, että voin osallistua, kertaa Jenni tapahtumien kulkua.

Kisoissa opiskelijoiden tehtävänä olivat kipsilevyseinän paikkaus ja maalaus, ruohonleikkurin terien vaihto sekä IV-koneen suodattimen vaihto ja säätö. Tehtävissä arvioitiin, tekivätkö opiskelijat tarvittavat työvaiheet ja millä laadulla ne toteutettiin. Arvioinnin teemoja olivat muun muassa kestävä kehitys, työturvallisuus, yrittäjyys sekä tietotekniikan käyttö.

– Olen kiinteistönhoitajan työssä tottunut havainnoimaan asioita tarkkaan. Lisäksi, kun on jo valmiiksi kokemusta ja tietoa työtehtävistä, arvioinnin tekeminen oli helppoa, sanoo Jenni.

Verkostoitumista alan toimijoiden kanssa

KiinteistönhoitoPLUS-sarja on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville. Kokemukesena Taitaja-tuomarointi jätti Jennille hyvän fiiliksen, sillä arviointityön ohella tapahtumapäivien aikana ehti tutustua niin kollegoihin kuin opiskelijoihinkin.

– Pääsin tutustumaan useisiin alan toimijoihin ja tapahtuma oli hyvin toteutettu, hän summaa.

– Tuomarin työ kisoissa oli mukavaa vaihtelua perusarkeen. Työssä seurattiin, toteutuuko jokainen vaadittava työvaihe vaadittavalla tavalla ja arvioitiin esimerkiksi työergonomiaa, työturvallisuutta ja kierrätystä. Lopuksi haastateltiin opiskelijat ja he pääsivät kertomaan, miten omasta mielestään suoriutuivat tehtävistä, Jenni kertoo.

***

Mikä ihmeen Taitaja?

Taitaja on vuosittain järjestettävä ammattitaidon suomenmestaruuskilpailu, joka toimii ammatillisen koulutuksen näyteikkunana. Taitajassa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat SM-mitaleista ammatillisiin perustutkintoihin perustuvissa lajeissa. Taitaja toimii myös kohtaamispaikkana useille ammatillisen koulutuksen parissa työskenteleville asiantuntijoille sekä tutustumispaikkana ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneille tai ammatinvalintaa pohtiville. Vuonna 2023 kisat järjestettiin Espoossa ja tapahtumassa kisailtiin 47:ssä eri lajissa. Lajien työtehtävien laadinnassa tehdään tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa, ja kilpailutehtävät perustuvat työelämän vaatimuksiin.

Kotikadun aluejohtaja Joonas Hakola innostuu ongelmien ratkaisemisesta ja luotsaa tiimiään valmentajan ottein

Kuutta paikallisyksikköä Pohjois-Helsingin alueella johtavan Joonas Hakolan mukaan Kotikatu on työnantaja, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia itsensä kehittämiselle ja työuralla etenemiselle. ”Kun hoitaa hommansa hyvin ja motivaatiota löytyy, on polku auki pitkälle asti”, hän sanoo.


Joonas Hakolan nuoruus ja varhainen aikuisuus olivat urheilun täyteistä aikaa, mies kiersi kaukaloita ja kenttiä jopa kilpatasolla asti.

– Kyllä sinne urheilun lomaan mahtui oma aikansa myös opiskelulle, vaikka välillä hiukan tiukkaa tekikin, Joonas muistelee hymyillen.

– Merkonomin paperit tuli suoritettua, eli tuolloin asetettuun maaliin pääsin, hän lisää.

Ammatillisen työuransa ensimmäiset saappaat Joonas veti jalkaan huoltoasemaketjun liikepaikkavastaavana ja toiset keskisuuren kuljetusyhtiön kuljetusjärjestelijänä. Kiinteistönhuollon monipuoliseen maailmaan Joonas astui vuonna 2018 Kotikadun vielä toimiessa nimellä KH Kiinteistöpalvelut. Ensimmäinen tienviitta nykyiselle uralle oli lehdestä löytynyt johtajaharjoittelun hakuilmoitus.

