Kategoria: Kiinteistöhuolto

Musiikkia ja kiinteistöhommia

Muhkeaääninen kiinteistönhoitaja Arto Pesonen nauttii esiintymisestä ja fyysisestä työstä.

The Voice of Finland -semifinalisti Arto Pesonen työskentelee Kotikadun Järvenpään yksikössä kiinteistönhoitajana. Näin syksyisin työtehtäviin kuuluu monenlaista pihatyötä nurmikonleikkuusta pensaiden muotoiluun ja lehtien puhaltamiseen.

– Tykkään siitä, että työt vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Kesällä nurmikon leikkaus, syksyllä lehtien siivous ja talvella lumityöt; fyysinen työ on kivaa, luonnehtii Arto.

Luonnon ja säiden vaikutuksille altis työ aiheuttaa joskus myös päänvaivaa, kun säät sanelevat aikataulut.

– Välillä on tosi kiireistä, kun hoidettavana on monta kiinteistöä ja lämpimällä ja sateisella säällä nurmikot kasvavat kohisten. Siinä täytyy osata suunnitella ajankäyttöä, mutta hyvin on tähän asti selvitty, Arto naurahtaa.

Työn vaihtelevuus tärkeää

Kotikadulle Arto päätyi työpaikkailmoituksen nähtyään.

– Nyt olen työskennellyt Kotikadulla melkein 1,5 vuotta. Tiesin, mitä kiinteistöhuollon työt ovat, joten osasin olla kiinnostunut. Työn vaihtelevuus on minulle tärkeää. Se painoi paljon vaakakupissa, kertoo Arto.
Kotikadulla hän on viihtynyt hyvin.

– Työkaverit ovat kivoja ja tiimi mukava. On tosi tärkeää, että työkavereiden kanssa kemiat pelaa. Silloin on helppo olla töissä, perustelee Arto.

Musiikki tärkeä osa elämää jo lapsesta asti

Kiinteistönhoitajan musiikkiharrastus sai alkunsa jo lapsuudessa, kun hän sai isältään 6-vuotiaana lahjaksi sähkökitaran. Kiinnostus soittamiseen heräsi ala-asteella, kun Arto pääsi kokeilemaan rumpuja. Varsinainen sysäys bändihommiin tapahtui kuitenkin yläasteella Arton käydessä pienryhmäkoulua.

– Yhdeksännellä luokalla meille tuli uusi opettaja, joka oli muusikko. Aloin soitella kitaraa ja treenata laulua. Samalta luokalta löytyi rumpali, ja rupesimme soittamaan punkkia. Myöhemmin juonsin ja lauloin karaokea useita vuosia. Siitä oppi melko laajan ohjelmiston uusia kappaleita. Kävin karaokekisoissa ja innostus kasvoi. Bändiprojektejakin oli.

– Musiikki on kannatellut minua elämän hankalina hetkinä. Voicen myötä on tullut innostusta lisää ja olen päässyt keikkailemaan, kertoo Arto.

Millaisesta musiikista hän sitten itse eniten pitää?

– Nuorempana tuli diggailtua Klamydiaa, Suomi-rokkia ja punkia. Karaoken myötä perusiskelmä tuli mukaan. Vuosien varrella musiikkimaku on monipuolistunut. Ei minulla ole mitään erityistä mielimusiikkia, vaan kuuntelen enemmän fiiliksen mukaan. Bändin kanssa soitamme tosi monipuolisesti kaikille jotakin meidän tyyliin sovitettuna, summaa Arto.

Unohtumaton The Voice of Finland

The Voice of Finlandiin Arto päätyi melkeinpä sattuman kautta.

– Kävin kokeilemassa Idolsia 2013, mutta se ei onnistanut ja tuli fiilis, etteivät nämä musaformaatit ole minua varten. Olen ollut TikTokissa muutaman vuoden ja laulan ja soitan sinne toivebiisejä. Sieltä tuli positiivista palautetta, ja laitoin hakemuksen Voiceen lopulta hetken mielijohteesta ihan viime metreillä.

Se kannatti ja hän pääsi mukaan.

– Kokemus oli todella mahtava! Mitä pitemmälle pääsi, sitä enemmän nälkä kasvoi syödessä. Ääni ratkaisee -osioissa jännitti tosi paljon, ja joka kerta piti voittaa itsensä. Siinä sai paljon kokemusta. Hyvän bändin kanssa oli upeaa päästä esiintymään ja tietysti musiikin ammattilaisiin tutustuminen kiinnosti. Logomo-päivät olivat hirveän kiireisiä; soviteltiin vaatteita, meikattiin, treenattiin ja näki, miten ohjelmaa tehdään.

Vaikka kokemus jätti syvän jäljen, uutta kierrosta Arto ei lähtisi tekemään.

– Saavutus oli ihan riittävän hyvä jo. Aika haipakkaa siinä mentiin ja mitä pitemmälle pääsi, sen tiukemmiksi aikataulut ja treenit tietysti muuttuivat, pohtii Arto.

Kannustavaa palautetta kuulijoilta

Vaikka ohjelmasta ei voittoa irronnutkaan, ovat asiakkaat tunnistaneet Arton Kotikadulla.

– Varsinkin silloin, kun ohjelma loppui, oli vilkasta. Porukka tuli kyselemään ja onnittelemaan. Vieläkin pihoilla osa tulee juttelemaan ja osa katsoo kaukaa vähän pitempään. Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin saanut positiivista palautetta. Yksityistilaisuuksia olen tehnyt paljon ja niihin kysellään laulamaan, että varmasti ovat tykänneet, iloitsee Arto.

