Kategoria: Kiinteistöhuolto sisätiloissa

Pihassa vihertää – onko taloyhtiösi valmis?

Posted on 8 huhtikuun, 2025 by - Ajankohtaista, Kevät, Kiinteistöhuolto pihalla, Kiinteistöhuolto sisätiloissa, Pihan vihertyöt, Talkoot

Tervetuloa kevät! Valmistautuminen kesäkauteen kannattaa aloittaa pihojen osalta heti ilmojen salliessa. Hyvät pohjatyöt sekä Kotikadun viherpalvelun ammattilaisten vahva osaaminen mahdollistavat onnistuneen lopputuloksen: turvalliset ja toimivat pihat ja kauniit istutukset. Kevääseen kuuluu myös ikkunoiden puunaaminen säihkyviksi,  puhtaan sisäilman varmistaminen ilmanvaihtokoneita huoltamalla ja talkoileminen yhdessä.

Tärkeimmät kevätpuuhat taloyhtiöissä

Suomen suvi ja sitä ennakoiva kevät rakentuvat osaavien ammattilaisten käsissä pala kerrallaan. Hyvällä suunnittelulla ja aikataulutuksella hommat sujuvat joutuisaan ja asukkaita häiritsemättä. Näiden asioiden parissa kotikatulaiset keväällä touhuavat:

  • Hiekan poistaminen pihoilta ja kulkuväyliltä sekä mahdollisten aurausvahinkojen korjaukset
  • Sadevesilinjojen ja -kaivojen toiminnan varmistaminen
  • Pihan, ulkoportaiden ja jäteasemien pesut sekä kunnostustyöt
  • Pihakalusteiden huolto (hionta, maalaukset, puuosien vaihdot) ja käyttökuntoon laitto
  • Leikkipaikkojen tarkastukset ja korjaukset, hiekkojen vaihdot sekä täydennykset
  • Lipputankojen kuntotarkistus, tarvittavat pesut ja vaihdot
  • Kevätlannoitukset ja kesäkukkien istutukset
  • Pensaiden ja istutusten kevätleikkaukset
  • Asfalttipintojen kunnon tarkastukset ja tarvittavat paikkaukset
  • Parkkiviivojen ja kanttikivien maalaukset
  • Aitojen ja muiden piharakenteiden kunnon tarkastaminen ja uusiminen
  • Rappukäytävien puhdistukset ja vahaukset
  • Ikkunoiden pesut
  • Ilmanvaihdon toimivuuden tarkastaminen ja IV-suodattimien vaihdot

Talkoillaan yhdessä

Useissa taloyhtiöissä mietitään, kannattaako kevättalkoita pitää. Talkoista on paljonkin hyötyä: samassa paketissa yhteisöllisyyttä, ulkoilua ja hyödyllistä tekemistä. Etukäteen suunnittelemalla talkoista saa mukavan yhteisen tapahtuman tai puuhailua pidemmälle aikavälille:

  • Jos perinteisiä talkoita ei haluta pitää, taloyhtiössä voidaan miettiä tarpeellisten kevättöiden lista, laittaa se ilmoitustaululle, Facebook tai WhatsApp -ryhmään. Jokainen voi sitten listalta poimia mieleisensä projektin, hoitaa sen ja kuitata tehdyksi sovitulla tavalla.
  • Talkoiden ei tarvitse olla parin tunnin rypistys, jolloin kaikki sinkoilevat piha-alueella samaan aikaan vaan hyvin voidaan sopia, että hommat hoidetaan vaikka viikon aikana silloin kuin itselle parhaiten sopii.
  • Kaikki eivät pääse osallistumaan talkoisiin ja se on ihan ok. Huonoa omaatuntoa tai turhaa draamaa osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä ei kannata hankkia. Jokainen päättää itse, osallistuuko vai ei, eikä selityksiä tarvita.
  • Talkoiden jätehuollon järjestäminen kannattaa miettiä tarkasti, jotta oikeat jätteet päätyvät oikeisiin paikkoihin. Talkoolava helpottaa jätepisteen kuormitusta. Jos talkooinnostus leviää kellarikomeroiden suuntaan, talkoolava on todellakin hyvä ratkaisu.
  • On hyvä muistaa, että kaunis kiitos talkoiden puuhaajille on paikallaan.

Talkoot voivat täydentää suunnitelmallisesti tehtyä kiinteistönhoitoa, muttei korvata sitä. Tärkeintä on yhteisten asioiden edistäminen ja sovittujen hommien kuntoon laittaminen. Talkoilla on syntynyt grillipaikkoja tai kasvimaita ja se on hienoa!

Taloyhtiöiden pitää huolehtia myös asuinhuoneistojen palovaroittimista

Posted on 5 maaliskuun, 2025 by - Kiinteistöhuolto sisätiloissa, Turvallisuus, Vastuullisuus

Mies tarkastaa palovaroitinta

Vastuu asuntokohtaisten palovaroitinten hankinnasta ja kunnossapidosta siirtyi lakimuutoksen myötä asukkaalta taloyhtiölle tammikuun 2024 alussa. Siirtymäaika on käynnissä vielä vuoden 2025 ajan.

Lakimuutosta on tarvittu, sillä arvioiden mukaan noin 20 prosentissa asunnoista ei ole lainkaan palovaroitinta. Tämä aiheuttaa ison riskin myös naapuriasuntojen paloturvallisuudelle etenkin kerros- ja rivitaloissa.

Taloyhtiöiden pitää huolehtia kaikkien asuntojen palovaroittimista 1.1.2026 lähtien. Aiemmin taloyhtiöiden vastuulla ovat olleet vain porrashuoneiden ja muiden yleisten tilojen varoittimet. Jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 m2 kohden on oltava vähintään yksi palovaroitin. Niiden hankinnasta ja toimintakunnossa pitämisestä vastaa taloyhtiö. Lakimuutoksen myötä varoittimet on testattava säännöllisesti ja laitteet vaihdettava uusiin 10 vuoden välein. Varoittimien tulee myös täyttää EN14604-standardin vaatimukset.