– Vaimo sen bongasi ja kehotti minua hakemaan. Itse hetken epäröin, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna epäröinti oli turhaa. En ole tänne hakemista ja siinä samalla tehtyä uutta uravalintaa katunut hetkeäkään, Joonas kertoo.

Johtajaharjoittelu opetti laajalla skaalalla

Noin kaksi vuotta kestäneen johtajaharjoittelun aikana Joonakselle tuli tutuksi koko Kotikadun kiinteistöpalveluiden laaja repertuaari. Innokkaasti uuteen tarttuva mies imi itseensä tietoja ja taitoja  johtajan roolista ja vastuista kuin myös käytännön kenttätöiden parista.

– Näin, tein ja koin aivan kaikkea. Päiviin mahtui ulkoalueiden hoitoa, rappusiivousta, teknistä kiinteistöhuoltoa, työnjohdon tehtäviä ja niin edelleen. Perehdytys oli mielenkiintoinen ja nykyistä työnkuvaani ajatellen erittäin hyödyllinen.

– Jotta voin vetää tiimejä ja varmistaa paikallisen, ripeän ja laadukkaan palvelun toteutumisen, minun täytyy tietää, mitä meidän kiinteistöhoitajien, siistijöiden ja muiden kotikatulaisten arki pitää sisällään. Harjoittelu antoi minulle kokonaisvaltaisen perspektiivin kiinteistöpalvelualalle, Joonas kuvailee.

Monipuolinen työnkuva – vuodenajat lisämausteena

Kun Joonasta pyytää kuvailemaan aluejohtajan työtä, polveilee vastaus moneen suuntaan. Asumisen viihtyisyyden ja turvallisuuden varmistaminen sekä ihmisten tärkeimmästä omaisuudesta huolehtiminen on vastuullinen rooli, joka pitää käytännön tasolla sisällään kirjavan joukon tehtäviä – myös esihenkilöillä.

– Vaikkakin klisee, niin silti täyttä totta, että jokainen päiväni on erilainen. Työnkuvani muovautuu paitsi arjessa eteen tulevien tilanteiden ja asiakkaiden tarpeiden myös sesongin eli vuodenaikojen mukaan. Yhtenä päivänä teen toimistossa budjetointia tai vuosisuunnitelmia yhdessä yksiköiden vetäjien kanssa, ja joskus lähden itse kentälle tuuraamaan ja saatan hypätä vaikka ruohonleikkurin selkään. Iso osa minun rooliani on myös työn laadun varmistaminen ja meidän yksikönvetäjien ja asiakaspalvelun esihenkilönä toimiminen.

– Tiivistetysti sanottuna, hyvin ihmiskeskeistä hommaa tämä minun työni viimekädessä on, ja pidän siitä mitä suurimmissa määrin. Olen sosiaalinen kaveri, tykkään jutella ja tulen hyvin kaikkien kanssa toimeen.

Esimerkiksi talvikaudella kinosten kohotessa polvitaivetta kohti, vaaditaan kiinteistöhuollossa esihenkilöiltäkin melkoisia ”peliliikkeitä”, jotta lumi saadaan selätettyä ja hommat mallikkaasti maaliin asti. Tämäkin sopii Joonas luonteenlaadulle mainiosti.

– Olen ratkaisukeskeistä tyyppiä, ja suorastaan nautin siitä, että löydämme tiiminä erilaisissa pulmissa ja tilanteissa sen oikean tien onnistumiseen. Pakko keksiä ratkaisu -asenteestani tulee joskus jopa kotona hiukan sanomista, mutta töissä ja etenkin tässä ammatissa se on ehdottomasti pelkkää plussaa. Se antaa hyvän pohjan muiden tsemppaamiselle, valmentajahenkiseksi johtajaksi itseään kuvaileva Joonas sanoo.

Runsaasti mahdollisuuksia talon sisällä

Joonas juhlii tänä vuonna pyöreitä nelikymppisiään, ja samalla Kotikatu-vuosia napsahtaa plakkariin viisi. Puolen vuosikymmentä kestänyt pesti on näyttänyt, että kiinteistöpalvelujen alalla eletään muutosten aikaa. Esimerkiksi kiinteistöautomatiikka ja muut digitalisaation mukanaan tuomat teknologiat haastavat pysymään kehityksen kärryillä jatkuvasti. Tuki uuden oppimiselle on onneksi lähellä – oman talon sisällä.