Seuraavaksi Arto suunnittelee oman musiikin julkaisemista. Äskettäin hän pääsi feataamaan turkulaisen räppärin Vähä-E:n uudelle levylle. Eteenpäin musiikkiuralla vie intohimo yleisön eteen pääsemisestä:

– Keikkaa on kiva saada ja parasta on, kun pääsee esiintymään, Arto tiivistää.

 

Hyvä kiinteistönhoitaja on monen alan osaaja

Jani Kröger löysi uuden uran kiinteistönhoitajana.

Kuopiolaisen Jani Krögerin urapolku käynnistyi viitisentoista vuotta sitten LVI-asentajana, mutta sen keskeytti työuupumus. Kuntouttavan työtoiminnan myötä hän pystyi kuitenkin palaamaan takaisin työelämään ja lähti kouluttautumaan kiinteistönhoitajaksi.

– Pääsin heti Savon ammatti- ja aikuisopistolle opiskelemaan ja tein harjoitteluni Kotikadulla. Puolen vuoden opiskelun jälkeen siirryin jatkamaan opiskelua oppisopimuksella suoraan Kotikadulla. Alkuun minulla oli hiukan ennakkoluuloja alaa kohtaan, kuten että työt olisivat yksipuolisempia, mutta päinvastoin, työ on ollut erittäin monipuolista, kertaa Jani.

Monipuolinen toimenkuva pitää otteessaan

Nyt Jani on työskennellyt Kotikadulla jo kolmen vuoden ajan. Arjessaan hän pystyy hyödyntämään myös aiempaa LVI-asentajan osaamistaan.

– Työnkuvaani kuuluu pääsääntöisesti kiinteistönhoitajan, teknisen kiinteistönhoitajan ja välillä myös LVI-asentajan tehtäviä. Tehtävät tulevat toimistolta Force-sovellukseen. Meillä jokaisella kiinteistönhoitajalla on oma nimetty alueemme, jota kukin hoitaa, hän kertoo

Janin työpäiviin sisältyy postin jakoa, viemäreiden aukaisua, hanojen ja wc-istuinten korjausta, välillä myös niiden vaihtoja, sekä yleisesti havainnointia kiinteistössä ja piha alueilla.

– Jonkin verran tulee myös automaatiohälytyksiä puhelimeen, niin niitä pitää prioriteettijärjestyksen mukaan käydä paikan päällä tarkistamassa. Esimerkiksi palohälytykset tietysti vaativat käyntiä heti paikan päällä. Myös jätevesipumppaamohälytykset pitää tarkistaa aina pikimmiten, Jani avaa.

Perustöiden ohella Janin toimenkuvaan kuuluu myös päivystys seitsemän-kahdeksan viikon välein. Siihen kuuluu esimerkiksi viemäreiden ja ovien aukaisua tarpeen niin vaatiessa.

Hyvä työporukka ja onnistumiset saavat arjen maistumaan

Jani viihtyy Kotikadulla. Yksi tärkeimmistä viihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä sopivan työnkuvan ohella on mukava työporukka.

– Tulemme hyvin toimeen keskenämme ja autamme toisiamme. Töihin on mukava mennä, kun töissä saa olla omana itsenään. Arjesta nousevat esiin myös hauskimmat tilanteet töissä, pohtii Jani.

Parhaat onnistumisen fiilikset tulevat Janin mukaan asiakkailta saadusta hyvästä palautteesta, mutta työssä oppii myös uutta. Janille työ on opettanut uutta esimerkiksi automaatiosta.

Työntekijänä Jani kuvailee itseään tunnolliseksi ja huolelliseksi.

– Yritän parhaani mukaan tehdä hyvää jälkeä. Tulen mielestäni hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa, se on vahvuuteni. Lisäksi aiempi kokemukseni LVI-alalta on ollut hyödyksi. Työssäni tarvitaan erityisesti juuri sosiaalisia taitoja, jotta tulee toimeen erilaisten persoonien kanssa. Myös monipuolista kiinteistönhoidon ammattitaitoa tarvitaan.

Oiva vaihtoehto alanvaihtajalle

Jani on tyytyväinen Kotikatuun työnantajana sekä siltä saamiinsa lisäkoulutusmahdollisuuksiin, ja suositteleekin kiinteistönhoitajan työtä avoimesti.

– Tämä työ on hyvä vaihtoehto esimerkiksi LVI- tai sähköasentajille, jotka pohtivat alanvaihtoa. Näiden alojen työkokemuksesta on kiinteistönhoitajalle todella paljon hyötyä. Ala sopii myös sellaisille henkilöille, jotka pitävät monipuolisesta työstä. Kiinteistönhoitajan oltava moniosaaja, tiivistää Jani.

Kotikatu Porin asiakaspalvelulla on paikallisuus verissä

Asiakaspalvelu on Kotikadun toiminnassa linkki asukkaiden, isännöitsijöiden ja taloyhtiöiden hallitusten sekä kiinteistönhoitajien, siistijöiden ja muiden turvallista ja viihtyisää asumista varmistavien ammattilaisten välillä. Porin paikallisen asiakaspalvelun arjessa on mukana Juha Irjala, joka vannoo kotiseuturakkauden nimiin koko sydämestään.


Juha Irjala on Kotikatu Porin asiakaspalvelun monitoimimies ja kävelevä tietopankki, johon on tallennettu asiantuntemus kiinteistöhuoltoalan käytännön tekemisestä sekä asiakkaiden palvelemisesta jo lähes 30 vuoden ajalta. Juhan ammatillinen tietotaito on paitsi lähes kaiken kattavaa myös erityislaatuista: sitä leimaa jo äidinmaidossa imetty porilaisuus.