Asukkaalla on velvollisuus ilmoittaa varoittimessa ilmenevistä vioista

Asukkaan vastuulla on ilmoittaa välittömästi, mikäli hän havaitsee vikoja tai puutteita asunnon tai yleisten tilojen palovaroittimissa. Sujuvalla yhteistyöllä taloyhtiön, asukkaiden, isännöitsijän ja huoltoyhtiön välillä sekä jatkuvalla havainnoinnilla koko kiinteistön paloturvallisuus säilyy hyvänä.

Palovaroitin lisää koko taloyhtiön turvallisuutta

Palovaroittimia koskevan lakimuutoksen avulla tavoitellaan entistä parempaa turvallisuutta koko kiinteistössä.  Sen myötä asukkaat voivat luottaa, että kaikista asunnoista löytyy riittävä määrä asianmukaisia ja toimintakuntoisia palovaroittimia. Muutoksen yhteydessä kaikkien asuntojen laitteet voidaan asentaa ja niiden toiminta tarkistaa samanaikaisesti kaikissa asunnoissa. Tällöin myös jatkotoimenpiteet voidaan suunnitella ja toteuttaa keskitetysti ja kustannustehokkaasti.

Me autamme taloyhtiön yleisten tilojen lisäksi asuntokohtaisten palovaroittimien hankinnassa, asentamisessa ja kunnossapidossa. Toimitamme sekä paristokäyttöisiä että verkkovirtaan liitettäviä varoittimia. Laskemme tarjouksen työstä tapauskohtaisesti. Voimme yhdistää asuntokohtaisiin käynteihin myös muita tarpeellisia töitä kuten vesikalusteiden tarkastuksen tai hajulukon puhdistamisen.

Vuosi aikaa hoitaa varoitinasiat kuntoon

Paloturvallisuuden parantaminen alkaa pienillä teoilla. Viimeistään nyt on hyvä aika hoitaa palovaroitinasiat kuntoon, jotta kiinteistössä on kaikki valmista, kun siirtymäaika vuoden 2026 alussa päättyy.

Ota yhteyttä paikalliseen asiakaspalveluumme.

Lisätietoja:

Sisäministeriö: https://intermin.fi/-/vastuu-palovaroittimista-siirtyy-asukkaalta-rakennuksen-omistajalle

Isännöintiliitto: https://www.isannointiliitto.fi/artikkeli/palovaroittimet-siirtyvat-taloyhtion-vastuulle/

Energiatehokas sauna antaa makoisat löylyt

Posted on 22 marraskuun, 2024 by - Energiansäästö, Kiinteistöhuolto sisätiloissa, Vinkit

Sanotaan, että kiuas on saunan sydän, jonka vaaliminen saa löylyt lämpiämään lempeiksi. Jotta kovassa käytössä olevat taloyhtiöiden saunat sihahtelisivat iloisesti ja toimisivat energiatehokkaasti, kannattaa kiukaan kunnosta kivineen pitää hyvää huolta.

Saunatilan ja kiukaan säännöllinen tarkastaminen lisää turvallisuutta vähentäen tulipalojen riskiä niin koti- kuin taloyhtiösaunoissakin. Jos kiuasasiat aiheuttavat tarpeettomia hikikarpaloita, tutustu vinkkeihimme alta tai kutsu Kotikadun ammattialaiset avuksesi taloyhtiöiden saunoja puunaamaan! Kiukaan vaihdon tarpeellisuuden usein näkee paljaalla silmällä – tai viimeistään tuntee iholla. Teknisesti kiuas on tullut tiensä päähän, jos sen vastukset ovat vääntyneet, pinnan väri on muuttunut tai lämmitysaika on selvästi pidentynyt. Kiukaan elinkaareen vaikuttaa paljon käytön määrä sekä se, kuinka hyvin kiuasta huolletaan. Ajan hampaan puremista mm. liitoskappaleisiin voi itsekin seurata, mutta korjaukset sekä erilaiset sähkökiukaan asennukseen liittyvät työt vaativat aina ammattilaisen asialle.

Kiuaskaupoilla yhdistyvät perinteet ja modernit ratkaisut

Kotikadun saunamaestroilla on kokemusta ja näkemystä, mikä malli sopii parhaiten taloyhtiön tarpeisiin kaikki tila- ja lauderatkaisut huomioiden. Kiukaan valintaan vaikuttaa mm. sijoituspaikka, kun taas tehossa tulee huomioida saunan koko. Esimerkiksi erilaiset eristämättömät pinnat, kuten lasi ja kaakeli, kasvattavat tehon tarvetta. Yleinen nyrkkisääntö on, että 6 kilowatin kiuas lämmittää 6–7 kuutiometrin kokoisen saunan, mutta taloyhtiöiden voimapesät ovat yleensä astetta väkevämpiä tilan suuruutta ja materiaaleja mukaillen.

Kiuaskaupoilla pärjää erinomaisesti perinteitä kunnioittaen, ja halutessaan voi antaa valintojen kuljettaa modernin teknologian maailmaan. Uusimmissa malleissa on tarjolla laadukkaiden materiaaleihin ja osien lisäksi erilaista tekniikka niin automaattisen kastelujärjestelmän kuin ajastuksen tai elektronisen ohjauksenkin osalta. Lisätoimintojen avulla mm. kiukaan lämpötila saadaan pysymään tasaisena jopa asteen tarkkuudella.

Primat kivet parantavat löylyn henkeä

Uutta voimaa kiukaalle kannattaa tarjota noin kerran vuodessa uusilla kivillä. Huoltojoukot on aika kutsua paikalle, jos kivet yhteen lyötäessä lohkeilevat helposti, kiukaan edustalle alkaa kertymään murskaa tai kiukaan pinnalla näkyvät kivet muuttuvat kalvakan harmaiksi. Liian pitkä vaihtoväli hidastaa saunan lämpiämistä sekä kuormittaa sähkönkulutusta.

Kiukaat syövät kiviä vaihtelevan määrän 20–200 kilon haitarilla, suositeltu määrä selviää käyttöohjeesta. Kiviä on myös erikokoisia sekä laatuisia: sähkökiukaissa käytetään yleensä pienintä kivikokoa 5–10 cm, mutta taloyhtiöiden isoissa saunoissa tavataan myös 10–15 cm järkäleitä. Markkinoiden peruskivet ovat suhteellisen huokeita, tyyriimpiä vaihtoehtoja edustavat vulkaaniset tai lämpökäsitellyt kivet sekä erikoisvalmisteiset keraamiset kivet. Hyvä kikka on latoa peruskiveä pohjalle ja käyttää ainoastaan kiukaan pinnalla vuolu- tai valkoista koristekiveä antamaan viimeistellyn saunasilauksen.