– Kotikatu on ollut vuodesta 2020 lähtien osa PHM Groupia, eli nykyään meillä on organisaatiossamme vielä entistäkin enemmän erityisalojen asiantuntemusta. Tästä on ehdottomasti hyötyä, kun pitää pallotella ja pohtia asioita syvällisemmin ja monesta eri näkökulmasta.

– Mielestäni meillä on Kotikadulla kehitysmyönteinen työkulttuuri ja tiivis yhteisö, eli uuteen tartutaan yhdessä ja aina saa apua, kun sitä tarvitsee. Yhdessä me olemme vahva joukkue, Joonas sanoo.

Kotikadun laaja organisaatio on Joonaksen mukaan hedelmällinen maaperä myös työntekijöiden etenemiselle omilla työurillaan.

– Kun motivaatiota riittää ja hoitaa hommansa hyvin, on täällä monenlaisia mahdollisuuksia. Yleisellä tasolla kiinteistöpalvelu on mielestäni siksikin mielenkiintoinen ala, että tällä työllä on aito merkitys ihmisille. Aika turvallisin mielin voin luvata myös sen, että töitä riittää, Joonas tiivistää lopuksi.

Kotikatu Porin asiakaspalvelulla on paikallisuus verissä

Asiakaspalvelu on Kotikadun toiminnassa linkki asukkaiden, isännöitsijöiden ja taloyhtiöiden hallitusten sekä kiinteistönhoitajien, siistijöiden ja muiden turvallista ja viihtyisää asumista varmistavien ammattilaisten välillä. Porin paikallisen asiakaspalvelun arjessa on mukana Juha Irjala, joka vannoo kotiseuturakkauden nimiin koko sydämestään.


Juha Irjala on Kotikatu Porin asiakaspalvelun monitoimimies ja kävelevä tietopankki, johon on tallennettu asiantuntemus kiinteistöhuoltoalan käytännön tekemisestä sekä asiakkaiden palvelemisesta jo lähes 30 vuoden ajalta. Juhan ammatillinen tietotaito on paitsi lähes kaiken kattavaa myös erityislaatuista: sitä leimaa jo äidinmaidossa imetty porilaisuus.

Kun on koko ikänsä asunut, elänyt ja tehnyt erilaisia huoltotöitä samalla alueella, voi mielestäni sanoa tuntevansa paikat ja tietävänsä, miten hommat hoidetaan sujuvasti ja ripeästi, 46-vuotias Juha aloittaa porilaiselle tyypilliseen suorasukaisen lupsakkaan tapaansa.

–  Asiakas tulee minulla, meidän asiakaspalvelutiimillä ja kaikilla muillakin kotikatulaisilla aina ensin. Kun hän tarvitsee apua, sitä järjestetään. Meillä ei jäädä koskaan sanattomiksi. Jos jotain asiaa ei heti äkkiseltään osata kertoa, se selvitetään pikimmiten, hän lisää.

Porilaiset porilaisten palveluksessa – mutkatonta ja tehokasta tekemistä

Kotikatu Porin asiakaspalvelu on siis paikka, josta seudulla asuvat Kotikadun asiakkaat saavat vastauksia kysymyksiin ja apua suuriin ja pieniin asumisen pulmiin.

–  Aina voi soittaa tai voi laittaa vaikka viestin nettisivujen kautta, jos se on itselle mutkattomampaa. Pyrimme selvittämään asian kuin asian mahdollisimman pitkälle jo heti ensimmäisen yhteydenoton aikana. Erilaisia huoltotoimenpiteitä edellyttävät työt lähtevät tästä meidän kauttamme rivakasti eteenpäin tekijöilleen, Juha lupaa.

Juha ja muu asiakaspalvelutiimi toimii Porissa yksissä tiloissa, eli tieto kulkee saumattomasti ja tehokkaasti joka suuntaan. Vuosien varrella kerrytetty ja yhä kasvava paikallis- ja kohdetietämys sekä Juhan sanojen mukaan syviin porilaisiin vesiin ulottuva kumppaniverkosto ovat valttia koko Kotikatu paikallisyksikön toiminnalle – sen joskus kiireisessäkin arjessa.