Kun on koko ikänsä asunut, elänyt ja tehnyt erilaisia huoltotöitä samalla alueella, voi mielestäni sanoa tuntevansa paikat ja tietävänsä, miten hommat hoidetaan sujuvasti ja ripeästi, 46-vuotias Juha aloittaa porilaiselle tyypilliseen suorasukaisen lupsakkaan tapaansa.

–  Asiakas tulee minulla, meidän asiakaspalvelutiimillä ja kaikilla muillakin kotikatulaisilla aina ensin. Kun hän tarvitsee apua, sitä järjestetään. Meillä ei jäädä koskaan sanattomiksi. Jos jotain asiaa ei heti äkkiseltään osata kertoa, se selvitetään pikimmiten, hän lisää.

Porilaiset porilaisten palveluksessa – mutkatonta ja tehokasta tekemistä

Kotikatu Porin asiakaspalvelu on siis paikka, josta seudulla asuvat Kotikadun asiakkaat saavat vastauksia kysymyksiin ja apua suuriin ja pieniin asumisen pulmiin.

–  Aina voi soittaa tai voi laittaa vaikka viestin nettisivujen kautta, jos se on itselle mutkattomampaa. Pyrimme selvittämään asian kuin asian mahdollisimman pitkälle jo heti ensimmäisen yhteydenoton aikana. Erilaisia huoltotoimenpiteitä edellyttävät työt lähtevät tästä meidän kauttamme rivakasti eteenpäin tekijöilleen, Juha lupaa.

Juha ja muu asiakaspalvelutiimi toimii Porissa yksissä tiloissa, eli tieto kulkee saumattomasti ja tehokkaasti joka suuntaan. Vuosien varrella kerrytetty ja yhä kasvava paikallis- ja kohdetietämys sekä Juhan sanojen mukaan syviin porilaisiin vesiin ulottuva kumppaniverkosto ovat valttia koko Kotikatu paikallisyksikön toiminnalle – sen joskus kiireisessäkin arjessa.

–  Me porilaiset olemme tunnetusti hiukan omanlaistamme porukkaa, ehkä juuri siksi me ymmärrämme toisiamme jo pienestäkin eleestä tai äänenpainosta, Juha nauraa.

–  Kun asukas tai vaikka isännöitsijä soittaa ja kertoo meille asiansa, hoksaamme yleensä heti, mistä on kysymys. Lisäksi osaamme selvittää tehokkaasti seuraavat askeleet tilanteen tai ongelman ratkaisemiseksi, me tiedämme keneen pitää ottaa yhteyttä ja mitä asioita huomioida ja järjestää, jotta asiakas saa palvelua mahdollisimman ripeästi ja kustannustehokkaasti, hän kuvailee.

Lopuksi Juha kertoo käytännön esimerkin tapauksesta, jossa paikallisuuteen pohjautuvan toimintamallin hyödyt toteutuivat toden teolla.

–  Meidän päivystäjä sai torstain ja perjantain välisenä yönä puhelimitse tiedon, että eräässä taloyhtiössä oli mennyt kiinteistöön tuleva runkovesiputki hajalle. Me ryhdyimme heti hoitamaan asiaa yhteistyössä putkimiesten, kaivuu-urakoitsijan, isännöitsijän sekä kunnallisen vesilaitoksen kanssa. Myös asukastiedottaminen otettiin asialistalle heti aamusta.

–  Lopulta saimme putket kuntoon ja veden virtaamaan jo seuraavana iltapäivänä. Mielestäni avaimia onnistumiseen olivat, että me tunsimme kohteen, osasimme heti ottaa oikeisiin tahoihin yhteyttä ja puhalsimme kaikki yhteen hiileen heti alusta lähtien. Paikallisuudessa on voimaa – ja porilaisuudessa etenkin, Juha päättää hymyillen.

Laadukas palvelu syntyy yhteistyönä

Oulussa muutokset eivät tahtia hidasta – päinvastoin. Kun Kotikatu Oulu sai reilu vuosi sitten riveihinsä Talkkaripalvelut Vaaralan, hyvät käytännöt napattiin käyttöön. Samalla saatiin lisää resursseja asiakkaiden palveluun. Viimeisimpänä uudistuksena Meranti Siivouspalveluista ja Kiinteistöhoito Jurvelinista tuli osa Kotikatua –  ja osaamista tuli taloon taas runsain mitoin! Meranti ja Jurvelin jatkavat toimintaansa omilla nimillään ja saman tutun henkilöstön voimin.


– Olemme saaneet parannettua toimintaamme yhdistämällä toimintatapojamme, toteavat muun muassa asiakaspalvelussa työskentelevät Saila Runtti ja Niina Vaarala yhdestä suusta.

– Saimme Talkkaripalvelut Vaaralasta hyviä käytäntöjä esimerkiksi asuntotarkastuksiin, jotka hoituvat nyt entistäkin sujuvammalla otteella. Yhdistymisen tuomat edut näkyvät asiakkaille palvelun laadun paranemisena, ja toki kehitämme toimintojamme jatkossakin, iloitsee Saila.

Kiinteistöhuoltoa kolmesta toimipisteestä

Monipuolinen palvelukokonaisuus on asiakkaiden saatavilla tutulta toimijalta. Kiinteistöhuollon, siivouksen ja puutarhapalveluiden lisäksi käytössä on koneenkuljettajia sekä sähkö- ja LVI-asentajia.

– Voimme tarjota asiakkaillemme laajempaa palvelukokonaisuutta siivouksen ja kiinteistöhuollon lisäksi, muun muassa pienimuotoisia maanrakennustöitä piha-alueilla ja huoneistojen remontteja märkätilasertifikaatteja noudattaen, kertoo Niina.

Kotikadun työntekijät toimivat kolmesta toimipisteestä käsin. Asiakaspalvelu on keskittynyt Toppilaan, ja kaksi muuta huoltotupaa sijaitsevat Ruskossa ja Rajakylässä.