Oikeaoppinen ladonta on riittävän ilmava

Kivien vaihto alkaa antamalla uusille tulokkaille nopean huljautuksen vedessä, jotta pinnat saadaan pölystä puhtoisiksi. Tämän jälkeen on hyvä varustautua otsalampulla sekä suojakäsineillä, sillä kiukaissa voi piillä teräviä pellinkulmia tai lohkeilleissa kivissä viiltäviä rosoja. Riittää, kun mielessä pitää kirkkaana kaksi asiaa: ladonnassa ei saa kiilata vastuksia liian tiiviisti ja pitkulaiset kivet asetellaan pystyyn.

Optimaalisessa ladonnassa kiviä on riittävästi, mutta väleihin jää sopivasti ilmatilaa, jotta vastusten kuumentamalla ilmalla on esteetön pakoreitti ylöspäin. Näin ladontaa jatketaan tasaisesti kerros kerrokselta, kunnes vastukset jäävät piiloon. Pintakiviin suosittelemme maltillista kekoa, sillä mitä kauemmas vastuksista mennään, sitä heikommin kivet lämpiävät ja löylyt sihahtelevat.

Huuhdonnasta huolimatta luonnonkivistä saattaa irrota ensimmäisellä lämmityskerralla melkoinen käry. Silloin saunalukkarin kannattaa lämmittää kiuas hiukan etukäteen ja käydä heittämässä pari kauhallista hyvän tuuletuksen kera ennen kuin varsinaiset saunojat saapuvat.

Entä tiesitkö, että normaalit kiuaskivet eivät ole ongelmajätettä? Niillä voi halutessaan koristaa oman taloyhtiön pihan istutuspenkkejä ja kulkuväylien pientareita – tai antaa huollon hoitaa ne asianmukaiseen kierrätyspisteeseen.

Ja mikäs sen parempaa kuin saunominen putipuhtaassa saunassa – nappaa tästä vinkit saunanpesuun.

Kylmän ja kostean kaamoksen laskeuduttua alkavat saunavuorot houkutella vakkareiden lisäksi laajempaankin asukaskuntaa. Jos taloyhtiössäsi kaivataan parempia löylyjä ja paloturvallisuutta, säästöä lämmityslaskuun tai täydenpalvelun apua kiukaan uusimisesta kivien vaihtoon – ota yhteyttä paikalliseen huoltoyksikköösi!

Energiatehokas taloyhtiösauna syntyy yhteisvoimin

  • Saunavuorojen käyttötarve on hyvä kartoittaa riittävän usein sekä kesä- että talvisesongit huomioiden.
  • Energiatehokkuuden näkökulmasta on parempi käyttää saunaa pidempiä aikoja kerralla eikä lyhyitä pätkiä monena päivänä; yli puolet energiasta kuluu saunan esilämmittämiseen ja loput lämmön ylläpitämiseen.
  • Saunavuorojen hyvä organisointi ja keskittäminen vähentävät myös saunan ilmanvaihdon tehostusjaksoja sekä siivoustarvetta.
  • Sopiva saunomislämpötila kannattaa säätää 70–80 asteeseen; lämmittäminen sata-asteiseksi kasvattaa energiakulutusta jopa 20–30 %.
  • Pukuhuoneiden sekä pesutilojen lämpötiloista on mahdollista nipistää saunan käyttöaikojen ulkopuolella.

 

Kurkkaa tästä muutkin energiansäästövinkkimme!

Väestönsuojia ylläpidetään poikkeusoloja varten

Posted on 15 maaliskuun, 2022 by - Ajankohtaista, Kiinteistöhuolto sisätiloissa, Turvallisuus, Vinkit

Turvallisuusasiat ovat viime aikoina mietityttäneet monia. Taloyhtiömaailmassa huolia voi lievittää sekä hyvällä tiedotuksella että suojatilojen huolellisella ylläpidolla. Taloyhtiöiden kannattaa kevätkokouksiensa yhteydessä tarkastaa pelastussuunnitelmansa ja varmistaa, että vastuualueet ovat selvät. Väestönsuojien ja niiden varustelujen kunnon tarkastaminen rauhoittaa mieltä.

Taloyhtiön kellareiden väestönsuojatiloja käytetään usein kerhohuoneina, kuntosaleina tai yleisinä varastoina. Poikkeusoloja varten varatut tilat on kuitenkin saatava käyttökuntoon 72 tunnin kuluessa viranomaisten käskystä. Poikkeustilanteiden ripeitä liikkeitä helpottaa ennakoiva huolto, ja siihen kuuluvat väestönsuojien tarkastukset.

Lain säätämä 72 tuntia sisältää sekä tilan tyhjentämisen että kaikkien tilan tekniikkaan liittyvien laitteiden ja varusteiden käyttöönottamisen. Väestönsuojan on tarjottava mahdollisuudet 3–4 vuorokauden yhtäjaksoiseen ”asumiseen”, eli suojaan on näiden kolmen vuorokauden aikana järjestettävä myös esimerkiksi käymälä, vesiasioita ja sulkuteltta.

Väestönsuojalle on hyvä nimetä hoitaja

Pelastussuunnitelma on laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Taloyhtiöiden hallitusten vastuulla on lisäksi päivittää suunnitelmaa säännöllisesti ja huolehtia siihen liittyvästä tiedottamisesta. Ajantasainen tieto ja avoin tiedottaminen lisäävät sekä viihtyvyyttä että turvallisuuden tunnetta, joten nyt kevätkokousten yhteydessä voi olla hyvä hetki tarkastaa suunnitelma ja viestiä siitä asukkaille.

Väestönsuojalle suositellaan nimettäväksi erikseen sen hoitaja. Hoitaja tarvittaessa huolehtii tilan käyttöönotosta. Taloyhtiön muut asukkaat toimivat hänen apunaan. Väestönsuojan hoitaja ja hänen varahenkilönsä voidaan taloyhtiössä valita esimerkiksi yhtiökokouksessa.