–  Me porilaiset olemme tunnetusti hiukan omanlaistamme porukkaa, ehkä juuri siksi me ymmärrämme toisiamme jo pienestäkin eleestä tai äänenpainosta, Juha nauraa.

–  Kun asukas tai vaikka isännöitsijä soittaa ja kertoo meille asiansa, hoksaamme yleensä heti, mistä on kysymys. Lisäksi osaamme selvittää tehokkaasti seuraavat askeleet tilanteen tai ongelman ratkaisemiseksi, me tiedämme keneen pitää ottaa yhteyttä ja mitä asioita huomioida ja järjestää, jotta asiakas saa palvelua mahdollisimman ripeästi ja kustannustehokkaasti, hän kuvailee.

Lopuksi Juha kertoo käytännön esimerkin tapauksesta, jossa paikallisuuteen pohjautuvan toimintamallin hyödyt toteutuivat toden teolla.

–  Meidän päivystäjä sai torstain ja perjantain välisenä yönä puhelimitse tiedon, että eräässä taloyhtiössä oli mennyt kiinteistöön tuleva runkovesiputki hajalle. Me ryhdyimme heti hoitamaan asiaa yhteistyössä putkimiesten, kaivuu-urakoitsijan, isännöitsijän sekä kunnallisen vesilaitoksen kanssa. Myös asukastiedottaminen otettiin asialistalle heti aamusta.

–  Lopulta saimme putket kuntoon ja veden virtaamaan jo seuraavana iltapäivänä. Mielestäni avaimia onnistumiseen olivat, että me tunsimme kohteen, osasimme heti ottaa oikeisiin tahoihin yhteyttä ja puhalsimme kaikki yhteen hiileen heti alusta lähtien. Paikallisuudessa on voimaa – ja porilaisuudessa etenkin, Juha päättää hymyillen.

Täältä pesee – lumityöt hoituvat sulavasti halki Suomen

Arto Pietikäinen käsittelee pääkaupunkiseudun liikekiinteistöissä lumilapiota ja -kolaa reippain ottein; Oulussa koneyksikön liikkeitä ohjailee tottunein ottein työnjohtaja Mikko Kestilä. Kotikadun ammattilaiset painavat talvisin pitkää päivää luonnon ehdoilla, mutta tuiskukaan ei kismitä, kun porukka puhaltaa yhteen hiileen.


Rollaattorien ja ambulanssien on päästävä aina kulkemaan, se on selvä. Sillä ajatuksella Kotikadulla tehdään talvisaikaan pitkää päivää ja joustetaan tarpeen mukaan.

Iso osa lumitöihin ja liukkauden torjuntaan kuuluvasta työstä on sitä näkymätöntä tekemistä, johon ei kiinnitä huomiota silloin, kun se on tehty hyvin. Kiinteistöissä tehdään ensin kolaa ja lapiota vaativat pienten tilojen lumityöt: ovien suut, lastauslaiturit, seinien vierustat. Konekuskit käyvät sitten siirtämässä valmiit kasat pois. Samalla konekuskit tarkkailevat kattolumien tilannetta, ovatko rännit kunnossa, mihin tarvitaan hiekoitusta tai tarvitaanko johonkin varoituspuomeja. Tiedot raportoidaan sitten kiinteistönhoitajille, jotka laittavat paikat kuntoon.

– Lumenpoisto tehdään yhteistyössä lapiomestareiden ja konekuskien kanssa, Arto kertoo. – Vaatii vähän ennakointia tietenkin, mutta yhdessä pidetään huolta, että saadaan tärkeimmät väylät ajoissa auki.

Mitään hierarkiaa ei tekijöiden ja tekotapojen välillä ole, vaan kaikki auttavat kaikkia ja tieto kulkee. Sillä tavalla taataan turvallisuus ja toimivuus.