– Vastaamme Toppilassa kaikesta kiinteistöhuollon asiakaspalveluun liittyvästä. Huoltotyöt kirjataan järjestelmään, josta ne näkyvät reaaliaikaisesti kiinteistönhoitajalle. Tarvittaessa yhteydenotot käännetään työnjohtoon, yksikönpäällikölle tai aluejohtajalle, kertoo Niina.

– Oli sitten kyseessä nurmikonleikkuu, auraus tai vesikalustekorjaus, matka kohteisiin on lyhyempi, kun liikkeelle lähdetään sijainnin mukaan lähimmältä huoltotuvalta. Kolme toimipaikkaa turvaavat myös toimintaa korona-aikana. Mahdollinen karanteeni yhdessä huoltotuvassa ei estä kahta muuta toimimasta, toteaa Saila.

Valtakunnallinen mutta paikallinen

Useammasta toimijasta muodostunut kokonaisuus on toki suurempi, mutta kuitenkin tuttu ja paikallinen. Samat ihmiset tervehtivät edelleen yhtä lailla taloyhtiön pihalla kuin vaikkapa asiakaspalaverissa. Teemu Runtti jatkaa edelleen Kotikadun aluejohtajana ja Tero Vaarala toimii Kotikadulla yksikönpäällikkönä.

– Meidän väki tunnetaan Oulussa. Toisaalta taas Kotikadun valtakunnallisuus tuo toimintaan paljon helppoutta ja etuja. Meillä on oma it-tuki, johon voi tarvittaessa soittaa ja esimerkiksi palkanlaskenta tehdään keskitetysti koko maassa, Saila sanoo.

– Olen itse ollut aina asiakaspalvelutyössä, koska haluan olla ihmisten kanssa tekemisissä. Työt ovat monipuolisia ja joka päivä tulee uutta opittavaa. Keskinäistä yhteistyötä tarvitaan paljon, ja asiakas on aina tärkein, kertoo Niina.

– Saimme hiljattain uuden työnhallintajärjestelmän, johon voi kirjata entistä yksityiskohtaisempaa tietoa, kertoo Niina.

– Asiakkaiden toiveet ja tarpeet on helpompi huomioida, kun järjestelmästä näkee suoraan vaikkapa taloyhtiön sopimuksen tarkemmat tiedot. Myös käyttökatkoksia tulee olemaan vähemmän ja palvelun laatu paranee monesta kohtaa, iloitsee Saila.

Porissa kaik hoituu

Monipuoliset työtehtävät ovat kiinteistönhoitaja Jere Frimanin arjen iloja. Se myös näkyy: ”Jere hymyilee koko ajan. Työ kuin työ ratkeaa ripeästi ja parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyömme sujuu valtavan hyvin”, nyökkää Kotikadun tyytyväinen asiakas, kehitysvammaisten asumisyksikkö Poijun vastaava ohjaaja Laura Ketola.


Kiinteistönhoitaja Jere Friman voi vastata puheluun melkeinpä missä ja minkä ääreltä tahansa. Tällä kertaa hän on juuri ryhtymässä selvittämään, miksi porilaisen tuetun asumisen yksikön WC-istuin vuotaa. Jere on tykätty ja osaava – nytkin ongelma luultavasti hoituu vikkelästi. Vaikka päivän työlistalla on mukavasti mittaa, Jerellä on aikaa jutella. Se on yksi tämän vahvasti Porin murretta puhuvan, helposti lähestyttävän huoltomiehen vahvuuksista. Vaikka Jerellä olisi kiire, se ei näy ulospäin. Työt tehdään asiallisesti, hyvin ja vauhdilla, silti tippaakaan hoppuilematta.

– Avoin keskustelu ja tiivis yhteistyö auttavat paljon. Ja koska palvelemme paikallisesti, tunnemme kohteemme hyvin. Samoin myös yksiköiden asukkaat ovat tulleet tutuiksi ja osaamme toimia heillekin parhaalla mahdollisella tavalla. Liikaa häiritsemättä, toiveet ja tarpeet huomioiden, Jere kuvailee.

– Me kaikki pidämme kovasti Jerestä. Hän tulee todella nopeasti auttamaan ja on vieläpä erittäin positiivinen. Lisäksi arvostamme Jeren pelisilmää – hän on hienotunteinen ja osaa hyvin katsoa tilanteet, milloin huoneisiin voi mennä, vastaava ohjaaja Laura Ketola kiittelee.

”Kun kiinteistöistä pidetään hyvää  huolta, pystytään ehkäisemään ongelmia”

Jere huolehtii päivittäin useiden kohteiden viihtyisyydestä ja toimivuudesta Porissa. Niistä kaksi on tuetun asumisen yksikköjä Veturitallinkadulla: 12-paikkainen tilapäisyksikkö Poiju ja 20-paikkainen kehitysvammaisten autettu asuntola Tyrni.

– Tyrni on vakituisen asumisen yksikkö, joka palvelee pääsääntöisesti autismikirjon asiakkaita. Heillä on yhteiset tilat sekä jokaisella oma huone. Poijussa puolestaan tarjoamme tilapäishoitoa kaikenikäisille erityisen tuen tarpeessa oleville, pääsääntöisesti kehitysvammaisille, Laura avaa Porin vammaispalvelujen toimintaa.

– Tehtävämme on antaa kodinomaista hoitoa ja tukea perheiden jaksamista, hän lisää.