Väestönsuojan hoitaja varahenkilöineen tutustuvat suojan laitteisiin ja niiden käyttöön, sekä huolehtivat tarvikkeiden ylläpidosta. Hoitajan kannattaa tutustua aiheeseen tarkemminkin: pelastuslaitosten verkkosivuilta löytyy kaikkea tarpeellista tietoa, palotarkastavat neuvovat asiassa ja pelastusliitot järjestävät erityisiä väestönsuojan hoitajan kursseja.

Hoitaja lisäksi tiedottaa suojasta taloyhtiön asukkaille. Kaikkien asukkaiden on hyvä osallistua suunnitteluun, mihin väestönsuojasta poistettavat tavarat tarvittaessa voidaan siirtää. Lähtökohtaisesti kätevä käytäntö on sopia, että kukin asukas vie omat tavarat omaan huoneistoonsa. Yleisesti hyvä tapa olisi sekin, että puolet väestönsuojan lattia-alasta olisi aina vapaana kiireellisiä tilanteita varten.

Ylläpitoa tiivisteistä lähtien

Taloyhtiöissä ollaan yleensä hyvin perillä väestönsuojia koskevista säädöksistä ja ohjeista. Säännöllisistä huoltotoimista ja siivouksista ei kannata lipsua. Esimerkiksi vanhat maalit tai öljyt unohtuvat varastotiloihin helposti, ja saattavat vuotaa ja imeytyä betoniin aiheuttaen vaikeammin siivottavan tilanteen.

Vähintään kymmenen vuoden välein väestönsuojissa tulisi tehdä tiiveyskoe. Siinä tarkistetaan ilmavaihtokoneiden toiminta sekä ovien tiivisteet, muun muassa. Mikäli suojissa on mitään korjattavaa, se useimmiten liittyy ilmanvaihtoon, joten tästä harvemmin tehtävästä tarkastuksesta olisi hyvä pitää huolta. Tyypillisin korjattava asia väestönsuojissa on nimittäin tiivisteet: niiden kumiset osat haurastuvat ajan saatossa.

Muuta huollettavaa väestönsuojassa ovat sen pakolliset varusteet, kuten joditabletit ja paristot. Ne pitää uusia säännöllisesti, etteivät ne pääse vanhenemaan.

Ota yhteyttä paikalliseen huoltoyksikköömme niin mietitään yhdessä, miten voimme auttaa taloyhtiösi turvallisuuden parantamisessa.

Kotikatu Kuopio palkittiin erinomaisesta työstä

Posted on 29 lokakuun, 2021 by - Ajankohtaista, Asiakkaamme kertovat, Kiinteistöhuolto pihalla, Kiinteistöhuolto sisätiloissa, Kuopio

Kruunuasunnot palkitsee vuosittain ne huoltoyhtiöt, jotka ovat hoitaneet työnsä erityisen hyvin. Yksi ansioituneista huoltoyhtiöistä on Kotikatu Kuopio, jonka kiinteistönhoitajana työskentelee Tanja Piispanen.

– Se vähän yllätti, miten paljon erilaisia tehtäviä kiinteistönhuoltoon kuuluu. Tämä on monipuolisempaa kuin olin ajatellut, 8 vuotta sitten alalle tullut kiinteistönhoitaja Tanja Piispanen kertoo.

Aloittaessaan Kotikatu Kuopiolla hänen töihinsä kuuluivat Hatsalankadun ja Sompatien ulkoalueiden hoito. Työpäiviin lukeutui muun muassa roskakierroksia, nurmikonhoitoa, ulkokalusteiden ja leikkipaikkojen kunnosta huolehtimista ja talvella käsilumitöitä sekä hiekoitusta. Sittemmin Piispanen kouluttautui lisää ja siirtyi sisällä tehtäviin teknisiin huoltotöihin. Asuntojen ilmanvaihdon, lämmityksen, sähköjen ja vedenjakelun tulee toimia oikein. Kotikatu Kuopion työnjohtaja Jouni Taskinen sanoo, ettei kotona aina osaa ajatella, miten paljon erilaista tekniikkaa asumisviihtyvyyteen vaaditaan.

– Talon rakentamisessa on mukana lukuisia eri alojen erikoisosaajia. Kun asukkaat muuttavat taloon sisään, kiinteistönhoitajan pitää hallita ja tietää kaikista erikoisaloista vähintään perusasiat. Kiinteistöissä onkin jo niin teknisiä ratkaisuja, että on lähes välttämätöntä kouluttautua koko ajan ja pysyä mukana uudistuvassa kehityksessä. Mitä parempi tieto kiinteistönhoitajalla on hoidettavasta kiinteistöstään, sitä vähemmän vikatilanteita tulee, Jouni kertoo.

Koneiden ja laitteiden tarkkailu, säätäminen sekä huoltaminen, mittareiden lukeminen, yhteistilojen siivous, pihan hoito ja muut toistuvat vuosityöt vievät reilut puolet kiinteistön ylläpitoon kuluvasta työajasta. Loppupuolisko koostuu yllättävistä tehtävistä, kuten asukkaiden ilmoittamista vioista.

Tiimissä jokaisella on oma osansa

Piispasen mieluisimpia tehtäviä ovat ne, jossa pääsee tekemään käsillä.

– WC-kalusteiden tai hanojen korjaus, muiden laitteiden korjaus ja yleisesti kaikki pieni näperrys. Ensimmäisillä kerroilla jännitti mennä toisten ihmisten koteihin tekemään töitä, mutta nyt se on jo arkipäivää, Tanja sanoo.

Hatsalankadun ja Sompatien asukkaat tulevat mielellään juttelemaan Piispaselle, kun näkevät tätä taloilla. Joskus eteen tulee erikoisiakin työkeikkoja. Kerran hän esimerkiksi kävi päästämässä asukkaan sisään asunnon parvekkeelta, kun koirat olivat vahingossa lukinneet omistajansa ulos. Taskisen mielestä antoisinta työssä ovat juuri asiakaskohtaamiset. Jotta työt sujuvat hyvin, taustalla on iso joukko tekemässä töitä.