– Päästään järkevästi helpolla, kun toimitaan näin, tuumii Mikko. – Me pyritään palvelemaan mahdollisimman laajasti. Tälläkin tavalla puhalletaan yhteen hiileen.

Työvälineitä hiekkaämpäristä 20-tonniseen työkoneeseen

Tukkivaa lunta ja petollista liukkautta korjataan laajalla skaalalla työvälineitä. Portaiden jäät poistetaan yleensä petkeleellä, liukkautta kuritetaan sekä hiekalla että jäänsulatusaineella, tai sitten lumisodan välineeksi voidaan ottaa peräti 20 tonnia painava työkone. Oulussa kalustoon kuuluu jopa tiehöylä.

Oulun korkeudella työkoneet ovat liikkeellä päivittäin. Jos työlistalla ei ole lumenpoistoa ja -siirtoa, sillä on varmasti hiekoitusta. Koneet lähtevät pohjoisessa lumisina öinä jo puoliltaöin liikkeelle. Oulun seudulla avataan isot väylät, niin liiketiloihin kuin asuinalueillekin, yhtä aikaa. Yleisesti ottaen reitit palvelutaloihin ja sairaaloihin hoidetaan ensin, sen jälkeen liikekiinteistöt, kauppakeskukset ja konttorit.

– Täytyy varmistaa, että palvelutaloissa voidaan liikkua turvallisesti. Avataan kulkuväylät, pyörätuoliluiskat, lastauslaiturit, Arto listaa.

Kotikadun paikallistuntemus helpottaa elämää ja tehostaa työntekoa monella tavalla. Koneaurauslistat on tehty koneen koon mukaan, eli oikean kokoiset työvälineet toimivat oikeissa ympäristöissä. Samoin paikalliset tekijät tietävät pihakaivojen paikat, oikeat lumen läjityspaikat, missä kohdissa tarvitaan käsityötä kolan ja lapion kanssa, ja mitkä paikat vaativat erityistä huomiota, jotta kaikkien arki sujuisi mahdollisimman näppärästi.

Yksikään päivä ei ole samanlainen

Tavallinen työpäivä Kotikadulla sisältää monenlaista askaretta. Mikon mielestä se onkin työn suola. Tarjousten tekemisten, reittien suunnittelun ja koneiden ajamisen lisäksi työnjohtajan päivään sisältyy jatkuvaa seurantaa. Iltapäivisin yleensä tehdään seuraavaa päivää valmiiksi – suunnitellaan ja aikataulutetaan reittejä, jolloin toimeen päästään kiinni heti aamusta. Tai jo aiemmin, jos on tarvetta: lumitilannetta ja sääennusteita seurataan kaiken aikaa. Yleensä työvuoroista ja yölähdöistä saadaan kuitenkin sovittua jo edellisenä päivänä.

– Normaali työpäivä alkaa aamuseitsemältä ja päättyy kolmelta, mutta näin lumiaikaan saattaa hyvinkin olla lähtö jo aamuyöllä, sanoo Mikko. – Kyllä minulla koko päivä menee koneella, mutta riippuu vähän päivästä, millä koneella!

Kuitenkin pitkien päivien tekeminen on palkitsevaa. Oman, tutun tiimin kanssa on ilo tehdä töitä hyvässä hengessä. Kaikki ovat valmiita auttamaan toisiaan tarvittaessa. Paras kiitos työnjohtajalle onkin päivän onnistuminen: kun työt ovat ajallaan valmiit ja asiat sujuvat.

– Jos hallilla vielä hymyilyttää, eikä kukaan lähde kotiin pahalla tuulella, se on se paras kiitos, Mikko sanoo.

Iloa toki tuo sekin, kun asiakkaat ovat tyytyväisiä.

– Kyllä siitä jää hyvä mieli, Arto sanoo.

Muutenkin Kotikadulla työskentely on molemmille miehille mieleen. Työn monipuolisuus ja sen sosiaalisuus saa kiitosta.

– Ollaan samalla periaatteessa psykologeja, Arto hymyilee. – Kuuntelemme murheet ja löydämme ratkaisut. Mutta hyvin voi siellä kiinteistöllä ohi kulkiessa kysyä meiltä neuvoa. Meiltä löytyy aina apua.