Jere on tuttu näky sekä Poijussa että Tyrnissä, sillä hän piipahtaa paikalle joka päivä. Työtehtäviä yksiköissä on laidasta laitaan. Tyypillisimpiä ovat esimerkiksi vesikalusteiden asennustyöt, ilmastointilaitteiden suodatinvaihdot, hyllyjen kiinnitykset ja kalustetarkastukset sekä lampunvaihdot. Tehtävää on sekä ulkona että sisällä.

– Enemmistö töistä on ylläpitotöitä. Kun kiinteistöistä pidetään hyvää huolta, pystytään ehkäisemään tulevia ongelmia. Teimme esimerkiksi hiljattain ison vesikalustetarkastuksen kaikissa huoneissa ja keittiöissä. Tarkistimme tiivisteiden kunnon ja vaihdoimme niistä osan, Jere luettelee.

Pikaista reagointia ja moderni tapa toimia

Paitsi Jeren osaamista ja iloisesti palvelevaa asennetta, Porin vammaispalveluissa arvostetaan kovasti myös Kotikadun nykyaikaisia toimintamalleja.

– On kätevää, että vikailmoitukset saa tehtyä netissä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Kuvailemme ongelman ja Kotikadulta tullaan katsomaan, mitä asialle voidaan tehdä. En muista, että olisimme koskaan joutuneet odottamaan huoltoa vaan meitä on aina palveltu ripeästi, Laura iloitsee.

Vastuu huoltopyyntöjen kirjaamisesta on annettu koko Poijun ja Tyrnin henkilökunnalle.

– Se kirjaa, kuka on vuorossa ja huomaa tilanteen. Mahdollisimman pian, etteivät jää asiat roikkumaan tai rempalleen. Ja mikä mukavinta, voimme luottaa siihen, että huolto tulee jo saman päivän aikana, Laura hymyilee.

Kotikatu Kuopiossa: Toimivan yhteistyön huipulla

Sanonnan mukaan näköala Puijolta on Suomen kauneus yhteen tauluun koottuna. Kuopion kotikatulaisilla on kunnia vastata Puijon lakialueen kiinteistöhuollosta, viihtyisistä ulkoalueista sekä olla mukana rakentamassa upouusia elämyksiä yhdessä Puijo Peakin kanssa.


Mäkihyppy on ollut Pekka Niemelän päälaji pienestä pitäen, ja Puijolta ponnistanut mies tunnetaan arvostetusta päävalmentajatyöstään viiden eri maan lipun alla. Vuonna 2019 hänelle tarjoutui ainutlaatuinen tilaisuus kokeilla siipiä yrittäjänä.

– Kuopion kaupunki järjesti ideakilpailun Puijon tulevaisuudesta, ja meidän liiketoimintasuunnitelmamme voitti. Kun vietin matkalaukkuelämää 200 päivää vuodesta, oli hotellihuoneissa aikaa miettiä, miten herättäisin Puijon matkailualueen loistoonsa ja sovittaisin maailmalta keräämäni ideat suomalaisiin raameihin. Oivalsin, että koko Kuopion kattavaa positiivista kierrettä ei tehdä yhden miehen muskeleilla. Tarvitsin alusta alkaen mukaan parhaat ja asiaan sitoutuneet ammattitaitoiset kumppanit, Pekka painottaa.

Ykkösketjuun valikoitui Kotikatu Kuopio, jonka maine luotettavana toimijana oli vahva. Kotikatu jakoi Puijo Peakin kanssa samat edistykselliset arvot sekä halun uudistaa toimintaa kestävän kehityksen otteella.

Apukäsinä myös kehittämisprojekteissa

Kotikatulaiset tekevät yhteistyötä sekä Puijo Peakin että kaupungin Tilapalveluiden kanssa.

– Vastaamme 365 päivää vuodesta kiinteistöhuollosta Puijon matkailualueella, jonka keskiössä on Puijon torni. Työt painottuvat ulkoalueiden puhtaanapitoon, huolto- ja korjaustehtäviin, konetöihin sekä päivystykseen. Lisäksi olemme näyttäneet osaamisemme projekteissa, joiden tähtäimessä on alueen monipuolinen kehittäminen, kuten rengasmäen mattohissin kasaaminen sekä asennus, työnjohtaja Marko Karvonen avaa niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin uniikkia yhteistyökuviota.

Vierailijoilta on saatu hyvää palautetta alueen yleisviihtyvyydestä. On tärkeää pystyä luottamaan, että paikat pelittävät moitteettomasti sesongista toiseen.

– Puijon maja on valmistunut vuonna 1907 ja panoraamanäkymällä varustettu Torni vuonna 1963. Natura-alueeseen kuuluvassa metsässä asustaa 200-vuotiaita kuusivanhuksia. Ainutlaatuisen ympäristön ja historiallisten rakennusten kanssa ei voi olla piiruakaan jälkijättöinen. Jos jossain prakaa, niin on tärkeää, että töihin tartutaan heti, Pekka toteaa.

Huolella ja ylpeydellä hoidettu maamerkki

Paraikaa Tornissa käynnistellään nurmien leikkuuta. Kaikissa rutiinihommissakin on otettava huomioon alueen erityislaatuisuus.

– Korkean sijainnin vuoksi lumet sulavat hiukan eri tahdissa kuin alempana. Huolehdimme myös, että päivittäiset huoltokierrokset on käytynä ennen ravintoloiden avaamista. Onneksi työt voi täällä koneidenkin kanssa aloittaa jo aamuviideltä, koska kuuntelijoina on korkeintaan aarniometsän eläimiä, Marko hymyilee.