– Olemme osa Kruunuasuntojen tiimiä, jossa kaikki hoitavat oman osansa. Monta asiaa käydään asukkaan puolesta läpi ennen kuin asukas sitä tietääkään. Yksittäisen asukkaan asiaa voi hoitaa useampi ihminen, toteaa Jouni.

Palkkiojärjestelmä kannustaa tekemään parhaansa

Huoltoyhtiöiden tekemä työ on usein näkymätöntä. Kun sisällä on puhdasta ja siistiä, valaistus pelaa, ulkona ei tarvitse pelätä liukastumista, tiet on aurattu ennen töihin lähtöä ja kaikki on kunnossa, asukkaat eivät välttämättä kiinnitä asiaan huomiota. Kruunuasunnoilla hyvä työ palkitaan. Kotikatu Kuopio on yksi niistä huoltoyhtiöistä, joka sai vuodelta 2020 lisäpalkkion, joka vastaa yhden kuukauden huoltosopimusmaksua. Kruunuasuntojen palkkiojärjestelmä toimii myös toisin päin, eli jos huoltoyhtiö ei ole täyttänyt kaikkia tehtäviään, heille tulee sanktiomaksu.

Palkkioiden tai sanktioiden maksu päätetään taloilla tehtävien tarkastuskierrosten perusteella, joita pidetään eri vuodenaikoina. Kierrosten lisäksi myös asukkaiden antamilla palautteilla on vaikutusta palkkioihin. Kruunuasuntojen kiinteistöpäällikkö Timo Rautiainen kertoo Piispasen ja Taskisen onnistuneen töissään erinomaisesti.

– Hyvä, osaava, ammattitaitoinen, aikaansaava, asiakaspalvelu kohdallaan, tuntee kohteet – koskee molempia, Rautiainen sanoo.

Teksti:  Kruunuasunnot / Marianne Minkkinen
Kuvat: Kotikatu Kuopio / Jouni Taskinen

Porissa kaik hoituu

Posted on 23 kesäkuun, 2021 by - Asiakkaamme kertovat, Kiinteistöhuolto, Kiinteistöhuolto pihalla, Kiinteistöhuolto sisätiloissa, Pori

Monipuoliset työtehtävät ovat kiinteistönhoitaja Jere Frimanin arjen iloja. Se myös näkyy: ”Jere hymyilee koko ajan. Työ kuin työ ratkeaa ripeästi ja parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyömme sujuu valtavan hyvin”, nyökkää Kotikadun tyytyväinen asiakas, kehitysvammaisten asumisyksikkö Poijun vastaava ohjaaja Laura Ketola.

Kiinteistönhoitaja Jere Friman voi vastata puheluun melkeinpä missä ja minkä ääreltä tahansa. Tällä kertaa hän on juuri ryhtymässä selvittämään, miksi porilaisen tuetun asumisen yksikön WC-istuin vuotaa. Jere on tykätty ja osaava – nytkin ongelma luultavasti hoituu vikkelästi. Vaikka päivän työlistalla on mukavasti mittaa, Jerellä on aikaa jutella. Se on yksi tämän vahvasti Porin murretta puhuvan, helposti lähestyttävän huoltomiehen vahvuuksista. Vaikka Jerellä olisi kiire, se ei näy ulospäin. Työt tehdään asiallisesti, hyvin ja vauhdilla, silti tippaakaan hoppuilematta.

– Avoin keskustelu ja tiivis yhteistyö auttavat paljon. Ja koska palvelemme paikallisesti, tunnemme kohteemme hyvin. Samoin myös yksiköiden asukkaat ovat tulleet tutuiksi ja osaamme toimia heillekin parhaalla mahdollisella tavalla. Liikaa häiritsemättä, toiveet ja tarpeet huomioiden, Jere kuvailee.

– Me kaikki pidämme kovasti Jerestä. Hän tulee todella nopeasti auttamaan ja on vieläpä erittäin positiivinen. Lisäksi arvostamme Jeren pelisilmää – hän on hienotunteinen ja osaa hyvin katsoa tilanteet, milloin huoneisiin voi mennä, vastaava ohjaaja Laura Ketola kiittelee.

”Kun kiinteistöistä pidetään hyvää  huolta, pystytään ehkäisemään ongelmia”

Jere huolehtii päivittäin useiden kohteiden viihtyisyydestä ja toimivuudesta Porissa. Niistä kaksi on tuetun asumisen yksikköjä Veturitallinkadulla: 12-paikkainen tilapäisyksikkö Poiju ja 20-paikkainen kehitysvammaisten autettu asuntola Tyrni.

– Tyrni on vakituisen asumisen yksikkö, joka palvelee pääsääntöisesti autismikirjon asiakkaita. Heillä on yhteiset tilat sekä jokaisella oma huone. Poijussa puolestaan tarjoamme tilapäishoitoa kaikenikäisille erityisen tuen tarpeessa oleville, pääsääntöisesti kehitysvammaisille, Laura avaa Porin vammaispalvelujen toimintaa.

– Tehtävämme on antaa kodinomaista hoitoa ja tukea perheiden jaksamista, hän lisää.

Jere on tuttu näky sekä Poijussa että Tyrnissä, sillä hän piipahtaa paikalle joka päivä. Työtehtäviä yksiköissä on laidasta laitaan. Tyypillisimpiä ovat esimerkiksi vesikalusteiden asennustyöt, ilmastointilaitteiden suodatinvaihdot, hyllyjen kiinnitykset ja kalustetarkastukset sekä lampunvaihdot. Tehtävää on sekä ulkona että sisällä.

– Enemmistö töistä on ylläpitotöitä. Kun kiinteistöistä pidetään hyvää huolta, pystytään ehkäisemään tulevia ongelmia. Teimme esimerkiksi hiljattain ison vesikalustetarkastuksen kaikissa huoneissa ja keittiöissä. Tarkistimme tiivisteiden kunnon ja vaihdoimme niistä osan, Jere luettelee.

Pikaista reagointia ja moderni tapa toimia

Paitsi Jeren osaamista ja iloisesti palvelevaa asennetta, Porin vammaispalveluissa arvostetaan kovasti myös Kotikadun nykyaikaisia toimintamalleja.

– On kätevää, että vikailmoitukset saa tehtyä netissä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Kuvailemme ongelman ja Kotikadulta tullaan katsomaan, mitä asialle voidaan tehdä. En muista, että olisimme koskaan joutuneet odottamaan huoltoa vaan meitä on aina palveltu ripeästi, Laura iloitsee.

Vastuu huoltopyyntöjen kirjaamisesta on annettu koko Poijun ja Tyrnin henkilökunnalle.

– Se kirjaa, kuka on vuorossa ja huomaa tilanteen. Mahdollisimman pian, etteivät jää asiat roikkumaan tai rempalleen. Ja mikä mukavinta, voimme luottaa siihen, että huolto tulee jo saman päivän aikana, Laura hymyilee.

Kotikatu Jyväskylässä: Talkkarina keskellä kaupungin merkittävintä kehityshanketta

Posted on 23 kesäkuun, 2021 by - Asiakkaamme kertovat, Jyväskylä, Kiinteistöhuolto, Kiinteistöhuolto pihalla, Kiinteistöhuolto sisätiloissa

Vuoteen 2010 asti paikalla jyskytti paperitehdas, nyt Tourujoen kainaloon Kankaalle on rakentumassa ekologinen ja luova kaupunginosa, jossa yhdistyvät tulevaisuuden tuoreimmat oivallukset, älykkyys ja kestävä rakentaminen. Yli 30 hehtaaria kattava alue sai viime joulukuussa oman talkkarinsa. – TL-Maintin Jukka Sillankorvan ote lapiosta on taatusti yhtä edistyksellinen kuin Kangaskin, hymyilee palvelupäällikkö Ulla-Maija Valtonen Kankaan Palvelusta.

Talkkarin titteli komeilee niin Jukan ulsterissa kuin autossakin. Miehen silmäkulmassa kujeilee huumori, kun hän kertoo ”työsuhdeasunnostaan”, joka sijaitsee vuonna 1916 rakennetussa hevostallissa.

– Tosin parhaiten minut löytää ulkohommista tai huoltokierroksilta vastaamissamme kerrostaloissa, joita on tällä hetkellä Kankaan alueella seitsemän. Joukossa on osake- ja vuokrataloja, viimeisimpänä tulokkaana monisukupolvikortteli koostuen sekä opiskelijakodeista että varttuneemman väen asunnoista. Pihalla juuri keskusteltiin asukkaan kanssa, että mitenköhän ne nuoret saavat seniorien biletykseltä lainkaan opiskeltua, Jukka virnistää.

Näytön paikka kaikille osapuolille

Kankaan sanotaan olevan oma tiivis keitaansa keskustan kupeessa. Rakentaminen elää hetkessä ja tähtää tulevaisuuteen: miljardiluokan kokonaisinvestoinninon määrä valmistua vuonna 2040 tarjoten resurssiviisaan kodin 6000 asukkaalle sekä yli 2000 työpaikalle.

– Voi rehellisesti myöntää, että Kankaan hanke on vaativa tilaaja. Tämän kokoluokan projektissa on monta toimijaa, tilanteet muuttuvat ja työmaat etenevät koko ajan. Ajatus kilpailuttaa ja hakea alueelle talkkaria lähti aidosta tarpeesta ylläpitää teknisesti ehjää sekä toimivaa ympäristöä yli perinteisten huoltorajojen. Yhteistyötä Kotikatuun kuuluvan TL-Maintin kanssa on takana alle vuosi, mutta jo nyt on huomattu, miten huoltopalveluiden kokonaiskoordinaatio on helpottunut, Ulla-Maija kertoo.

– Kankaan identiteettiin kuuluu kuunnella asukkaita herkällä korvalla. Olen saanut positiivista palautetta Jukan ammattitaidosta sekä talkkarin läsnäolosta, joka tuo turvallisuudentunnetta asumiseen, hän jatkaa.

Työkalupakissa kehitysideoita

Talkkarilta odotetaan ulkoalue- ja kiinteistöhuollon lisäksi huomioita sekä tarkkaa silmää alueen toiminnallisuuden edistämiseksi. Viimeksi kaupungin rattaisiin lähti ehdotus jätepisteiden roska-astioihin liittyen.

– Aikaisempi työkokemus Lutakossa kartutti kokemusta erityisesti uuden asuinrakennuskannan vaatimuksiin. Yhteensovittamista piisaa, ja on myös pysyttävä kartalla työmaiden liikennejärjestelyiden suhteen, Jukka pohtii.

– Onneksi jo lähes ajattelet puolestani! Yhteyden toimiessa ei töiden perään tarvitse kytätä. Meidän talkkarilla kun on tapana, että se lunastetaan, mitä sovitaan, Ulla-Maija kiittelee

TL-Maint ja Kotikatu ovat osa PHM Groupia.

Oulussa kaikki hyvin: Kotikauppa Kotikadulla

Posted on 23 kesäkuun, 2021 by - Asiakkaamme kertovat, Esimiestyöt, Kiinteistöhuolto, Kiinteistöhuolto pihalla, Kiinteistöhuolto sisätiloissa, Liikekiinteistöt, Oulu

”Jotta kaupassa olisi kiva käydä”, kuuluu K-ryhmän slogan. Sen allekirjoittaa myös oululaisen K-Supermarket Toppilan diplomikauppias, Janne Saarela. Jotta tavoitteeseen päästään joka päivä, on rinnalle valittu luotettava kiinteistönhuollon asiantuntija – Kotikatu, tottahan toki.

K-Supermarket Toppila avasi ovensa ensimmäisen kerran joulukuussa 2015. Sittemmin paljon on muuttunut, mutta moni asia on säilynyt ennallaan: K-Supermarket Toppilassa asiakkaita palvellaan parhaalla mahdollisella tavalla. Yksi osa kokonaisvaltaista asiakaspalvelukokemusta on siisteys. Kun kaikki toimii kuten pitääkin, kaupassa on mukava asioida. Sen Kotikatu on varmistanut yhdessä myymälähenkilökunnan kanssa jo ensimmäisestä aukiolopäivästä lähtien.

Toimeliaat yöt takaavat siistit aamut

Kotikatulaiset pitävät huolta K-Supermarketin viihtyisyydestä. Käytännössä se tarkoittaa monipuolisia ulko- ja sisätöitä: muun muassa lumi- ja hiekoitustöitä, ruohonleikkuuta, siivoamista ja tekniikasta, lämmityksestä sekä ilmanvaihdosta huolehtimista. Työtä pyritään tekemään silloin, kun kauppa ei ole auki tai ihmisiä on vielä vähän.