– Niin huikea paikka tämä on, että löydän itseni Tornin kupeesta vapaa-ajallakin: Puijon majalla on nautittu monet hyvät lounaat

Kotikatu Jyväskylässä: Talkkarina keskellä kaupungin merkittävintä kehityshanketta

Vuoteen 2010 asti paikalla jyskytti paperitehdas, nyt Tourujoen kainaloon Kankaalle on rakentumassa ekologinen ja luova kaupunginosa, jossa yhdistyvät tulevaisuuden tuoreimmat oivallukset, älykkyys ja kestävä rakentaminen. Yli 30 hehtaaria kattava alue sai viime joulukuussa oman talkkarinsa. – TL-Maintin Jukka Sillankorvan ote lapiosta on taatusti yhtä edistyksellinen kuin Kangaskin, hymyilee palvelupäällikkö Ulla-Maija Valtonen Kankaan Palvelusta.


Talkkarin titteli komeilee niin Jukan ulsterissa kuin autossakin. Miehen silmäkulmassa kujeilee huumori, kun hän kertoo ”työsuhdeasunnostaan”, joka sijaitsee vuonna 1916 rakennetussa hevostallissa.

– Tosin parhaiten minut löytää ulkohommista tai huoltokierroksilta vastaamissamme kerrostaloissa, joita on tällä hetkellä Kankaan alueella seitsemän. Joukossa on osake- ja vuokrataloja, viimeisimpänä tulokkaana monisukupolvikortteli koostuen sekä opiskelijakodeista että varttuneemman väen asunnoista. Pihalla juuri keskusteltiin asukkaan kanssa, että mitenköhän ne nuoret saavat seniorien biletykseltä lainkaan opiskeltua, Jukka virnistää.

Näytön paikka kaikille osapuolille

Kankaan sanotaan olevan oma tiivis keitaansa keskustan kupeessa. Rakentaminen elää hetkessä ja tähtää tulevaisuuteen: miljardiluokan kokonaisinvestoinninon määrä valmistua vuonna 2040 tarjoten resurssiviisaan kodin 6000 asukkaalle sekä yli 2000 työpaikalle.

– Voi rehellisesti myöntää, että Kankaan hanke on vaativa tilaaja. Tämän kokoluokan projektissa on monta toimijaa, tilanteet muuttuvat ja työmaat etenevät koko ajan. Ajatus kilpailuttaa ja hakea alueelle talkkaria lähti aidosta tarpeesta ylläpitää teknisesti ehjää sekä toimivaa ympäristöä yli perinteisten huoltorajojen. Yhteistyötä Kotikatuun kuuluvan TL-Maintin kanssa on takana alle vuosi, mutta jo nyt on huomattu, miten huoltopalveluiden kokonaiskoordinaatio on helpottunut, Ulla-Maija kertoo.

– Kankaan identiteettiin kuuluu kuunnella asukkaita herkällä korvalla. Olen saanut positiivista palautetta Jukan ammattitaidosta sekä talkkarin läsnäolosta, joka tuo turvallisuudentunnetta asumiseen, hän jatkaa.

Työkalupakissa kehitysideoita

Talkkarilta odotetaan ulkoalue- ja kiinteistöhuollon lisäksi huomioita sekä tarkkaa silmää alueen toiminnallisuuden edistämiseksi. Viimeksi kaupungin rattaisiin lähti ehdotus jätepisteiden roska-astioihin liittyen.

– Aikaisempi työkokemus Lutakossa kartutti kokemusta erityisesti uuden asuinrakennuskannan vaatimuksiin. Yhteensovittamista piisaa, ja on myös pysyttävä kartalla työmaiden liikennejärjestelyiden suhteen, Jukka pohtii.

– Onneksi jo lähes ajattelet puolestani! Yhteyden toimiessa ei töiden perään tarvitse kytätä. Meidän talkkarilla kun on tapana, että se lunastetaan, mitä sovitaan, Ulla-Maija kiittelee

TL-Maint ja Kotikatu ovat osa PHM Groupia.

Oulussa kaikki hyvin: Kotikauppa Kotikadulla

”Jotta kaupassa olisi kiva käydä”, kuuluu K-ryhmän slogan. Sen allekirjoittaa myös oululaisen K-Supermarket Toppilan diplomikauppias, Janne Saarela. Jotta tavoitteeseen päästään joka päivä, on rinnalle valittu luotettava kiinteistönhuollon asiantuntija – Kotikatu, tottahan toki.


K-Supermarket Toppila avasi ovensa ensimmäisen kerran joulukuussa 2015. Sittemmin paljon on muuttunut, mutta moni asia on säilynyt ennallaan: K-Supermarket Toppilassa asiakkaita palvellaan parhaalla mahdollisella tavalla. Yksi osa kokonaisvaltaista asiakaspalvelukokemusta on siisteys. Kun kaikki toimii kuten pitääkin, kaupassa on mukava asioida. Sen Kotikatu on varmistanut yhdessä myymälähenkilökunnan kanssa jo ensimmäisestä aukiolopäivästä lähtien.

Toimeliaat yöt takaavat siistit aamut

Kotikatulaiset pitävät huolta K-Supermarketin viihtyisyydestä. Käytännössä se tarkoittaa monipuolisia ulko- ja sisätöitä: muun muassa lumi- ja hiekoitustöitä, ruohonleikkuuta, siivoamista ja tekniikasta, lämmityksestä sekä ilmanvaihdosta huolehtimista. Työtä pyritään tekemään silloin, kun kauppa ei ole auki tai ihmisiä on vielä vähän.

– Asiakkaille kotikatulaisten yöllinen ja aamuvarhainen aherrus näkyy siistinä ympäristönä. Työskentelemme pääsääntöisesti sellaiseen aikaan, ettei meistä ole asiakkaille haittaa, Kotikadun työnjohtaja Harri Väänänen kertoo.

– Esimerkiksi näin korona-aikaan maskeja saattaa olla vähän siellä sun täällä. Me hävitämme ne asianmukaisesti ja varmistamme, että ostoksille on kiva tulla, hän lisää.