– Asiakkaille kotikatulaisten yöllinen ja aamuvarhainen aherrus näkyy siistinä ympäristönä. Työskentelemme pääsääntöisesti sellaiseen aikaan, ettei meistä ole asiakkaille haittaa, Kotikadun työnjohtaja Harri Väänänen kertoo.

– Esimerkiksi näin korona-aikaan maskeja saattaa olla vähän siellä sun täällä. Me hävitämme ne asianmukaisesti ja varmistamme, että ostoksille on kiva tulla, hän lisää.

Kyllä paikallisuudelle ja avoimelle keskustelulle

Kauppias kuvaa Kotikadun paikallisesti palvelevaa toimintamallia hyväksi ratkaisuksi. Avoimuus ja suora keskusteluyhteys ovat kantaneet mukavasti hedelmää.

– Uskon, että tulemme toimimaan vielä pitkään yhdessä. Kotikatulaiset ovat hoitaneet asiansa hyvin. Meillä on tietyt toiveet kiinteistönhuollon suhteen ja varmistamme tavoitteisiin pääsemisen säännöllisillä palavereilla ja yhteydenpidolla, Janne sanoo.

– Tänne vaan puhelua ja pyörät lähtevät nopeasti pyörimään, Harri lupaa.

K-Supermarket Toppilassa on alusta asti vannottu suomalaisuuden ja paikallisuuden nimiin. Se näkyy mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi kalustehankinnoissa ja tuotepaletissa. Valikoimissa on lähes 15 000 tuotetta ja paikallisuus on hyvin edustettuna esimerkiksi leivissä, leivonnaisissa, vihanneksissa, marjoissa ja kananmunissa.

– Olemme nuorekas, asiakkaita kuunteleva kauppa. Alueemme kehittyy nopeasti ja pyrimme kehittymään siinä mukana. Me täytämme asiakkaamme tarpeet ja helpotamme heidän arkeaan tavoilla, joista he eivät ole tohtineet vielä haaveillakaan, Janne kuvailee kauppansa ydintä.

Kotikatu Pirkanmaalla: Ulkoalue on näkyvä osa tapahtumaelämystä

Posted on 23 kesäkuun, 2021 by - Ajankohtaista, Asiakkaamme kertovat, Kiinteistöhuolto, Kiinteistöhuolto pihalla, Kiinteistöhuolto sisätiloissa, Pirkanmaa

Tampere-talolla järjestetään vuosittain yli tuhat tapahtumaa, jotka houkuttelevat paikalle peräti 620 000 vierailijaa vauvasta vaariin. Ulkoalue on pidettävä heitä varten viihtyisänä ja ennen kaikkea turvallisena. – Avoimella yhteistyöllä ja nopealla reagoinnilla turvataan tapahtumavieraiden kulku haastavissakin keliolosuhteissa, kertoo Tampere-talon kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Marko Koivisto.

Kiinteistönhoitaja Ville Määttänen aloittaa työpäivänsä aina Tampere-talolta. Hän vastaa Tampere-talon sekä viereisen Courtyard by Marriott -hotellin ulkoalueiden siisteydestä ja turvallisuudesta: siivoaa roskat ja lehdet, tyhjentää roskikset ja huolehtii lumenpoistosta ja liukkaudentorjunnasta. Tampere-talolla se tarkoittaa, että talvisin lapiohommia riittää.

– Alue ei ole kovin iso, mutta portaita ja sisäänkäyntejä on paljon. Pääportaita ei hiekoiteta lainkaan, ja ne on pidettävä aina sulana.

Työt tehdään aikaisin aamulla ennen kuin Tampere-talon vieraat saapuvat ja hotellin asiakkaat heräilevät. Tapahtumapäivinä kohde saa Villeltä tarvittaessa erityistä huomiota.

– Jos päivän aikana esimerkiksi sataa paljon lunta, käyn paikalla uudelleen ja varmistan, että kulku on turvallinen ja alue varmasti siisti.

Kunnossapito- ja huoltotöissä painotetaan oikea-aikaisuutta: päivisinkin työt tehdään niin, että niistä ei aiheudu häiriötä, saati vaaraa, kiinteistöissä asioiville.

Tuttu kiinteistönhoitaja on askeleen edellä

Kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Marko Koivisto on ollut Tampere-talon palveluksessa yli 30 vuotta. Sinä aikana kiinteistöhuolto on ammattimaistunut melkoisesti. Varsinkin talotekniikan ja rakennusautomaation kehittyminen ovat vieneet yhteistyötä vahvasti kohti sopimusmallia. Koiviston mukaan pitkäkestoisella yhteistyöllä on suora vaikutus siihen, miten hyvin kohdetta hoidetaan.

– Meillä esimerkiksi saattaa tuiskulumi pakkautua yhden poistumatien ovelle. Pitkään tontilla ollut työntekijä tietää tällaiset erityistä huomiota vaativat kohdat ja hoitaa ne ennen kuin me ehdimme edes pyytää.

– Kun kiinteistöhuolto on askeleen meitä edellä, niin asiat menevät hyvin. Koivisto kiittelee yhteistyötä Kotikadun kanssa avoimeksi ja syväksi.

– Viestejä vaihdetaan puolin ja toisin ja poikkeamiin reagoidaan nopeasti. On tärkeää, että kiinteistönhoitaja tietää, mitä tontilla milloinkin tapahtuu. Sanoisinko jopa, että meidän yhteistyö on sopimustasoa syvempi.

Erityismaininnan ansaitsee myös Kotikadun asiakaspäällikkö Juha Pehkonen.

– Toisinaan asiat henkilöityvät, ja Juhan tapauksessa kävi juuri niin: seurasimme Juhan perässä Kotikadun asiakkaaksi. Juha ymmärtää käytännön työn ja vaikuttaa osaltaan myös toteutuksentasoon. On tärkeää, että ihminen pitää minkä lupaa.

Toimiva kiinteistöhuolto vahvistaa asiakaskokemusta

Koivisto näkee, että kiinteistöhuollolla ja sen tarjoamalla turvallisuudella ja viihtyisyydellä on iso merkitys Tampere-talon palvelukokonaisuuteen.