Kyllä paikallisuudelle ja avoimelle keskustelulle

Kauppias kuvaa Kotikadun paikallisesti palvelevaa toimintamallia hyväksi ratkaisuksi. Avoimuus ja suora keskusteluyhteys ovat kantaneet mukavasti hedelmää.

– Uskon, että tulemme toimimaan vielä pitkään yhdessä. Kotikatulaiset ovat hoitaneet asiansa hyvin. Meillä on tietyt toiveet kiinteistönhuollon suhteen ja varmistamme tavoitteisiin pääsemisen säännöllisillä palavereilla ja yhteydenpidolla, Janne sanoo.

– Tänne vaan puhelua ja pyörät lähtevät nopeasti pyörimään, Harri lupaa.

K-Supermarket Toppilassa on alusta asti vannottu suomalaisuuden ja paikallisuuden nimiin. Se näkyy mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi kalustehankinnoissa ja tuotepaletissa. Valikoimissa on lähes 15 000 tuotetta ja paikallisuus on hyvin edustettuna esimerkiksi leivissä, leivonnaisissa, vihanneksissa, marjoissa ja kananmunissa.

– Olemme nuorekas, asiakkaita kuunteleva kauppa. Alueemme kehittyy nopeasti ja pyrimme kehittymään siinä mukana. Me täytämme asiakkaamme tarpeet ja helpotamme heidän arkeaan tavoilla, joista he eivät ole tohtineet vielä haaveillakaan, Janne kuvailee kauppansa ydintä.

Kotikatu Pirkanmaalla: Ulkoalue on näkyvä osa tapahtumaelämystä

Tampere-talolla järjestetään vuosittain yli tuhat tapahtumaa, jotka houkuttelevat paikalle peräti 620 000 vierailijaa vauvasta vaariin. Ulkoalue on pidettävä heitä varten viihtyisänä ja ennen kaikkea turvallisena. – Avoimella yhteistyöllä ja nopealla reagoinnilla turvataan tapahtumavieraiden kulku haastavissakin keliolosuhteissa, kertoo Tampere-talon kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Marko Koivisto.


Kiinteistönhoitaja Ville Määttänen aloittaa työpäivänsä aina Tampere-talolta. Hän vastaa Tampere-talon sekä viereisen Courtyard by Marriott -hotellin ulkoalueiden siisteydestä ja turvallisuudesta: siivoaa roskat ja lehdet, tyhjentää roskikset ja huolehtii lumenpoistosta ja liukkaudentorjunnasta. Tampere-talolla se tarkoittaa, että talvisin lapiohommia riittää.

– Alue ei ole kovin iso, mutta portaita ja sisäänkäyntejä on paljon. Pääportaita ei hiekoiteta lainkaan, ja ne on pidettävä aina sulana.

Työt tehdään aikaisin aamulla ennen kuin Tampere-talon vieraat saapuvat ja hotellin asiakkaat heräilevät. Tapahtumapäivinä kohde saa Villeltä tarvittaessa erityistä huomiota.

– Jos päivän aikana esimerkiksi sataa paljon lunta, käyn paikalla uudelleen ja varmistan, että kulku on turvallinen ja alue varmasti siisti.

Kunnossapito- ja huoltotöissä painotetaan oikea-aikaisuutta: päivisinkin työt tehdään niin, että niistä ei aiheudu häiriötä, saati vaaraa, kiinteistöissä asioiville.

Tuttu kiinteistönhoitaja on askeleen edellä

Kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Marko Koivisto on ollut Tampere-talon palveluksessa yli 30 vuotta. Sinä aikana kiinteistöhuolto on ammattimaistunut melkoisesti. Varsinkin talotekniikan ja rakennusautomaation kehittyminen ovat vieneet yhteistyötä vahvasti kohti sopimusmallia. Koiviston mukaan pitkäkestoisella yhteistyöllä on suora vaikutus siihen, miten hyvin kohdetta hoidetaan.

– Meillä esimerkiksi saattaa tuiskulumi pakkautua yhden poistumatien ovelle. Pitkään tontilla ollut työntekijä tietää tällaiset erityistä huomiota vaativat kohdat ja hoitaa ne ennen kuin me ehdimme edes pyytää.

– Kun kiinteistöhuolto on askeleen meitä edellä, niin asiat menevät hyvin. Koivisto kiittelee yhteistyötä Kotikadun kanssa avoimeksi ja syväksi.

– Viestejä vaihdetaan puolin ja toisin ja poikkeamiin reagoidaan nopeasti. On tärkeää, että kiinteistönhoitaja tietää, mitä tontilla milloinkin tapahtuu. Sanoisinko jopa, että meidän yhteistyö on sopimustasoa syvempi.

Erityismaininnan ansaitsee myös Kotikadun asiakaspäällikkö Juha Pehkonen.

– Toisinaan asiat henkilöityvät, ja Juhan tapauksessa kävi juuri niin: seurasimme Juhan perässä Kotikadun asiakkaaksi. Juha ymmärtää käytännön työn ja vaikuttaa osaltaan myös toteutuksentasoon. On tärkeää, että ihminen pitää minkä lupaa.

Toimiva kiinteistöhuolto vahvistaa asiakaskokemusta

Koivisto näkee, että kiinteistöhuollolla ja sen tarjoamalla turvallisuudella ja viihtyisyydellä on iso merkitys Tampere-talon palvelukokonaisuuteen.

– Asiakaskokemus alkaa jo kauan ennen kuin asiakas saapuu meille. Kivaa tapahtumailtaa voidaan odottaa pitkäänkin. Ihan pienikin asia, esimerkiksi pihalla liukastuminen, voi pilata muuten onnistuneen viikonlopun. Piha-alueen turvallisuus ja esteettömyys on aivan ehdottoman tärkeitä kokonaisuuden kannalta, ja yleinen siisteys ja viihtyvyys vaikuttavat asiakaskokemukseen merkittävästi.

Asiakaspalautetta kuunnellaan herkällä korvalla. Koivisto ontyytyväinen, että asiakkaat antavat nykyään mielellään palautetta ja kehitysehdotuksia.

– Olemme myös pyrkineet madaltamaan kynnystä asiakaspalautteen antamiseen. Risut ja ruusut vievät toimintaamme eteenpäin.

Me ollaan Lahest

Kotikadun yksikkö Lahdessa työllistää noin 40 lahtelaista kiinteistöhoidon ammattilaista. Aluejohtajalla Markku Saarisella sekä työnjohtajilla Jani Niemellä ja Petri Pitkäsellä on jokaisella pitkää kokemusta omasta kiinteistöhuoltoyrityksestä – ja nyt he ovat Kotikadun palveluksessa. Lahdessa nämä miehet tunnetaan alan uran uurtajina ja hyvästä työnjäljestä. Mikä Kotikatu Lahden salaisuus on?


– Me ollaan Lahest, tiivistää Markku ja jatkaa: – Tunnemme asiakkaamme ja kohteemme, lisäksi meillä on yhä samaa huoltohenkilökuntaa töissä kuin 20 vuotta sitten. Töitä tehdään samalla hengellä kuin aikoinaan yrittäjänä – ripeästi ja tunnollisesti.

Asiakkailta tuleekin hyvää palautetta juuri perustekemisestä. Kun henkilöstö tuntee alueen ja asukkaat, hyötyvät asiakkaat laadukkaasta työnjäljestä. Kotikatu Lahdessa työntekijät pelaavat samaan pussiin ja yhdessä tekemällä päästään parhaaseen lopputulokseen.

”Nopeasti mutta laadukkaasti ja turvallisesti”

Jokainen yhteydenotto ja huoltopyyntö kirjautuu keskitetysti järjestelmään, mikä nopeuttaa ja parantaa palvelua.

– Kun asiakas ottaa yhteyttä asiakaspalveluumme, kirjataan huoltopyyntö heti järjestelmään, joka lähettää samalla automaattisesti viestin huoltotyöntekijän kännykkään. Jos kyseessä on todella kiireellinen tehtävä, asiakaspalvelijamme soittavat tekijöille, jotta pystymme reagoimaan riittävän nopeasti. Jokaisen yksikön työnjohtajat seuraavat, että työt tehdään tilanteen vaatimalla ripeydellä riippuen kiireellisyystasosta, kuvailee Markku.

– Kaikki toimeksiannot ja tehdyt työt jäävät muistiin järjestelmään. Ei ole mahdollista, että joku unohtaisi tehdä jotain tai joku huoltopyyntö jäisi huomiotta kokonaan.

Laadunvalvonta onkin työnjohtajille tärkeää. Sen lisäksi, että tiimin kanssa käydään asiat yhdessä läpi ja tarkastetaan, että työmääräykset on ajallaan tehty, tarkastaa työnjohtaja itse kohteet.

– Kierrän aamuisin kohteita ja näen ulkoalueiden tilanteen. Näin pystyn reagoimaan heti, jos on jotain puutteita, kertoo Jani.

Edes kiireajat eivät estä töiden tekemistä kunnolla ja oikomatta. Lahdessa tehdään töitä asukkaiden turvallisuus edellä.

– Säätilojen äkilliset muutokset aiheuttavat helposti kiirettä ja tehtävien uudelleen organisoimista. Ykkösluokan kiireellisiä tehtäviä ovat lumityöt ja hiekoitukset. Näitä töitä tehdessä ei katsota kelloa, vaan työt tehdään huolellisesti loppuun asti, jotta asumisturvallisuus pysyy oikealla tasolla, Petri sanoo.

”Kuin omaa pihaa hoitaisi”

Aina tulee eteen tilanteita, jolloin tarvitaan apua virka-ajan ulkopuolella. Kotikatu Lahden päivystyksessä reagoidaan ripeästi, jos asukkaiden avaimet jäävät kotiin tai tulee vastaan hätätöitä.

– Ja mikä parasta, päivystyksessämme on suuri määrä samoja työntekijöitä, jotka hoitavat myös päivisin alueen töitä. On todellinen etu, kun päivystystehtäviä suorittava henkilöstö tuntee kohteet, Petri sanoo.

Jani on samaa mieltä siitä, että paikallistuntemus on laadun tae. Koko ikänsä Lahdessa asunut Jani tuntee hoitamansa kohteet läpikotaisin.

– On siinä tiettyä nostalgiaa, kun yhä hoidamme kohdetta, jossa asuimme perheen kanssa syntyessäni. Samassa kiinteistössä meillä on kahvitupa, jossa tiimin kanssa käydään aamuisin läpi tulevat työt ja vaihdetaan kuulumiset, Jani kertoo.

– Eri kohteissa on erilaisia käytäntöjä ja tapoja tehdä. Mistään kirjoista ei voi oppia sitä, mitä asiakas haluaa ja miten asiakas haluaa työt tehtävän. Asiakastuntemus on meillä oletusarvo, jatkaa Jani.

Myös Petrillä on kymmenien vuosien kokemus lahtelaisten kiinteistöjen huollosta.

– Meillä on paljon pitkäaikaisia asiakkaita, osa lähes 30 vuoden takaa. Hoidan itsekin kohteita, jotka kuuluivat lapsuuden maisemiin – tuttuja pihoja, joita on mukava pitää kunnossa.