– Asiakaskokemus alkaa jo kauan ennen kuin asiakas saapuu meille. Kivaa tapahtumailtaa voidaan odottaa pitkäänkin. Ihan pienikin asia, esimerkiksi pihalla liukastuminen, voi pilata muuten onnistuneen viikonlopun. Piha-alueen turvallisuus ja esteettömyys on aivan ehdottoman tärkeitä kokonaisuuden kannalta, ja yleinen siisteys ja viihtyvyys vaikuttavat asiakaskokemukseen merkittävästi.

Asiakaspalautetta kuunnellaan herkällä korvalla. Koivisto ontyytyväinen, että asiakkaat antavat nykyään mielellään palautetta ja kehitysehdotuksia.

– Olemme myös pyrkineet madaltamaan kynnystä asiakaspalautteen antamiseen. Risut ja ruusut vievät toimintaamme eteenpäin.

Me ollaan Lahest

Posted on 23 kesäkuun, 2021 by - Ajankohtaista, Esimiestyöt, Kiinteistöhuolto, Kiinteistöhuolto pihalla, Kiinteistöhuolto sisätiloissa, Lahti

Kotikadun yksikkö Lahdessa työllistää noin 40 lahtelaista kiinteistöhoidon ammattilaista. Aluejohtajalla Markku Saarisella sekä työnjohtajilla Jani Niemellä ja Petri Pitkäsellä on jokaisella pitkää kokemusta omasta kiinteistöhuoltoyrityksestä – ja nyt he ovat Kotikadun palveluksessa. Lahdessa nämä miehet tunnetaan alan uran uurtajina ja hyvästä työnjäljestä. Mikä Kotikatu Lahden salaisuus on?

– Me ollaan Lahest, tiivistää Markku ja jatkaa: – Tunnemme asiakkaamme ja kohteemme, lisäksi meillä on yhä samaa huoltohenkilökuntaa töissä kuin 20 vuotta sitten. Töitä tehdään samalla hengellä kuin aikoinaan yrittäjänä – ripeästi ja tunnollisesti.

Asiakkailta tuleekin hyvää palautetta juuri perustekemisestä. Kun henkilöstö tuntee alueen ja asukkaat, hyötyvät asiakkaat laadukkaasta työnjäljestä. Kotikatu Lahdessa työntekijät pelaavat samaan pussiin ja yhdessä tekemällä päästään parhaaseen lopputulokseen.

”Nopeasti mutta laadukkaasti ja turvallisesti”

Jokainen yhteydenotto ja huoltopyyntö kirjautuu keskitetysti järjestelmään, mikä nopeuttaa ja parantaa palvelua.

– Kun asiakas ottaa yhteyttä asiakaspalveluumme, kirjataan huoltopyyntö heti järjestelmään, joka lähettää samalla automaattisesti viestin huoltotyöntekijän kännykkään. Jos kyseessä on todella kiireellinen tehtävä, asiakaspalvelijamme soittavat tekijöille, jotta pystymme reagoimaan riittävän nopeasti. Jokaisen yksikön työnjohtajat seuraavat, että työt tehdään tilanteen vaatimalla ripeydellä riippuen kiireellisyystasosta, kuvailee Markku.

– Kaikki toimeksiannot ja tehdyt työt jäävät muistiin järjestelmään. Ei ole mahdollista, että joku unohtaisi tehdä jotain tai joku huoltopyyntö jäisi huomiotta kokonaan.

Laadunvalvonta onkin työnjohtajille tärkeää. Sen lisäksi, että tiimin kanssa käydään asiat yhdessä läpi ja tarkastetaan, että työmääräykset on ajallaan tehty, tarkastaa työnjohtaja itse kohteet.

– Kierrän aamuisin kohteita ja näen ulkoalueiden tilanteen. Näin pystyn reagoimaan heti, jos on jotain puutteita, kertoo Jani.

Edes kiireajat eivät estä töiden tekemistä kunnolla ja oikomatta. Lahdessa tehdään töitä asukkaiden turvallisuus edellä.

– Säätilojen äkilliset muutokset aiheuttavat helposti kiirettä ja tehtävien uudelleen organisoimista. Ykkösluokan kiireellisiä tehtäviä ovat lumityöt ja hiekoitukset. Näitä töitä tehdessä ei katsota kelloa, vaan työt tehdään huolellisesti loppuun asti, jotta asumisturvallisuus pysyy oikealla tasolla, Petri sanoo.

”Kuin omaa pihaa hoitaisi”

Aina tulee eteen tilanteita, jolloin tarvitaan apua virka-ajan ulkopuolella. Kotikatu Lahden päivystyksessä reagoidaan ripeästi, jos asukkaiden avaimet jäävät kotiin tai tulee vastaan hätätöitä.

– Ja mikä parasta, päivystyksessämme on suuri määrä samoja työntekijöitä, jotka hoitavat myös päivisin alueen töitä. On todellinen etu, kun päivystystehtäviä suorittava henkilöstö tuntee kohteet, Petri sanoo.

Jani on samaa mieltä siitä, että paikallistuntemus on laadun tae. Koko ikänsä Lahdessa asunut Jani tuntee hoitamansa kohteet läpikotaisin.

– On siinä tiettyä nostalgiaa, kun yhä hoidamme kohdetta, jossa asuimme perheen kanssa syntyessäni. Samassa kiinteistössä meillä on kahvitupa, jossa tiimin kanssa käydään aamuisin läpi tulevat työt ja vaihdetaan kuulumiset, Jani kertoo.

– Eri kohteissa on erilaisia käytäntöjä ja tapoja tehdä. Mistään kirjoista ei voi oppia sitä, mitä asiakas haluaa ja miten asiakas haluaa työt tehtävän. Asiakastuntemus on meillä oletusarvo, jatkaa Jani.

Myös Petrillä on kymmenien vuosien kokemus lahtelaisten kiinteistöjen huollosta.

– Meillä on paljon pitkäaikaisia asiakkaita, osa lähes 30 vuoden takaa. Hoidan itsekin kohteita, jotka kuuluivat lapsuuden maisemiin – tuttuja pihoja, joita on mukava pitää kunnossa.